Moikka! Olen 36-vuotias uusperheen äiti. Olen ollut varmaan koko aikuisikäni ylipainoinen ja kiloja on tullut iän mukana yhä enemmän. Välillä sisuunnuin ja laihdutin itseni lähes normaalipainoiseksi, sitten heittäydyin turhan itsevarmaksi ja ajan myötä ote kirposi. Maanantaiaamuna puntari näytti 102,6 kg. 168-senttisessä varressa kiloja on siis rapiat 30 liikaa. Hautuumaan tienviitaksi en halaja, mutta olisi kiva päästä alle 70 kiloon. Olisi myös ihanaa selättää metabolinen oireyhtymä ja ainakin viivästyttää ellei jopa estää tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen. Mittareina ovat vaaka ja mittanauha, keinona karppaus. Näin ensialkuun tiukka ketokarppaus, sitten lisäilen hissuksiin hyviä hiilareita ruokavalioon.

Hei,
Ensimmäistä kertaa liityin tänne. En vielä tiedä miten sivusto toimii, mutta toivon jonkinlaista tukea painon pudottamiseen täältä löytäväni.

Lapsena ja nuorena olin hyvinkin hoikka, venähdin nopeasti pituutta ja olenkin 175cm pitkä. Aloitin teininä liikunnan ja hurahdin siihen ihan tosissaan. Olin treenattu, terve ja aktiivinen nuori 20-30 vuosien iässä.

Terveydentilassa hieman vastoinkäymisiä alkoi 28-vuotiaana ja salakavalasti paino alkoi silloin hivuttautua ylöspäin.Sitten siinä vähän ennen 30v täyttämistä elämäntilanteet muuttuivat.Tuli vastoinkäymisiä rankemmalla kädellä, liikunta jäi ja terveelliset elämäntavat. Paino alkoi nousta nopeammin, vaikka itse en niin siihen kiinnittänyt huomiota, vaan keskityin elämäni järjestykseen saamiseen.

Nyt olen muutaman vuoden yrittänyt tiputtaa painoa, mutta hyvin vaikeaa ollut. Jojoilee ylös-alas, mutta vain muutamia kiloja. Liikunnan ilo ei löydy millään. Aina yrittäessäni esim.salilla käydä, motivaatio ja mielihyvän tunne katoaa ja on kääntynyt itseäni vastaan. Vaikka yrittäisin olla miettimättä sitä, kuinka hyvässä tikissä on joskus ollut, niin kyllä se vaan sieltä tulee, enkä pysty suoriutumaan mistään ilman vertaamista joskus 15 vuotta sitten olleisiin tuloksiin. Olenkin päättänyt, että pitää keksiä jokin henkisesti itselle lempeämpi keino ja tapa liikkua.

Suurimpina ongelmina onkin painon pudottamisessa ankara itsensä vertaaminen siihen, mitä joskus olen ollut ja hyvin ongelmallinen vihasuhde liikuntaan. Nykyisin myös tulen hyvin huonovointiseksi kovin aerobisesta liikunnasta.

Toinen ongelmakohtani on sitten ravinto. Tiedän, miten pitäisi syödä, olenhan asiaa joskus opiskellut enemmänkin. Toinen asia onkin Do what you breach . Syön hyvin harvoin ja liian suuria annoksia. Voin syödä aamulla ihan ok, mutta sitten töiden takia venyy seuraava ruokailu johonkin myöhään iltapäivään, jolloin nälkä on niin kova, etten ehdi odottamaan ruuan valmistamista, eikä energiaa siihen edes ole, niin pikaruuan hakeminen se "ainoa" vaihtoehto.

Painoa on nyt reilu 100kg. Tavoite olisi painaa 80kg. Mutta ensisijaisesti rauhallisesti kuitenkin kun ei onnistu superrääkki tai minimaaliset kaloridieetit. Toiveena olisi nyt ensin pudottaa sinne lähemmäs 90kg mielellään .

-Epätoivoisen toiveikas

27-vuotias kotiäiti Savosta. Lapset 4v ja 2v, mitkä ihanat tekosyyt kiloille
Pituutta 160cm ja painoa 78kg. Esikoisen jälkeen palasin kiloklubin avulla 70kg:n painoon ja kokoa pienempiin vaatteisiin vuoden sisällä, kuopuksesta jäänyt se 8kg lisäkiloja ja kaksi kokoa isommat vaatteet

Kerääntynyt univelka ja taipumus peittää tunteet syömällä ei ole hyvä yhdistelmä.

Jotain pitäisi nyt tehdä. Itsetunto nollissa ja olisihan se kiva jaksaa lasten kanssa väsymättä heti.

Syksyllä alkaa opinnot ja aika siirtyä tästä kotiäitiydestä seuraavaan elämänvaiheeseen
Ja päätös on siirtyä siihen muutama kilo kevyempänä. Kesä aikaa sisäistää terveellinen ruokavalio ja ottaa liikunta pysyvästi mukaan arkeen. Ruuhkavuosia odotellessa

Moro, tääl olis tälläinen 36vee äiti, vaimo, piika, pankki, kokki jne...
Asustelen Tampereella (asunut nyt 3vuotta), lapsia on kolme (11&10vee sekä nuorin 8kk), kaikki poikia
Olen ollut tääl mukana viimeeks joskus nakki ja kivi...on vähän muuttunut niistä ajoista nää sivut
Mul on paljon tekemistä joka osa-alueella, olen huonommassa kunnossa kuin koskaan.
Motivaationi on jossain hukassa, toivon löytäväni sen taas ja tietenkin oppivani taas syömään "oikein" nyt syömiset on mitä on ja liikkuminen...no ei puhuta siitä
Ja tätä hommaahan ei helpota se et olen ammatiltani leipuri-kondiittori

Moi!

Uusi jäsen ilmoittautuu mukaan

Olen 43-vuotias, toimistotyötä tekevä nainen pääkaupunkiseudulta. Olen kamppaillut painon kanssa enemmän tai vähemmän jo nuoruudesta asti.

Laihdutin muutama vuosi sitten hiilaritietoisella syömisellä reippaasti, ja hoikimmillani painoin n. 55 kg. Hiilareiden välttely oli oikeastaan aika helppoa, kun vauhtiin pääsi, mutta lopetin sen mieheni pyynnöstä, sillä huomaamattani olin vetänyt linjan todella tiukaksi, ja se kieltämättä alkoi rajoittaa sosiaalista elämää.

Paino pysyi ihan hyvin kurissa senkin jälkeen siihen asti, kun mieleinen työsuhde ikäväkseni päättyi. Löysin nopeasti uuden työpaikan, jossa en viihtynyt kovin hyvin. Samalla täytin "maagisen" 40, josta kaikki olivat varoitelleet, että "odotas vain, sitten alkaa kiloja kertyä". Syömällä olen toki kiloni kerännyt, mutta ehkä annoin myös alitajuisesti stressaavassa tilanteessa periksi ja selittelin sitä tuolla 40 rajapyykillä.

No, tilanne on nyt se, että olen vaihtanut takaisin siihen mieluisaan työpaikkaan, mutta kunta ja kroppa ovat päässeet ihan retuperälle. Paino kipusi jo pahimmillaan 84 kiloon, mutta olen saanut hiljalleen suuntaa vähän käännettyä. Tänään aamulla vaaka näytti 81,7 kg, ja olen asettanut välitavoitteen 75 kiloon. Tarkoitus olisi kiiruhtaa hitaasti ja keskittyä pitämään itsestäni huolta.

Millaisilla keinoilla te muut pudotatte painoa? Itse latasin kännykään sovelluksen, joka asetti päivän kaloritavoitteeksi 1616 kcal. Olen pyrkinyt kirjaamaan syömisiä ylös sinne, jotta olisin varmasti rehellinen itselleni.

Olen myös pyrkinyt lisäämään liikuntaa arkeen ja elvyttämään vähitellen aiempaa juoksuharrastustani. Se tuntuu nyt vielä aika raskaalle, ja on vaikea uskoa, että olen elämässäni juossut muutaman puolimaratoninkin! Etenen siinäkin pienin askelin. Hiukan pohdiskelen, voisinko olla syksyllä sellaisessa kunnossa, että voisin juosta kympin jossain juoksutapahtumassa. Katsotaan

Mukaan joukkoon hyppäämässä 35-vuotias konttorirotta.

Olen ollut aina lapsena ja nuorena hoikka, synnytysten jälkeen olen nopeasti palannut normaalipainoon ja mittoihin.

Nyt viimevuosina kilot ovatkin alkaneet kertyä, ja viimeinen niitti oli fyysisestä työstä istumatyöhön siirtyminen. Työpaikalla on nykyään lisäksi työpaikkaruokala, kahviloita, jatkuvasti herkkuja tarjolla kahvihuoneessa jne. Minusta on tullut melkoinen napostelija, vaikka ennen en ollut sellainen lainkaan.

Nyt Nutraamalla koetan päästä kiloista hiljalleen eroon. Viikko sitten aloitin, tuolloin mitat 162cm ja 73,5kg. Tänään puntari näytti 71kg. Hitaasti mutta varmasti kohti hoikempaa elämää.

Ruokavalion muutoksen myötä koetan nyt aloitella myös Sohvaperunan juoksukoulua! Jotta saisin myös kuntoa kohoamaan.

Jos haluat blogia lukea niin löytyy osoitteesta https://laskitkavelemaan.blogspot.com/

Moi
Täällä kirjoittelee 40 v nainen. Mitat 163cm, lähtö paino 74kg. Viisi viikkoa laihdutusta takana ja paino nyt 72kg. Tavoite laihtua vielä 15kg.
Perheeseen kuuluu teini ikäinen poika, mies ja viisi kissaa. Harrastuksia lukeminen ja neulominen.
Haasteen laihdutukseen tuo tuki ja liikuntaelin vaivat ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Hyvää Uutta Vuotta!
Painosta näyttää tulleen asia, josta puhun, jota mietin, joka vaivaa, mutten saa sitä pudotettua pysyvästi. Joskus kipuraja oli 56, sitten 62, sitten 65...no nyt on jo turtunut 70 kg yli meneviin lukemiin. Mistä tätä massaa tulee???

No ruuasta, lenkkeilyn jäämisestä, liikuntavimman hiipumisesta, stressistä, liian pitkistä työpäivästä, 50 vuoden iän lähestymisestä, vaihdevuosista, liiasta Areenan tuijottamisesta sohvalla.

Mutta vieläkin koen itseni hoikkana. Peilissä on joku muu. Haluaisin olla taas minä myös siellä peilikuvassa.

Eli tavoitteeksi ruokapäiväkirjan avulla syödyn määrä kohtuulliseksi, 10000 askelta päivässä, 2 lihaskuntoa viikossa, 2 reippaampaa liikunta viikossa.

Vinkatkaa jos tiedätte sopivan vertaisryhmän. 70 -> 58 kiloon puolessa vuodessa kamppailevalle lyhyenlännälle (161 cm) naispuoliselle entiselle ja tulevalle kuntoliikkujalle.

HEI KAIKILLE OLEN ALOITTANUT TÄNÄÄN . PAINOA PITÄSI SAADA AIKA PALJON POIS.OLEN NÄKÖVAMMANEN MUTTA KYLLÄ SE TÄSTÄ LÄHTEE KOIRAN KANSSA KÄYN LENKILLÄ PÄIVITTÄIN .

Helou ! Täällä 27-vuotias ammattikoulussa pintakäsittelyä / sisustusta opiskeleva nainen. Koulussa teemme fyysisesti raskaita oppikokonaisuuksia eli hyötyliikuntaa tulee minulla paljon. Olen kaksi vuotta sitten ollut 20 kiloa kevyempi, kiloja tullut lisää liiallisen mukavuudenhaluisuuden vuoksi eli sohvaperunaksi olen alkanut muuttua. Harrastin joskus ennen paljon liikuntaa ja sain siitä iloa ja voimaa jokaiseen päivään ja olisi kiva taas yhtälailla jäädä liikuntaan koukkuun. Laihduttaa kannattaa jo siksi että jaksaisin koulussa paremmin, olen huomannut että koulu väsyttää liiaksi... Koska ruokavaliokaan ei ole kovin hyvä sillä hiilareita on liikaa. Uskon että kun aloitan kevyen laihdutuskuurin (tavoite -10 kiloa noin 5 kuukaudessa) niin jaksan kouluakin paremmin ja piristyn kokonaisvaltaisesti. Tästä se lähtee