Belge on minustakin hyvä pari kertaa käyneenä. 

IL Olisipa hauska joskus Justuksen kanssa jutella hänen työstään Lapponiassa. Minun veljeni appivanhemmat olivat siellä kumpikin töissä ja sukunimi sama kuin sen perustajalla. Taisi appi olla tämän veli jos oikein muistan. 
Paljon silloin juteltiin koruista ja niiden valmistamisesta. Nyt on heistä jo aika jättänyt.

Karmale, lämmin osanottoni suureen suruusi ❤️

Minäkään en enää pitkään aikaan ole ollut kartalla Helsingin ravitsemusliikkeistä. Uusia on tullut ja vanhat ovat muuttaneet nimiään, joten näin etänä ei pysy kärryillä. Viimeisin ravintolakäynti siellä oli Vltavassa, jossa oli mielestäni erittäin hyvä ruoka, mutten muista tilasta juuri mitään. Olen osallistunut pari kertaa Belgessä ja se on kyllä ihan ok paikka. Katselin juna-aikatauluja ja minulle sopii aloitusajaksi parhaiten klo 13 tai 14, jolloin ehdin kävellä mukavasti asemalta enkä joudu lähtemään ihan hirveän aikaisin aamulla. Mitä tulee ei-päiviini, niin 7.12. minulla on syyskauden viimeinen kuntosali, jonka voin hätätilassa skipata, mikäli kaikki muut haluavat tavata juuri sinä päivänä!

IL, katselin FB:ssä kuvia Justuksen juhlista ja teillä on varmaan ollut hauskaa. Pöydän kattaus oli tapasi mukaan erittäin kaunis! Saat kyllä olla onnellinen, kun olet päässyt noin läheiseksi Justuksen perheen kanssa. Mitä olen lukenut, se ei aina ole niin itsestään selvää siinäkään tapauksessa, että tulokas olisi yhtä ihana kuin sinä 🥰

Meirämmiäs on viimeinkin siivonnut kaikki atsalean oksat pois pihalta ja aikoo vielä leikata nurmikonkin 😮  Kantaessaan ämpärillä oksia pois hän kyllä valitteli kumartelemisen käyvän selän päälle. Yritin kyllä tsempata, että kumarteleminen on hyvää jumppaa ja notkeuttaa rankaa tulevaa kuntosalitreeniä varten 😏

Meillä on keskiviikkona taloyhtiön talkoot ja tarkoitus olisi vähän siistiä yleisiä pensaita, puhdistaa räystäskourut ja vaihtaa jokunen ulkovalo. Käytännössä päätarkoitus lienee viettää vähän aikaa grillaamalla ja rupattelemalla. Pääsemme samalla kaikki tutustumaan uusiin asukkaisiinkin. Me olemme kyllä jo useamman kerran rupatelleet heidän kanssaan piha-aidan yli ja vaikuttavat ihan mukavilta ihmisiltä.

Jaahas, tässäpä tärkeimmät tällä kertaa. Tänään täytyy vähän laittaa ylimääräisiä tavaroita pois tieltä, kun huomenna on siivouspäivä. Aika hyvin olen kyllä onnistunut pidättäytymään "esisiivouksesta" 😆

Oikein mukavaa alkanutta uutta viikkoa kaikille 🙂

No otatko Pikseli tämän kerran pöytävarauksen tehdäksesi? Mä lupaan sitten taas ens kerralla olla tarmokas ja aikaansaapa 🙂

Ei kai siinä sen kummempaa kuin että joulun alla varauksia tulee paljon - kannattaa olla yhteydessä ravintolaan mahdollisimman varhain eli heti kun tapaamispäivä on sovittu, vaikka tarkka osallistujamäärä ei olisi tiedossa. Belgeen on ainakin aiemmin voinut tehdä varauksen netissä tai soittaen.

Meinaan nähkääs mennä sinne Espanjaan tällä kertaa ilman läppäriä kun työhommia ei (onneksi! hämmästys kummastus!) ole. Voipi siis olla ettei meikämuurahaisesta kuulu juurikaan mitään loka-marraskuun aikana. Toki palstaa voin lukea kännykällä mutta kuulumiset ovat yksitavuisia.

Mulle sopii mikä päivä tahansa joulukuun alussa, poislukien 2.-3.12. mut sehän onkin viikonloppu.

Hyvää uutta viikkoa! Sehän onkin jo syyskuu! Aika joululaulujen (tai ainakin melkein)

Merelle minä varmaan olen tuoreemmassa muistissa 🙄😁

Merelle, kiva, jos pääset tulemaan ja varmaan Japena on toipunut siiheksi! Suupaltti toivottavasti tulee.  Miten on Kivikasan laita? Lukeeko Kesäheinä vielä foorumiamme?   Tavoitan hänet ainakin fb:n kautta. Motskua ja Koshkoita olisi kiva nähdä, ja tietysti kaikkia muitakin nimeltä mainitsemattomia, jotka täällä kirjoittelevat tai ovat kirjoitelleet. 

Kai minä sitten hoidan varauksen, joten ilmoitelkaa mahdollisesta osallistumisestanne ja mitkä päivät sopisivat tai eivät sovi! (Minullakin on noita harrastuksia, mutta aina voi jotain jättää väliin tuon yhden kerran.) Klo 13 tai 14 lienee hyvä aika?

Joulukuun arkipäivistä eivät siis sovi:
1., 2., (7.?), 9., 11. ja 13.

Palaillaan asiaan!

Hei Ihanaiset,

Karmale, lämmin osanotto rakkaan veljesi menetyksen johdosta. 

Ilman muuta minä osallistun Iloklubin tapaamiseen jos vaan en sairastu 🤧😵‍💫 niinkuin viimeksi, kyllä otti silloin pattiin. Belge on hyvä, lounasaika sopii ja mikä tahansa joulukuun päivä. Alkukuusta on vielä jumppaa mutta Iloklubin tapaaminen menee kaiken muun edelle 🤗.

Siskotapaaminen meni taas extra hyvin, saa ei suosinut mutta käytiin silti järvessä kastautumassa. Nuorin systeri teki taas hyvää ruokaa, kantarellirisottoa, lohimedaljonkeja ja naudan sisäfilettä oli ruokalistalla, nam,nam. Jälkkäreinä omenahyvettä vaniljakastikkeella ja lumumbaa lämmikeeksi, kun istuttiin iltaa terassilla.
Naurettiin välillä niin, että keskimmäinen sisko meinasi tipahtaa tuolilta. Edellisen tapaamisen jälkeen keskimmäisen miesystävä oli kysynyt mitä meille muille siskoille kuuluu. Keskimmäinen joutui tunnustamaan ettei oikeastaan tiedä, kun puhuttiin niin paljon kaikkea ja yleensä vielä yhteen ääneen niin eihän siinä kamalasti ehtinyt kuunnella 🤔😳😄. 

Loppuviikosta menen taas mökille, tällä kertaa Heikin veljen ja vaimonsa kanssa. Epäilen, että taas nauretaan ja vähän ehkä itketäänkin. Sienimetsälle mennään ja kartoitetaan samalla puolukka tilanne. Viime viikolla olivat vielä puoliksi raakoja.

Tänään oli taas balettitunti ja vähän harjoiteltiin piruetteja, minä sain aikaiseksi puolikkaan pyörähdyksen 🫣. Niin ja käsien asennot ovat tärkeitä eikä peukalo saa näkyä 🙄. Hauskaa se on kaikesta huolimatta, onneksi olemme kaikki suurinpiirteiden samaa tasoa, enkä minä ainakaan ehdi katsella muiden tekemisiä, kun pitää keskittyä varpaisiin ja eteenpäin työntyviin jalkapöytiin kaiken muun lisäksi.

Taidan lähteä selittämään, kun pörssisähkö on halpaa. Ajattelin myös leipoa mutta ehkä huomenna 🥧 omenapiirakkaa ja sämpylöitä tai sitten ei mitään 🤭.

Karmale, lämmin osanotto rakkaan veljesi menetyksen johdosta. 

Tänään on upean kaunis syksyn päivä. Taivas on kirkkaan sininen, sellainen kuin se voi olla vain syksyisin. Joku yksinäinen lintu vielä visertää laulujaan. Metsä tuoksuu marjoille ja sienille. Aurinko koskettaa poskeani. Sydämessäni ilo siitä, että tänään elämässäni kaikki on hyvin.

Kävelen rauhallisesti sauvojen kanssa polkua pitkin, joka on tuttu kymmenien vuosien ajalta. Polku alkaa heti kotimme aidan takaa. Metsä on kuitenkin muuttunut. Kymmeniä taloja on rakennettu metsään sen jälkeen, kun tänne muutimme. Vielä on kuitenkin metsässä metsän tuntu.

Miehellä on poimuri mukanaan. Hän poimii kerrallaan poimurillisen puolukoita. Palaamme kotiin ja putsaamme hetkessä marjat. Iltapäivällä hän poimii ehkä sitten toisen poimurillisen. Ei enää ämpärillistä kerrallaan, mutta tämä riittää. Saa mielen hyväksi. Tai sitten hän jättää poimurin kotiin, kerää pussiin joitakin punikkitatteja ja tekee niistä maukkaan kastikkeen. Pieniä tekoja, jotka tuntuvat valtavan suurilta. Joista olen kiitollinen.

Sain mieheltäni syntymäpäivälahjaksi kaksi kirjaa. Virpi Hameen- Anttilan ” Synnin jäljet” (1920-luvun Helsinkiin sijoittuvasta ”Björk” dekkarisarjasta) sekä Soraya Lanen ”Italialainen tytär”. Ne odottavat tuossa pöydän kulmalla. Luen ensin kirjastosta lainaamani kirjat. Parhaillaan on menossa Claire Powelin kirjoittama ” Yhdessä pöydässä”

Minä luen paljon. En voi sanoa, että harrastan lukemista, sillä enhän minä harrasta hengittämistään. Lukeminen on minulle elinehto. Luen 2-4 kirjaa viikossa. Käyn viikoittain kirjastossa. Kaikiksi mahdollisiksi lahjoiksi tai ihan muuten vain ostamme kirjoja, joita kotonamme on muutama tuhat.

Vaikka kannamme vanhoja kirjoja jatkuvasti kirjastoon ”vaihtohyllyyn” (vai mikähän sen oikea termi on) eivät kirjat vähene. Joskus huokailen, että tyttärellä on kauhea työ tyhjentää joskus kämppämme. Hän vain naurahtaa ja sanoo: - Älä sitä murehdi. Äläkä missään nimessä aloita mitään ”kuolinsiivousta tai raivaussiivousta”. Mä hoidan homman sitten kun sen aika on.

Opin käymään kirjastossa jo lapsena. Talomme alakerrassa oli Toukolan sivukirjasto ja siellä oli töissä kaksi ihanaa ”kirjaston setää”. Lapset saivat tulla kirjastoon lasten puolelle, aikuisten puoli oli lasioven takana. Saimme lukea pyöreän pöydän ympärillä lehtiä, Leo-setä järjesti meille pieniä tietokilpailuja ja neuvoi meille millaisia kirjoja kannattaa lukea. Muistan näitä kirjaston setiä aina suurella lämmöllä. Minun vanhempani olivat töissä, joten oli ekaluokkalaisenkin tosi turvallista tulla koulusta kotiin ja mennä kirjastoon, jos kotona olo yksin pelotti.

Kurkiauran huuto kuuluu korkealta taivaalta. Kurkia tuskin näkee. Aura suuntaa etelää kohti. Jos joku kurki on jo aurasta poissa, on tilalle tullut toinen. Kesä alkaa olla ohi. Hetken ajan mietin:..vieläköhän ensi kesänä...Sitten ryhdistäydyn: Nyt on nyt. Ensi kesästä ei kukaan tiedä. Iloitsen siitä, että on ollut tämä kesä. Monet ihanat reissut. Yhdessä olo. Läheisyys. Rakkaat ihmiset tässä lähellä ja myös kauempana. Joku läheinen on jo aurasta pois, siksi poskelle valuu kyynel.
Hetkeksi annan muistojen tulla.

Ihana ajatella, että taas tapaatte. Tosin hieman surullistakin. Minä pysyn poissaolevana kuusikymppisenä tai oikeastaan minun ryhmäni olisi jo nykyisin ” ei ihan vielä kahdeksankymppinen”. Laittakaa faceen kuvia niin näen teidät kaikki ja olen melkein kuin mukana.

Mukavaa tätä päivää itse kullekin ja Tiinuliinulle aivan mahtavan rentouttavaa läppärivapaata Espanjan reissua.

merelle, en valitettavasti tule tapaamiseen. Elämä on täynnä vaikeita valintoja ja tämä on yksi niistä.

Hei, 

Kiitoksia monista kirjoituksistanne. 

En osaa vielä sanoa, miten olemme joulukuussa pk-seudulla. Jos siellä olemme, niin ilman muuta tulen tapaamiseen. 

Olen tässä viikon sisällä rampannut 4 kertaa hammaslääkärissä.....

Eipä tällä kertaa muuta. 

Karmale, lämmin osanottoni sinulle suureen suruusi❤️