keskiviikkona, 25. maaliskuuta 2015 klo 15:18 jumboli kirjoitti::
Elikkäs,

kesällä aloitan fyysisen työn, käytännössä kävelen, seison ja nostelen tuotteita 7,5h päivässä. Lisäksi käyn 5 kertaa viikossa kuntosalilla ja olen ottanut tavoitteekseni kulutttaa jokaisella kerralla 500 kaloria. Tähän käytän sykemittaria ja olenkin saanut aina 500 kaloria 1,5 tunnissa täyteen.

Tällä hetkellä olen laittanut opiskelujeni vuoksi aktiivisuustasokseni 1 (Teen kevyttä työtä, vietän vapaa-aikani istuen enkä harrasta hyötyliikuntaa.) ja merkitsen 5 kertaa 500 kaloria liikuntalehdelle. Ongelmani pyörii siis aktiivisuustason määrittämisen ympärillä.

Mietin vain, että minkä tason laittaisin kesän ajaksi, jotta en syö liian vähän tai liian paljoa. Mittani ovat 174/67 jos ne kiinnostavat.

Kiitos jos joku jaksaa vaivautua auttamaan!

Työsi on kuvauksesi perusteella niin raskasta, että voit valita aktiivisuustasoksi kolmosen. Painolla ja pituudella ei ole vaikutusta tähän asiaan.

Merkkaa lisäksi kuntosalikäynnit liikuntaosioon samalla tavalla kuin tähänkin asti olet tehnyt. Ne eivät sisälly arkiaktiivisuuteen. Merkkaathan nuo liikunnat jo nyt kerran viikossa etukäteen? Toistuvina ne on helppo merkata niin. Ohjelma jakaa liikunnan kalorit tasan jokaiselle viikon päivälle syötäväksi, ja 5x500 kasvattaa vajeita jo todella paljon, jos ne merkkaa vasta jälkikäteen.

Kiloklubin ohjelma on suunniteltu toimimaan niin, että liikunta suunnitellaan etukäteen ja myös merkataan kerran viikossa, ja osa liikunnan kaloreista syödään jo ennen liikuntaa. Ei pelkästään sen jälkeen, joka on monen perinteisemmän laihdutusohjelman tapa.

Aikaisempaa keskustelua ja myös vanhoja asiantuntijavastauksia (silloin kun he täällä vielä mukana olivat) löytyy Liikunta-osion ketjusta Miten määritän aktiivisuustasoni.

Kyllä minulla on aktiivisuus taso 2, välillä tuntuu jopa menevän 3, vaikka olen tällä hetkellä työtön. Se aktiivisuus ratkaisee eli kuinka paljon liikut päivittäin - ihan sama oletko töissä vai et. Ne on kirjoitettu nyt vaan silleen suuntaa antavasti sinne.
Jospa työtön tai kevyttä istumatyötä tekevä treenaa kovaa ja tekee paljon hyötyliikuntana lisäksi - hänellä voi silti siis olla jopa korkeimmalla tasolla aktiivisuus koska elää erittäin aktiivisesti vaikka varsinaisesti työhön ei energiaa kuluttaisikaan.
Aktiivisuustaso 0: vuodepotilaille tms.
1.jos päivästä menee lähes kaikki aika istuen tai maaten ja liikunta on kevyttä/ vähäistä.
2.Olet paljon jalkeilla, liikut sekä hyöty-&harrastus, touhuat askareita jne.

Eli saliharrastuksesikin jo tekee sinusta melko aktiivisen ihmisen - (harva 1. tasolla oleva treenaa monta tuntia viikossa punttisalilla ) osa-aikanen työ lisää sitä myös. Jos et loppuaikaa päivästä vietä sohvan nurkassa, vaan käyt kaupassa kävellen tai vaikka shoppailemassa, teet kotiaskareita tms. niin kyllä se 2. taso mielestäni vois olla sopivampi.

sunnuntaina, 29. maaliskuuta 2015 klo 16:52 jumboli kirjoitti::


En ole merkinnyt muuta liikuntaa vain nimenomaan kuntosalikäynnit. Jätänkö aktiivisuustasoni 1? Vai vaikuttaako kyseinen osa-aikaisena työskentely aktiivisuustasooni sen verran, että sen saisi nostettua 2tasolle

Kyllä vaikuttaa riittävästi, voit nostaa tason kakkoseen jo nyt. Ja kannattaakin, muuten voi ennen pitkää nälkä alkaa vaivata. Pienikin liian suuri vaje pitkään jatkuvana kerryttää nälkää.

Ykkös- ja kakkostasojen suosituskalorien ero on useimmilla vain hiukan yli 100 kcal, eli "vääräkään" arvio ylöspäin ei vielä vaikuta päivittäiseen kalorivajeeseen juuri mitään. Ja sinulla se ei edes ole väärä, osa-aikainen fyysinen työ yksinään riittää siihen. Merkkaa lisäksi kuntosalikäynnit edelleen liikunnaksi.

Sitten kun työsi vaihtuu kokoaikaiseksi, nosta aktiivisuustasosi kolmoseen niinkuin tuossa edellä kirjoitin.

sunnuntaina, 29. maaliskuuta 2015 klo 17:47 Miusiini kirjoitti::

Eli saliharrastuksesikin jo tekee sinusta melko aktiivisen ihmisen - (harva 1. tasolla oleva treenaa monta tuntia viikossa punttisalilla ) osa-aikanen työ lisää sitä myös. Jos et loppuaikaa päivästä vietä sohvan nurkassa, vaan käyt kaupassa kävellen tai vaikka shoppailemassa, teet kotiaskareita tms. niin kyllä se 2. taso mielestäni vois olla sopivampi.

Liikunnan harrastamisella esim. kuntosalilla ja arkiaktiivisuudella ei oikeastaan ole tekemistä keskenään. Istumatyötä tekevälle ja autolla paikasta toiseen liikkuvalle oikea aktiivisuustaso on ykkönen, vaikka kuntoliikuntaa kertyisi paljonkin. Arkiaktiivisuus kuvaa vain sitä liikkumista, joka tulee muun toiminnan ohessa ilman erillistä liikunnan vuoksi liikkumaan lähtöä.

Liikkujaprofiili, jota ilmeisesti tässä tarkoitit, sen sijaan on eri asia ja siihen vaikuttaa liikunnan harrastaminen. Aktiivinen saliharrastaja voi olla, vaikka arkiaktiivisuustaso olisi ykkönen. Silloin liikkujaprofiili on Kuntoliikkuja. Ja päinvastoin, arjessa hyvin aktiivinen ihminen voi olla kuntoliikunnassa aloittelija. Silloin liikkujaprofiili on Terveysliikkuja, ja arkiaktiivisuustaso korkeampi.

Liikkujaprofiili ei vaikuta päivittäisiin suosituskaloreihin, arkiaktiivisuus sen sijaan vaikuttaa suoraan. Edes Laihdutusliikkuja-profiili ei nimestään huolimatta viittaa kalorimääriin.

sunnuntaina, 29. maaliskuuta 2015 klo 20:48 Miusiini kirjoitti::

Ja myös tuolla Kiloklubi samaa sanoo, siellä suluissa jossa lukee minkälaista työtä/hyötyliikuntaa kyseinen aktiivisuustaso sisältää, lukee myös miten käytät vapaa-aikasi - istuen vai liikkuen vai runsaasti liikkuen...
Joten myös liikunnallisuus on osa arkiaktiivisuutta (elämäntapaa), liikkujaprofiililla tarkennetaan lisäksi tehoa, määrää ja kuntoa.

Tästä on joskus aiemmin ollut keskustelua, että tuo on epäselvästi ilmaistu tuolla aktiivisuustason määritelmissä. Ja silloin oli vastauksena, että arkiaktiivisuus tarkoittaa nimenomaan arjen toiminnoissa tulevaa liikkumista. Runsas liikunta kun voi olla sitäkin, että esimerkiksi kulkee pitkiä työmatkoja kävellen/pyörällä, ja silloin se kuuluu arkiaktiivisuuteen vapaa-ajan liikkumisena. Arkiaktiivisuuden ja muun liikunnan yksi ero on se, että ensimmäinen lähinnä kuluttaa kaloreita, jälkimmäisessä pitäisi sykkeenkin nousta ainakin jonkin verran jotta sillä on vaikutusta kuntoon.

Ok, siksi KK ehkä erittelee sen liikkujaprofiilin erikseen, maalaisjärjellä ja "lääketieteelliseltä" kannalta aktiivinen ihminen on aktiivinen ihminen ja se määritellään sillä miten paljon ihminen tekee muuta kuin istuu/lepää/nukkuu. Ja se siis oli alunperin juuri mun pointti kysyjää ajatellen.

On hyvin vaikea ihan noin KK sanojen mukaan kenenään saada tarkkaa aktiivisuustasoa selville just niillä ohjeilla siellä - mä toivoin silloin uudistuksen jälkeen jotain uutta systeemiä siihen.
Harvalla on työ ja vapaa-aika kaikkinensa samalla tasolla eli joka osa-alueella joko esim kevyttä, keskivertoa tai raskasta ja melkein olis helpompi ilman niitä määritelmiä ihan tuntemusten pohjalta miettiä kuinka aktiivinen tyyppi on

Esim. nyt työttömänä olen koko ajan jalkeilla, siivoilen ja puuhailen tylsyyden taltuttamiseksi taatusti enemmän energiaa käyttäen kuin moni keskiraskasta työtä tekevä töissä+kotona (tai itsekään aikoinaan siinä tilanteessa). Lisäksi enemmän tai vähemmän hyötyliikuntaa, mutta ei tulis mieleenkään enää pistää aktiivisuustasoa 1. vaikka hyötyliikuntaa ei joskus tulisikaan pitkään aikaan, koska elämäni on erittäin aktiivista puuhastelua ja poukkoilua sekä liikuntaa täynnä. Mutta työttömänä ja kausina ilman hyötyliikuntaa olisin muka siellä vaikka minulla toiminut taso 2-3 silloinkin, toinen syy tähän voi olla se, että KK antaa aivan liian alhaiset kulutusarviot liikuntapäiväkirjassa.
Todella moni on kokenut tuon määrittämisen vaikeaksi ja kuten minäkin, joutunut kokeilemalla sen etsimään.

sunnuntaina, 29. maaliskuuta 2015 klo 23:24 Miusiini kirjoitti::

Esim. nyt työttömänä olen koko ajan jalkeilla, siivoilen ja puuhailen tylsyyden taltuttamiseksi taatusti enemmän energiaa käyttäen kuin moni keskiraskasta työtä tekevä töissä+kotona (tai itsekään aikoinaan siinä tilanteessa). Lisäksi enemmän tai vähemmän hyötyliikuntaa, mutta ei tulis mieleenkään enää pistää aktiivisuustasoa 1. vaikka hyötyliikuntaa ei joskus tulisikaan pitkään aikaan, koska elämäni on erittäin aktiivista puuhastelua ja poukkoilua sekä liikuntaa täynnä. Mutta työttömänä ja kausina ilman hyötyliikuntaa olisin muka siellä vaikka minulla toiminut taso 2-3 silloinkin, toinen syy tähän voi olla se, että KK antaa aivan liian alhaiset kulutusarviot liikuntapäiväkirjassa.
Todella moni on kokenut tuon määrittämisen vaikeaksi ja kuten minäkin, joutunut kokeilemalla sen etsimään.

Ethän sinä työttömyyden takia ykköstasolla olisikaan missään nimessä, jos päivän aikana tulee arkiaktiivisuutta paljon. Se työ on otettu vain esimerkiksi siihen, kuinka pitkä aika ja kuinka raskasta aktiivisuutta mihinkin tasoon sisältyy. Kakkostaso on sellaisen ihmisen taso, joka ei käytä autoa päivittäiseen liikkumiseen, ja tällaista liikkumista päivän aikana tulee vähintään puoli tuntia.

Esim. kolmostason arkiaktiivisuus tarkoittaa jo lähes jatkuvaa liikkumista, jota harvalle tulee muussa kuin liikkumista sisältävässä työssä. Nelostasolla tuo liikkuminen on raskasta, esimerkiksi painavien taakkojen nostetua tai vastaavaa.

Kolmostasolle ei aktiivisuustasoa kannata nostaa ennenkuin aktiivisuutta todella on paljon ja lähes työpäivän verran päivässä. Kakkos- ja kolmostason suosituskalorien ero on monilla lähes tai jopa yli 400 kcal, eli jos valitsee "väärän" tason näiden kahden väliltä, todellinen vaje voi jäädä lähes nollaan ja painon putoaminen pysähtyä. Ykkös- ja kakkostason välillä tällaista vaaraa ei ole, ero on niin pieni.

Vaadittavan aktiivisuuden määrässä suurin "hyppäys" ylöspäin on juuri tuossa kakkos- ja kolmostason välillä. Muiden tasojen väliset erot ovat pienempiä.

moi. olen uusi täällä kysyisin neuvoa. miten merkitsen liikkumisen töissä. olen keittiöllö töissä jossa liikun kilometri tolkulla päivittäin? vaihtoehdoissa on vain minuutit ja tunnit, ei kilometrit....t:marja_leena

Hei!

Aktiivisuustasosi on toivottavasti jotain muuta kuin 1. Luulisin, että aktiivisuustaso 3 olisi sinulle sopiva. Lue aktiivisuustasojen kuvaus omat tiedot -kohdasta omaa nimeäsi klikkaamalla, jos et ole sitä vielä tehnyt. Kun aktiivisuustaso on kohdallaaan, ei töissä tulevaa liikkumista tarvitse erikseen kirjata liikuntoihin, vaan se lasketaan automaattisesti päivän suosituskaloreihin mukaan.

tiistaina, 14. huhtikuuta 2015 klo 18:49 suurtalouskokki kirjoitti::
moi. olen uusi täällä kysyisin neuvoa. miten merkitsen liikkumisen töissä. olen keittiöllö töissä jossa liikun kilometri tolkulla päivittäin? vaihtoehdoissa on vain minuutit ja tunnit, ei kilometrit....t:marja_leena

Kilometrit eivät arkiaktiivisuudessa ole merkittäviä, vaan aika jonka olet jaloillasi ja se kuinka raskasta työtä teet. Keittiötyössä sinulle sopiva aktiivisuustaso on kolmonen, eli toiseksi korkein. Nosta aktiivisuustasosi Omissa tiedoissa siihen, ja merkkaa jatkossa sen lisäksi liikuntaosioon vain liikuntaharrastukset ja kuntoliikunnat. Niitä mikään arkiaktiivisuustaso ei sisällä, vaan nimensä mukaisesti vain arjen toimintojen yhteydessä tulevan liikkumisen.

Mietin tuota aktiivisuustasoa, kun aloitin juuri muuttomiehen hommat, ja liikun jonkun verran vapaa-ajallakin. Työpäiviä on 3-5 viikossa, 7-11h/pvä eli aika rankka duuni kyseessä. Vapaa-ajalla käyn kävelylenkeillä, n. 6km/h 2-4 viikossa ja teen minilihaskuntotreenit 4-5 kertaa viikossa (20 min). Siihen päälle vielä kaupassakäynnit, juoksevat asiat ja siivoukset.

Noi työ- ja vapaa-ajan aktiivisuus pitäs olla erikseen, ois paljon helpompaa