Täälläkin liikunnan lisääminen tavoitteena. Ja arkiakhtiivisuuden. Vauva alkaa vihdoin nukkua välillä sängyssäkin päiväunia, ja helposti menee se aika vaan sohvalla löhöilyyn ja tv:n katsomiseen.
Ruokavaliohan se tärkein tässä touhussa varmaan olisi, mutta oikeasti ei riitä vielä aika sellaiseen. Vauva on sylissä suuren osan päivästä, eikä yhdellä kädellä tehdä kummoista ruokaa. 
Joten yritän olla ottamatta paineita siitä. Kunhan en herkuilla korvaa aterioita. Mieluummin sitten vaikka jälkkäriksi, ei tule syötyä niin paljon. 

Aika paljonhan se vauva rajoittaa liikkumista, toisaalta äkkiä saa jo juosta perässä. Mä sain nyt vihdoin sen tavoittelemani kaksi liikuntakertaa viikossa. Kävin tänään kolmen vartin kävelylenkillä, lisäksi tanssin kolme Just Dance -pelin tanssi. Se toivottavasti kohotti vähän kuntoa ja hapenottokykyä, hengästytti ja syke nousi enemmän kuin hetkiin.

78,8 kg tänä aamuna, ekaa kertaa 78-lukema sen sairastelun jälkeen kuukausi sitten. Verensokerilukema aamulla oli hyvä, 6,1 eli kai tässä jotain oikein menee.

Mitä sä vielä täällä ryhmässä teet 😁
Helposti alle 80kg olet tavoittanut, hienoa!

Itse en oo nyt vaa'alla käynyt. Enkä ole saanut lisättyä liikuntaa. Haava oireilee edelleen ja rajoittaa vauvan lisäksi liikkumista. Lapset sairastelee taas, ja omakin kurkku tuntuu siltä että flunssa tarttuu itsellekin. Miten tääkin vuosi tuntuu olevan jatkuvaa sairastelua 🙄

No just mietin lähtöä seuraavaan ryhmään. Nyt kun ei ole 80 enää ylittynyt. Mutta sen verran taikauskoinen olen, että kun olen mielestäni varma ettei enää sinne nouse, niin varmaan pompsahtaa. 78,6 kg tänä aamuna, kymmenen kiloa elokuusta lähtien!

No nyt oli tänä aamuna tasan se 80 kg. Just kun ehdin ajatella että vois pysyä sen alle, mutta niinhän se aina tuntuu menevän että varmasti käy toisin. No eipä tässä vielä mitään jos jää yksittäiseksi lukemaksi. Olen vähennellyt rautalisää, söin Obsidanit loppuun 100 mg päivässä, kun se lääkärin määräämä kuuri oli 200 mg ja nyt sanoi että raudan voi lopettaa. Ajattelin ettei haittaakaan olisi vaikka sitä vähän vielä nauttii. Nyt ne loppui niin syön tai juon nestemäisen raudan, jota on pullo jääkaapissa, mutta siinä on kyllä aika vähän jo rautaa per päivä. Kesäkuussa on kontrollit niin katsotaan sitten. Mutta toivottavasti ei tuo raudan vähennys ala nostaa painoa, jos niin tekee niin syön suosiolla vaikka sitää 100 mg päivässä.

Liikuntatavoite täyttyi viime viikollakin, yksi jumppa ja yksi lenkki. Vielä neljä viikkoa lauantaitöitä, sen ajan olkoon tuo minimi.

Tänään otan haasteeksi punnita kasvikset, katson että se 500 g päivässä vähintään tulisi täyteen. Musta tuntuu että se on lipsunut paaljon vähemmäksi viime aikoina...

Täällå suunta on aivan väärä.
Imetys loppui ja ruokahalu palasi koronan jäljiltä, joten mahakin alkanyt taas pömpöttää enemmän 😐

Ajattelin nyt kokeilla pätkäpaastoa. 16/8 paastolla sain aikanaan painon laskuun, ja sopi oikein hyvin omaan päivärytmiin.
Meinasin aloittaa heti tänään. Tässä on vajaa kuukausi sokerirasitukseenkin, joten hyvin ehtisi saada sokerikoukun katkeamaan kun oikein panostaa.

Oikeasti rasitus olisi pitänyt käydä tämän kuun loppuun mennessä (6-12vk synnytyksestä), mutta otin kauemmas, että ehdin miettiä lastenvahtikuviot. 

Mulla pysyy samoissa, se tosin on ihan tyydyttävä tulos mulle. 79,3 kg joka on varmaan yleisin aamupaino mulla viime aikoina. Niin sitkeässä oli painon putoaminen, ja kun ehti tulla välillä takaisinkin, olen nyt tyytyväinen että takaisin tulleet on poissa ja pari kiloa lisäksi. Painon alkamiinen vihdoin alemmalla kymmenluvulla kuin yli kymmeneen vuoteen. Aina sanotaan ettei saisi olla tyytyväinen, siihen loppuu tuloksen tekeminen. Mutta kyllä mä nyt ajattelin olla. Pahin on jos alkaa nousta, ja sen eteen toki teen. Nyt otan pari asiaa jotka pyrin pitämään ja lisäämään: liikunta ja kasvikset.

Se mun yhden päivän kasvisten punnitseminen lössähti kesken kaiken. Aamulla punnitsin syöneeni 50 g kurkkua ja salaattia, lounaalla söin mandariinin (45 g) ja itsetehtyä marjakeittoa, josta arvelin marjan osuudeksi varmaan aika alakanttiin 5 g että pyöristyi sataan grammaan siihen asti. Sitten otin evääksi banaanin ja siihen se sitten jäikin, muistin vasta seuraavana päivänä että sehän sitten jäi. Se 200 g on varmaan aika realistinen arvio yleensäkin mun kasvispuolesta per päivä. Ja sitähän pitää lisätä. Ei se vaikeaa ole, laiskuus vaan iskee välillä, että varsinkin päivällisellä ja ehkä iltapalallakaan ei tule mitään kasviksia syötyä. Nyt vaan sitten joku iso lause jääkaapin oveen että muistaa ja viitsii.

Liikunta on nyt onnistunut kaksi kertaa viikossa, joka on mun minimitavoite. Jumppa ja lenkki. Vielä neljä viikonloppua töitä, sitten minimin pitää olla kolme. Kunnon kohotus tuntuu nyt tärkeämmältä kuin painon saaminen äkkiä alemmas. Vaikkei toki haittaisi sekään. Mä taidan hokea näitä usein, mutta auttaa selkeyttämään ja pitämään muistissa tavoitteita, kun niitä hokee...

Hokeminen on hyvä 😄
Mulla on lisäksi itselläni varmaan miljoona listaa tavoitteista ja viikon/päivän To Do -listoja.
Varsinkin raskausaivoissa ja nyt vauvaväsymyksessä helpottaa, koska tuntuu ettei vaan muista mitään yksinkertaisimpaakaan ilman sitä listaa.
Mulla on esim. 3 päivää ollut keittiön kappa eteisessä vaunuissa, kun en muista laittaa siihen nipsuja ja verhotankoon 🤦‍♀️

Vaa'alla en ole nyt käynyt. Liikaa leipää mennyt ja vatsa pömpöttää sen vuoksi ihan mahdottomasti. 

Kyllä mä taidan nyt siirtyä tuohon seuraavaan ketjuu, vaikkei siellä taida tällä hetkellä ketään muuta olla. Luen kyllä tätäkin ja saatan kirjoittaa, jos tulee jotain mieleen. Eli hivuttaudun hiljakseen. Tänä aamuna paino oli taas tasan 80 kg, viime viikon lopulla kävi himpun alle 79, ja näissä on nyt pysytellyt, niin kai sitä ajatusta voi sinne 75:een jo suunnata. 70:n alitus olisi lopullinen tavoite, en jotenkin usko että välttämättä alle 65 enää pääsen tai haluankaan. Se normaalipainon yläraja on varmasti tällä iällä ja terveydellä se järkevin tavoite. Toki ehkä lähemmäs 65 kuin 70. Mutta mitäpä tässä vielä niistä haaveilen. Hiljaksiin alaspäin tai vaikka tässä painossa pysyminenkin, kunhan ei nouse, on se tärkein. Ja terveellisempi syöminen, liikkuminen... kokeilin hieman aiemmin ihan liian pieniä vaatteita, parin 44-farkutkin menee, mutta edelleen esim. yhden xxl-leggaritkaan ei liian isoilta tunnu. No, onpahan mitä pitää päällänsä.