Olen täällä mietiskellyt, kun paino ei putoa millään ilveellä, miten tuo liikkuminen sitten vaikuttaa siihen energian kulutukseen....

Mulla on nyt ollut askelmittari taskussa koko tämän alkaneen vuoden. Ja liikun työpaikalla joka viikko n.50-60 000 askelta. Se tekee kilometreiksi muutettuna 35-40 km! Töissä tietty liikkuminen on hajanaista, siirryn paikasta toiseen, puuhaan jotakin, taas siirryn toiseen paikkaan, sellaississa 50-200m pätkissä. Eli siinä ei hengästy eikä hikoile. Ja askelet saattavat olla lyhyempiä, eli kuljettu matka ei todellisuudessa ole ihan noin valtava.

eli onko käsitystä miten eroaa hikilenkkeily tästä töissä hipsimisestä?

Nyt kun töissä jo kävelee ja kiipeilee jalkansa kipeiksi, ei iltaisinkaan kovin rivakasti enää tee mieli kävellä, ulkoilmaa tosin kaipaa ja siksi vielä itseni kampean ulos illallakin usein. Viikonloppuisin sitten kävelenkin pitkiä, RAUHALLISIA lenkkejä. Työssä rassaa ainainen kiire, siksi en enää pakota itseäni mihinkään, teen niinkuin hyvältä tuntuu. Rauhallinen tahti hoitaa sielua, ei ole kiire minnekään.

Omissa tiedoissa olen kokeillut laittaa aktiivisuuden suureksi, enkä ole merkinnyt päivittäiseen liikuntaan mitään. Liikunta pallo on punaisena.

Onko sitten sama asia jos laitan aktiivisuuden pienimmäksi ja kirjailen kävelyä nopeudella 3km/h vaikkapa 2 tuntia päivälle.? ( Koska päivässä tulee reilusti se 6km, vähän alakanttiin...)

Tiedän että tähän varmaan joku asiantuntija suosittelisi lisäksi jotakin kuntosaliharjoittelua.... Mutta se on kokeiltu, eikä ole mun juttu. Tulee vaan enemmän stressiä kun yrittää ehtiä jokapaikkaan.

Eli ei minua ainakaan tarvitse kehottaa "jaloittelemaan ja nousemaan työpöytäni äärestä..." Taukojumppa tosin tekee kyllä terää minunkin hartioilleni!

Alkaisipa tuo pyöräilykausi pian, sitä kaipaan.

Kysyjälle kertyy huomattava määrä arkiliikuntaa työssä. Hieno juttu!Määrä on tosi suuri verrattuna yleisiin työssä saatuihin lukemiin, mutta pitänee paikkansa. Mittari on taskussa- onhan malli sellainen,että sille luvataan toimintavarmuus taskussa? Kysyn siksi, koska useimpia askelmittareita on pidettävä vyötäröllä vaakatasossa luotettavan tuloksen saamiseksi.

Jos työliikunta on runsasta, paljon jalkojen päällä olemista ja kävelyä, suosittelisin muuksi liikunnaksi sellaista, jossa painoa ei kannatella ja jossa voidaan kehittää muita ominaisuuksia. Pyöräily ja uinti ovat erinomaisia lajeja.
Suosittelen lämpimästi myös kuntosaliharjoittelua esim. kerran viikossa. Tämä silloin viikonloppuna, kun on enemmän aikaa. Jalkoja, ylä- ja keskivartaloa voimistava kuntosaliharjoittelu tukee perusliikuntaa ja auttaa jaksamaan siinä paremmin. Kysyjän kannattaisi myös venytellä -vaikkapa joka ilta-, koska jalat kipeytyvät töissä kävelystä ja kiipeilystä.

Rauhallinen tahti kannattaa säilyttää tällä arkiliikuntamäärällä. Se tuottaa tarvittavan lisäenergiankulutuksen . Jos paino ei putoa, on syytä tarkistaa ruokailutottumuksia ja energiansaantia.

En suosittelisi kysyjälle lisää liikuntaa laihduttamisen vauhdittamiseksi, vaan pikimminkin tarkistusta ravintotottumuksiin. Aktiivisuustaso kannattaa merkitä oikein ja liikunta esim. kysyjän ehdottamalla tavalla Kiloklubin ohjelmaan, koska ne vaikuttavat muihin suosituksiin.

Ohjelmaan saa valita neljästä tasosta parhaiten omaa arkiaktiivisuutta kuvailevan tason. Olen valinnut itselleni tason 1, koska olen opiskelija ja työ on pääasiassa istumista. Kuitenkin liikun bussilla, kävelen ja teen kaikki taloutemme kotityöt ja kauppareissut kävellen. Omaa autoa meillä ei ole edes käytössä. Lisäksi harrastan 3-5 kertaa viikossa kuntoliikuntaa. Onko tuo 1-taso parhaiten arkiaktiivisuuttani kuvaava? Voin kyllä kuvitella, että joku toinen liikkuu varmasti paljon vähemmän kuin minä, ja silti hänellä olisi tuo sama 1-taso.

Miten olet itse valinnut arkiaktiivisuuden tasosi?? Olisi mielenkiintoista tietää... tuon tason valinnastahan riippuu suosituskaloreiden määrä ohjelmassa.

Hyvä pointti, Henne! Eri tasojen välillä on selkeä ero ohjelman laskemassa päivittäisessä peruskulutuksessa, joten valintaa on syytä miettiä tarkkaan. Toisaalta sen voi muuttaa muutamalla napinpainalluksella, jos huomaa, että on mennyt pieleen!

Luulisin, että olet valinnut oikean tason, sillä kuntoliikunnanhan merkitset erikseen ohjelmaan, eikö niin?

Itse tekisin näin: tarkistaisin, mikä on päivittäinen suositukseni. Sitten valitsisin seuraavan tason ja katsoisin, paljonko tuo lukema muuttui. Sitten miettisin, kuinka paljon joudun liikkumaan kuntoliikuntaa, jotta pääsen vastaavalle päivätasolle. Esimerkki: kahden tason ero on 120 kaloria. Kuinka paljon minun pitää liikkua, jotta kulutan keskimäärin 120 kaloria päivässä?

Ja sitten miettisin sitten, kuluttavatko kauppa- ja bussimatkani niin paljon. Sitä ei ole ehkä helppo arvioida, mutta jos omistaa askelmittarin ja se näyttää joka päivä vähintään 10 000 askelta, voi olla, että kulutus on tuon eron verran. (Jos ei omista askelmittaria, voi miettiä, käveleekö 10 x 10 minuuttia päivisin. 1000 askelta kestää noin 10 minuuttia.)

Itse kuvittelin aluksi, autoton kun olen, että arkiaktiivisuuteni on aika korkeaa. Askelmittarin hankkiminen näytti totuuden: siinä vaiheessa otin keskimäärin 6500 askelta päivässä. Kun vaihdoin työpaikkaa, arkiaktiivisuuteni on noussut usealla tuhannella askeleella päivässä. Kyse ei ole siitä, käyttääkö bussia ja käykö kävellen kaupassa vaan siitä, kuinka pitkä matka bussipysäkille, junalle, kirjastoon ja kauppaan on.

Tuo arkiaktiivisuuden oikean tason valitseminen ei ole välttämättä hirveän helppoa, mutta kuten sanottu - sen voi vaihtaa ihan helposti!

Kiitos Johna tiedontarpeeni tyydyttävästä vastauksestasi

Olisi silti mukava, jos mahdollisimman moni muukin tähän kirjoittaisi oman tasonsa ja vähän perusteluja sen valinnalle. Näin pääsisi tekemään vähän vertailua tässä asiassa.

Kyllä melkein voisin veikata, että joinakin päivinä tuo 120kcal varmasti täyttyy arkiliikunnan osalta, mutta varmasti puolet päivistä viikossa jää arkiliikuntani osalta vähäisemmälle. Ainakin viikonloppuna olen aikalailla ns. sohvaperuna. Mitä nyt sitten käyn kaupassa ja kuntoilen, mutta tuon kuntoliikunnan tosiaan merkkaan erikseen. Ehkäpä olen sitten se 1-tason tyyppi!

Niin, kyllähän tämä asia on tärkeä. Jos vaikka valitsee arkiliikuntansa tason alakanttiin, niin vajetta tulee ihan huomaamatta liikaa. (Josta seuraa säästöliekkiä, näläntunnetta, vilua, jaksamattomuutta, huonovointisuutta...) Jos taas yliarvioi arkiaktiivisuutensa, niin voi olla ettei painossa juuri muutoksia tapahdu. Aikamoista hienosäätöähän tämä!

Minulla on melko samanlainen tilanne kuin sinulla Henne, ja olen seilannut ykkös- ja kakkostason välillä. Nyt olen kuitenkin toistaiseksi päätynyt ykköstasoon, ja vaikuttaa siltä, että se sopii minulle.

Kävelen päivittäin työmatkan, noin 15 minuuttia, ja hoidan kävellen kauppareissut yms. Työ on kuitenkin istumista, enkä juuri puuhastele kotona esimerkiksi puutarhassa. Viikonloppuisin en välttämättä liiku muuta kuin jumpassa/lenkillä, joten silloin arkiaktiivisuus on aika pientä. Olen käsittänyt, että ykköstasoonkin on kuitenkin laskettu jotakin muutakin aktiivisuutta kuin sängyssä makaaminen Kuntoliikunnat ja kävelylenkit merkkaan erikseen ohjelmaan.

Joskus tosin saatan pyöristää liikuntasuorituksia hiukan ylöspäin: esimerkiksi merkitä 55 minuutin spinning-tunnin tunnin suoritukseksi.

":
2008-09-14 11:36:21 Paulina kirjoitti:"]Minulla on melko samanlainen tilanne kuin sinulla Henne, ja olen seilannut ykkös- ja kakkostason välillä. Nyt olen kuitenkin toistaiseksi päätynyt ykköstasoon, ja vaikuttaa siltä, että se sopii minulle.

Minun piti ihan mennä katsomaan,m itä olen merkannut arkiaktiivisuudekseni, kun en muistanut, että sellaista on edes kysytty, mutta sama 1-taso se on minulla ja liikunnat sitten merkkaan erikseen, mutta en jotain pientä kauppareissua tai poikkeavaa työpäivää, jolloin on kävellyt pitkiä käytäviä oman muistamattomuuden vuoksi monta ns. turhaa kertaa. Olen kyllä alakanut ajattelemaan, että ei se haittaa, vaikka unohtaa, kun sitten tulee sitä hyötyliikuntaa, joka minulla muutoin on kyllä tosi minimissä, mutta ei kaikkea kerralla, kunhan nyt ensin saan tuon liikunnankin rutiiniksi, että en voi elää ilman sitä ja ruokailun sellaiseksi, että ei tarvitse sitä miettiä niin sen jälkeen voi alkaa panostaa tehostetusti tähän arkiliikuntaan. Kun painokin tippuu niin kaiketi se arkiliikuntakin siitä sitten helpommin lähtee käyntiin, kun nyt runsaasti ylipainoisena.

perjantaina, 19. syyskuuta 2008 klo 19:41 Henne kirjoitti::
Semmonenkin tuli mieleen, että jos arkiaktiivisuutta on joka päivä, ja valitsee tasoksi 2, niin silloinhan niitä arkiaktiivisia toimia ei merkitä toistamiseen liikuntoina? Esim. arkikävelynä, siivoamisena, puutarhatöinä tai mitä niitä nyt siellä onkaan valittavana. Silloinhan liikuntojen osuus tulee lasketuksi kaksinkertaisena.

Ei merkitä,koska sillo tulee ns. tuplana..

tiistaina, 30. syyskuuta 2008 klo 19:26 Tirpunen kirjoitti::
Mäkin olen tuota arkiaktiivisuutta miettinyt. Jumppaan ihmisiä sairaalassa, ja jumppaan varsinkin altaassa usein mukana, käytäviä kävelen paljon, autan siirtymisissä, olen usein kontallani auttamassa potilasta jumpassa jne. Silti olen tainnut arkiaktiivisuudeksi laittaa ykkösen, koska kuitenkin työmatkan pituuden takia kuljen työmatkat autolla....... ja siis kysymys on että mitenkähän paljon laihdutuksensa saa jumittamaan jos arkiaktiivisuuden laskee liian pieneksi ja syö siis liian paljon vähemmän kuin kuuluisi?!?

Ajattelinpahan vaan

tiistaina, 30. syyskuuta 2008 klo 19:56 pilvi6 kirjoitti::
Sama epäilys mielessä kuin Tirpusella! Eli jos laittaa arkiaktiivisuuden ykköstasolle, onko esim. jokainen ulkona "arkikävelty" 15 min merkattava liikunnaksi, jotta sallittu kalorimäärä ei jäisi liian pieneksi? Mulla tällaisia vartin kävelyitä paikasta toiseen saattaa tulla päivässä useitakin, mutta olen silti ykköstasolla arkiaktiivisuudessa. En siis nyt tiedä onko se säästöliekin vaara niin ilmeinen, jos joka päivä syökin esim 200 kcal vähemmän?
Toki tämän saisi kukin tietty testaamalla selville, mutta siihen uppoaa monta viikkoa tehokasta painonpudotusaikaa...
Mitä olette mieltä?

Patrik osaisi tähän parhaiten vastata, mutta erot ykkös- ja kakkostason välillä eivät ole kovin suuret. Käytännössä inhimilliset virheet laskennassa voivat olla paljon isompia kuin nuo tasoerot. Paras indikaattori on yleensä nälkä: jos syötte Kiloklubin ehdottaman vajeen mukaan tasaisesti pitkin päivää ja nälkä vaivaa, niin aktiivisuustaso on todennäköisesti liian alhainen.

Aktiivisuustason määrittelyssä voi miettiä myös, oletteko luonnostaan "levottomia" ihmisiä: nousetteko helposti ylös sohvalta, naputteletteko sormilla jatkuvasti, heilutteletteko jalkoja pöydän alla jne. Jos tällaista pientä liikehdintää on paljon, voi taso 2 olla hyvä.

Lisälukemista kalorilaskennan vaikeudesta löytyy tästä artikkelista Ruoan laatu on kaloreita olennaisempaa.

Pilvi6:lle vielä sen verran, että valittu liikuntaprofiili vaikuttaa osaltaan siihen, minkälaista liikuntaa "kannattaa" kirjata ylös. Terveysliikkujalle vartin kävelyt ovat jo hyvä juttu (puolet päivittäisestä tavoitteesta!), kuntoliikkujalla ne eivät niin paljon vaikuta.

tiistaina, 30. syyskuuta 2008 klo 19:56 pilvi6 kirjoitti::
Eli jos laittaa arkiaktiivisuuden ykköstasolle, onko esim. jokainen ulkona "arkikävelty" 15 min merkattava liikunnaksi, jotta sallittu kalorimäärä ei jäisi liian pieneksi?

Ei. Kyllä pieni kävely vaikka kauppaan menee ihan arkiaktiivisuuden piikkiin. Toki, jos näitä pikku kävelyitä tulee lukuisia joka päivä, kannattaa niistä osa merkata liikunnoiksi tai vaihtoehtoisesti jnostaa arkiaktiivisuustasoa. Passiivisinkin arkiaktiivisuustaso kuitenkin sisältää sellaista normaalia liikettä esim. kauppaan, bussipysäkille yms.