Pidennetty viikonloppureissu Espanjaan takana. Vappuna en syönyt yhtään munkkia, mutta sitä vastoin olen syönyt pitsaa, suklaata, croisantteja ja vaikka sun mitä. Enkä mene vaakaan vielä vähään aikaan

Hotellin aamiaisella jäin kaipaamaan kasviksia. Tänä aamuna alkoi ruotuun palaaminen kaurapuuroaamiaisella. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu!

Positiivista reissussa oli runsas kävely (olkoonkin, että oli sellaista kaupunkikäpöstelyä normaalin reippaan sauvakävelyn sijasta).

Juu, kiitos vinkeistä. Olenkin välttänyt vielä juoksemista meno haluja alkaa kyllä vähän jo olemaan mutta täytyy odotella vielä parin kilon verran.

Harrastan myös pallopelejä ja niissä on vaikea välttyä sykkeen noususta mutta senkun tietää niin eiköhän tämä tästä.

Minulla on mittanauha jäänyt unohuksiin. Farkut on saanut olla motivaation lähteenä ja kivasti on tuloksia tullutkin. Ei enää kirraa niin pahasti.

Tuloksellista loppuviikkoa.

torstaina, 3. toukokuuta 2012 klo 08:45 Tuultapäin kirjoitti::
Täälä jumitus nytkähti eilen hieman alaspäin ja tänään heilahti takasi. Nyt ei kait auta ku seurailla rauhassa mistä johtunee? Joskus tuntuu kun liikuntaa on enempi paino jumittaa..onko muilla kokemuksia vastaavasti?

Ihan sama juttu, jumittaa paino ja varsinkin nyt kun liikun enemmän eli kuljen työmatkat pyörällä ja juoksen pikku lenkin vielä illalla Olo on hyvä, mutta puntarin lukema ei miellytä

M@ria: Oih, Espanja! Yhtään en ole kateellinen.

Oma laihdutukseni taisi juuri vaikeutua. Mies päätti alkaa karistamaan muutamaa kiloa kesäksi lisäämällä juoksulenkkejä. Ja periaate on, että kun paljon liikkuu voi syödä mitä haluaa.

Nyt mies oli oman iltaisen juoksulenkkini aikana tehnyt valmiit iltapalat lautaselle. Naudan ulkofilee pihvi, kaksi jotain yrttipekonimakkaraa mitä lie, makaroonia (ihan vaaleeta) + jotain ananasta yms. Juu, ihan hyvää, mutta omissa kaloreissa olisi ollut tilaa vaan rahkapurkille. Helppohan se miehellä on, kun laihduttaessakin sais syödä ainakin 2500 kcal + ylimäärästen juoksulenkkien kalorit. Toista se on kun omat kalorit pitäs olla siinä 1600...

Joo-o, itestähän se on vaan kiinni tää touhu. Kunhan purnaan, kun en kehdannut kieltäytyä valmiista ruoasta, vaikka mieluummin olisin syönyt sitä rahkaa...

Höh, olis kiva tsekkailla omaa etenemistään vaa'an sijaan myös mittanauhan avulla, mutta meidän huushollissa ei yksinkertaisesti _ole_ mittanauhaa! Pitää koettaa muistaa ostaa sellainen ensi kauppareissulla

Eilen pidin mässypäivän . Siihen liitty heheä lasten kans ja illalla vielä kotipizzaa ja saunan päälle pari lonkeroa. Yllätysyllätys, pallukat on punaisella, mutta kaloreita kertyi vain 1700 päivälle!! Siis sallittu määrä ja vähän allekkin.
Nyt alkaa proteiinipitoinen viikko, jätän hiilarit viikoksi tosi vähälle ja laitan tän pudotuksen alkuun. Kahden viikon sairastelu näyttäisi olevan loppusuoralla ja ehkäpä huomenna pääsee jo salille . Nyt punnitus ja perjantaina seuraava, katsotaan, miten tää 60:n tavoittelu lähtee!!

Mittanauha kannattaa hankkia, koska silloinkin kun vaaka ei näytä muuttuvan niin mittanauha tulos saattaa muuttua sittenkin. Omalla kohdalla on sekä alussa että jumitustilanteessa käynyt juuri niin, että vaikka vaaka näyttää ettei mitään tapahdu, niin samaan aikaan vyötärön ympärys pienenee! Ja se on ihan yhteinen iloinen juttu

Tavoitteeni on enää 300 gramman päässä ja aika ihana tunne on! Tsemppiä kaikille kevääseen!

Virallispunnitus aamulla näytti 60.0 kg, joten vaikka en ihan noihin parhaisiin lukemiin takaisin vielä päässytkään, niin on aika jättää tämä vertaisryhmä.

Tsemppiä teille kaikille 60 kg tavoitteluun, ja erityisterkut T1krulle, pakko varmaan salaa käydä kurkkimassa, koska 70 kg alittuu.

Ääh, alkaa taas epätoivo valtaamaan alaa. Paino pyörii pyörii 70 kg:n yläpuolella. Tuntuu etten ikinä oikeesti pääse alle sen 70:n rajan. Jos tänään tuntuu siltä, että tuntuis hyvältä vetää tiukempaa linjaa, niin seuraavan päivän mielihalut supattaa korvaan 'ota vaan, osta vaan, ei se haittaa, ei kannata olla liian tiukka...' Liikkumaan pääseminen on työn ja tuskan takana miehen töiden takia, enkä oo saanut itseäni tsempattua liikkuun niistä huolimatta, vaikka oon yrittänyt itseäni ruoskia, että lastenhoitonakki on vaan tekosyy sille ettei voi lähtee liikkuun

Mieli on alkanut halajaan 'oikotie onneen' -tyyppisiä ratkaisujen suuntaan kalorien tiputtamiseksi (esim keittokuuri, ateriankorviketta sillon tällön) vaikka todellakin tiedostan että sitten ne kilot vasta takasin tuleekin eli vaikka vaa'an sais vähän aikaa näyttää ihania lukemia niin kuinka nopeesti olisin sitten taas täällä itkemässä kun ne kilot tuli takaisin.

Taitaa olla aika ottaa vastaan muutama tsemppaava sananen

Moi!
Liitynpä minäkin tähän ketjuun. Vuodessa olen komeesti päässyt 60kg:sta 67kgn... Kannatti tosiaan jättää syömisten merkkailu kiloklubissa...
No, nytpä siis pyristelen takaisinpäin. Vaatteet ei tahdo mahtua päälle ja uusia isompia en todellakaan halua ostaa. Joten eikun alspäin mars!

Tänä aamuna paino siis tuon 67kg ja vyötärönympärys 93cm!!! Hyvänenaika mikä pallo mä oon!!!! Tähän lyhyeen varteen (160cm) nämä kilot vaan kertakaikkiaan on liikaa... Nyt tuli stoppi pursuamiselle!

Mukavaa viikon alkua kaikille!