tiistaina, 7. helmikuuta 2012 klo 17:25 pike08 kirjoitti::

tiistaina, 7. helmikuuta 2012 klo 11:31 Lumiapila kirjoitti::
Onko muut asettaneet itselleen tuommoisia painorajoja loppuelämää ajatellen?

Kaino toiveeni olisi painon pitäminen vitosella alkavassa luvussa. Eiköhän tuo 60 alitus tässä kevään mittaan tapahdukin, vaikka kovin hidasta tämä ollut.

Lumiapila, olet kirjoitellut karkkihimoistasi. Syötkö jäkiruokia? Niitähän on monelaisia ihania herkkuja, joilla makeanhimoa voi tyydyttää vähemmillä kaloreilla (ja lisäaineilla) esim. suklaamousse ja -kiisseli, erilaiset rahkat...

Suklaamoussee oon syönyt karkkinälässä, joskus. Tarkistin sen kalorit vasta nyt: Finelin mukaan ois 100g/288kcal , eli ainakin n. puolet vähemmän kuin suklaassa. Oon koittanut myös korvaa naminälkää esim. riisifrutilla tai jollain jogurtilla...rahkaa vois kans ehkä koittaa Joskus vain pakko saada ihan oikeeta karkkiikin,mut siks oonkin jatkuvasti karkkilakossa sortuen . Yritän järkeistää tuota makeansyöntii...

Alitajuntani on ovela, kun saan lenkki-innostukset aina silloin, kun en niitä pysty toteuttamaan. Nyt ulkona on niin kovat pakkaset, ettei siellä viitsi pakollisia koulu- ja ruokakauppamatkoja (jotka nekin menen suurimmaksi osaksi bussilla) enempää liikuskella. Yleensä alan hinguta lenkille yöllä joskus 11 aikaan, joten ei oikein silloinkaan viitsi lähteä. Ja varmana muuten ei enää tule tällaista samanlaista hinkua lähteä lenkille sitten, kun nämä ilmat tästä lauhtuvat.

Torstait ovat näköjään vähän ongelmallisia syömisten suhteen.. Torstai on ainoa päivä, jolloin on pakko käydä koulussa syömässä, koska koulupäivä on 9-tuntinen. Kun tulee syötyä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, meinaa kalorit näköjään paukkua yli. Lisäksi tuosta lounaasta on todella vaikea arvioida, kuinka paljon kaloreita tulee, kun ei yhtään tiedä kuinka paljon jossain kastikkeessa tai keitossa on käytetty rasvaa, kermaa jne.

Uusi kuudenkympin tavoittelija ilmoittautuu... Mulla hemmukan kanssa hyvin samanlainen tilanne, vuosi sitten painoin 58 kg ja nyt 66. Jotenkin ne huonot ruokailutavat onnistui selittämään itselleen tyyliin "no enhän mä ole kuin pari kiloa saanut lisää, kyllä ne siitä lähtee kunhan huomenna/ ensi viikolla palaan taas salille ja alan syödä terveellisesti". Nyt kun vaa'alta lävähti totuus niin itkuhan siinä meinasi päästä Nyt pitää saada stoppi paisumiselle ja takaisin siihen painoon joka tuntui hyvältä!

Hei minäkin otin itteeni niskata kiinni..huomasin että joka vuosi on tullu kilo painoon lisää..ensin oli 58,sitten 59 ja tämän vuoden alussa 63kg..
Nyt on enää 0,5kg jäljellä tuohon 60kg ja tässä aion pysyä=)
Syön kyllä herkkujakin,mutta pienenpiä määriä=)

Olen pudottanut painoa kesäkuusta 11kg, työterveyslääkärin kehoituksesta kohonneen kolesterolin ja verensokereiden vuoksi. Tosin näytin myös ylipainoiselta( jopa lihavalta) joten syitä pudottaa painoa oli. Pituutta 161cm ja lähtöpaino 78.5, nyt 67.5. Ihannepaino siinä 60-64, eli siihen haarukkaan jos ensi kesään mennessä tähtäisi. Syksyn seurasin ruuan kalorimääriä tarkasti, mutta nyt opettelen syömään omia tuntemuksia seuraten ja rentoutta opetellen. Liikuntaa olen aina harrastanut, lähinnä sauvakävelyä ja kerran viikossa jumppaa. Työ on melko fyysistä ja tämä liikuntamäärä saa riittää. Eiköhän tämä porukalla onnistu !!!

Punnitusaamu takana ja hitto! 100g tullut lisää. Paino tällä hetkellä 64,3kg. Mulla on kyllä menkat, että ne kyllä voi hieman tuohon painoon vaikuttaa. No tästä jatketaan jälleen.

Uusi jäsen ilmoittautuu
Saattaa olla ett ketjusta löytyy mun edellinen ilmoittautuminen vuoden takaa (viime kesänä oli paino 63kg), mutta nyt uudelleen täällä.

Syksyllä paino nousi tuosta 63 kilosta 67 kiloon, syynä lonkan nivelrikon paheneminen ja vähentynyt liikunta. Joulukuun 16. päivä sitten sain uuden lonkan ja elämä hymyilee taas .
Nyt menty mukavasti alaspäin tuosta suurimmasta lukemasta ja lopullinen tavoite on siellä 60 kilon paikkeilla.

Hei!
Uusi jäsen täällä myös
Olen ennenkin joskus vuosia sitten kiloklubissa ollut mukana ja saanut silloin painoa tiputettua. Nyt taas vaaka näyttää aivan liikaa eli 74,5kg! Painoa tullut pikkuhiljaa parin, kolmen vuoden aikana kymmenen kiloa lisää. Tavoitteena mulla päästä edes tuonne 63-65 kg paikkaille ensin. Nyt vakaa päätös alkaa liikkumaan säännöllisesti, kun nuo pakkasetkin hellitti.
Tsemppiä kaikille!

Oon nyt todella kivasti saanut itseni raahattua useampana päivänä lenkille, mutta pessimistinä pidän sitä lähes välttämättömänä, että jossain vaiheessa tämä innostus taas laantuu. Nyt on kiva, kun ilmat ovat lämmenneet, niin ei enää tarvitse ulos lähtemistä suunnitellessa miettiä sitä, kestääkö kasvot pakkasen. Ihmettelen, ettei minulla esim. ole vieläkään tullut nilkka tai polvi kipeäksi, ne kun yleensä kipeytyvät todella nopeasti jos pidempiä matkoja kävelen. Liekö lumi parempi alusta kuin asfaltti, vai ovatkohan talvikenkäni paremman malliset..

Muutama kuukausi on varmaan pisimpään kestänyt kuntoiluinnostukseni. Aina ne siitä jossain vaiheessa lopahtaa - en tiedä, miten siitä saisi lopun elämää kestävän tavan. Nyt jo huomaan että alkaa tylsistyttää, mutta kun mihinkään muuhun ei ole varaa kuin lenkkeilyyn..

Huh, en ole vähään aikaan päässyt kirjautumaan tänne. Täällä ollaan taas!

Mun projekti on edennyt helpommin ja mukavammin, kun olen antanut luvan ostaa itselleni salaatin aina töihin ruoaksi. Lähikaupasta saa ihania isoja salaatteja, jotka maksavat 6-7 euroa. Se on mun päiväruoan hinnaksi paljon (olen tottunut opiskelijaruokalahintoihin), mutta se on sen arvoista.
Ihan eri homma, kun tietää, että ruokatauolla odottaa jotain hyvää syötävää. Lisäksi luulin, ettei päivällä kunnolla syöminen hillitse mun iltasyöpöttelyä, mutta kyllä se vaan hillitsee.

Päivällä pitää syödä jotain hyvää jo aika aikaisin, niin illalla ei tunnu, että pitää palkita itseään.

Hyvin on nyt saatu iltaruoan annoskokoja pienennettyä. Mun salainen ase on lautasen pienentäminen. Jos on syvän lautasta vaativaa ruokaa, otan pienen jälkiruokakulhon. Tavallisen ruokalautasen tilalle otan leipälautasen.
Tulee syötyä normaalimäärä, koska saan aina santsata kerran.

Ennen söin siis tuplamäärän, koska santsasin normikokoisen lautasen kanssa...

Ja lisäksi aloin pitää vaa'an vieressä "julkista" painotaulukkoa. Joka päivä merkkaan siihen mitä aamulla painan. Ei voi itselleenkään sitten selitellä mitään, kun on mustaa valkoisella. Lisäksi ajattelin, että auttaisko se mua itsehillinnässä, että yritän saada mieheltäkin ekstratsemppausta.

Ja kyllä se on vaan kiva huikata miehelle aina välillä, että huomasitkos mun tämän päivän painon (silloin kun on edistystä tapahtunut). Mies aina niin kivasti kehuu ja kannustaa.

Ai niin, ja joulukiloja kerkesin kerätä noin kolme kiloa. Niitä tässä vielä tiputellaan, ehkä sitten maaliskuussa taas oikeasti eteenpäin...