Uusi ketju lähtee tästä! Vanhaan ei voi enää kirjoittaa, mutta sieltä voi vielä muutaman päivän käydä lukemassa loppupään viestejä. Vanhaan oli kertynyt jo melkein 180 sivua, joten siitä syystä aloitetaan uusi ketju nyt. Tsemppiä seiskakymppiset!!

vanhassa ketjussa puhetta oli lohtusyömisestä ja erilaisten kausiluontoisten juttujen yli pääsemisestä.
molemmat on itsellä kans iso ongelma.
Iltasin tulee mässättyä jos jonkin moista. kun ipanat on saatu nukkumaan ja koirat hoidettua on ihana istahtaa sohvalle avata töllö ja mussuttaa toki vois mussuttaa vaikka hedelmäpaljoja mutta jotenkin se ei vaan mene niin.

ja jotenkin sitä ajattelee että nyt rupeen laihutusKUURILLE. että tiputan tiettyyn pisteeseen painon tai tietyn aikaa olen laihdutusKUURILLA.
mutta eihän se näin voi olla. se on huomattu.
2kertaa oon laiduttanu isoja lukuja. ekalla kerralla 27kg ja tokalla 20kg.
ja molemmilla kerroilla kituutin aivan liian pienillä kalorimäärillä (500kcal/pv)
joka sitten kostautui. kun paino oli tavoitepainossa vanhat ruokatavat tulivat mukaan elämään ja sitämukaa paino hiipi ylöspäin.
nyt tosiaan 10kg olisi pudotettavana.
ja ennenkaikkea opeteltavana uudet TERVEET syömistavat. ja terve minä

Hienoa tiina.mari, että olet löytänyt tiesi tänne Kiloklubiin!
Täällä jos missä terveiden syömis- ja elämäntapojen opettelu on tehty helpoksi. Tai ei se varmasti kyllä helppoa ole mutta helpompaa Täällä ei korosteta laihdutusjakson erillisyyttä vaan pyritään kokonaisuudessaan sellaisiin muutoksiin, joita ihminen pystyy ja on halukas pitämään yllä laihtumisen jälkeenkin. Ravintoa koskeva tieto on mediassa ristiriitaista, joku sanoo että pitäisi varoa hiilareita, toinen että rasvoja. Lukemalla artikkelit-osion tekstejä pääset suomalaisen asiantuntijatiedon lähteille. Tietty rentous painonhallinnassa on avain onnistumiseen. Henkistä työtä on tehtävä: itseään ei pidä syyllistää tai potea huonoa omaatuntoa "epäonnistumisista". Tämä kaikki on kuitenkin elämää, joka jatkuu herkuttelun jälkeenkin. On vain osattava antaa itselleen mahdollisuus!

Herkkuja voi syödä mielellään jopa monta kertaa viikossa. Pienet ja kohtuulliset määrät ovat avainasemassa. Herkkuja kohtuudella-artikkelissa lisää tästä.

IHANAA SUNNUNTAITA KAIKILLE!
eilinen meni tällä akalla hiukka pieleen... tuli juotua valkkaria ja käytyä lähi pubissa parilla... kotiin tullessa jääkaapin kutsu oli vastustamaton ja kalorit humpsahti taivaisiin.
tänään taas uudella innolla eteenpäin !!!!!

tiina.mari noin saa käydä välillä, tämä ei saa olla tiukkapipoista, eiliset kalorit on eilisiä...

Minä luen tätä ketjua vielä aktiivisesti (ja edeltäjää), sillä tänne ensimmäisenä aikoinaan kirjauduin ja ensimmäiset tutut nimimerkit sain...
Nyt olen jo pari kuukautta ollut tuolla sauraavas ketjus ja käytännös jo tavoittees... mutta vois viel pari kiloa lähteä, ei harmittais, mutta nyt tavoite on pysyä ettei kilot enää nousis.
Samalla fiiliksellä aikoinaan tänne liityin, ei lisää kiloja, en uskonut niiden lähtemiseen vaikka sitä toivoinkin...
Nyt mulla olis kova hinku tsempata teitä muita, (kun vaan löytäisi oikeat narut...) kun itselle kilot lähti yllättävän helposti ja noita nautinto viikonloppuja on mahtunut mukaan, varsinkin alkusyksyn mökkireissut...

Nyt tuo Tiina.Marin kirjoitus sai minut tänne miun vanhaan ketjuun kirjoittamaan....

Tsemppiä kaikille....

Marloviisa67 (jolla sellainen tunne, että nyt on painossa raja josta olis vaikea mennä ettenpäin, mutta toivoo 1-2 kilon poistoa)

Painan n.75kg ja tarkoitus olis päästä sinne seiskakymppiin tai miksei allekin! Tänään tein 1,5kk:n mittaukset ja kivalta näytti, yks juttu vaan mietityttää... paino on edelleenkin n.75kg, mut kropasta on lähtenyt kaikkialta yhteensä -14cm. Paitsi että reisiin on tullut lisää 2cm.

Voisko joku kertoo vinkkejä ja linkkejä miten sais reisiäkin pienentymään? Kiittooos...

Teretulemast Milja90!

Mä oon kans käyttänyt vähän samaa metodia kuin Elliauli, eli saan ulkonäön ajattelemisesta tsemppiä elintapoihin. Olen kyllin kauan yrittänyt ajatella yksinomaan terveysvaikutuksia, mutta olen joko niin pinnallinen tai kärsimätön tai putkiaivoinen (vaikka olenkin nainen ), että en pysty ihan kylliksi motivoitumaan sillä tavoin. Tai siis terveysvaikutukset ovat ehdottomasti se syvin motivaattori, mutta pienemmät vaatekoot sellaisia arjen tsemppaajia Ne ovat konkreettisia, aivan kuten kilot ja sentit. Mutta varmaan sitten saavutetun painon ylläpitämisessä ratkaisevaa on myös terveysvaikutus-motivaattori, sillä silloin "konkreettista etenemistä" ei niinkään tapahdu ainakaan häviävinä kiloina tai sentteinä.

Aamulla puntarille, toivon mukaan on viimekertaista 74,9 kg:aa vähemmän (ainakin sillain itseltäkin salaa tehdyt välipunnitukset lupaavat hyvää ).

täällä punnituspäivä...
puntari näytti 73,8kg
en muista koska punnitsin itseni viimeksi mutta tästä aloitetaan senttien ja kilojen katoamisen laskeminen.
niin... kadota niiden ainakin pitäisi

täällä tuli huonoja uutisia. isäpuoleni lapsenlapsi on tampereella yliopistollisessa sairaalassa. diagnosoitiin leukemia 1kk sitten. ja nyt kuulemma mennyt todella huonoon kuntoon. äiti ja isäpuoli lensivät puolessa välissä etelänreissua takaisin tukemaan pikku-tytön perhettä. kunpa vaan jotain voisi tehdä auttaakseen ja helpottaakseen perheen oloa
tälläset asiat saa kyllä arvostamaan omia lapsia ja aikaa niiden kanssa vieläkin enemmän. ja ennenkaikkea sitä että ovat pysyneet terveinä

Voi tiina.mari, voimia sinulle ja pienelle potilaalle ja hanen perheellensa. Tallaiset uutiset pistavat kylla ajattelemaan arvojarjestyksia. Minakin sain tanaan uutisen, etta yksi ystava (johon en ollut ollut yhteydessa vahaan aikaan) oli kaatunut moottoripyoralla ja ollut kaksi kuukautta koomassa. Huhhuh.

Mutta pinnallisempiin asioihin... Oli kiva saada teilta palautetta edellisessa pinossa. Olen yrittanyt opetella jarkevaa herkkujen syomista, ja sallia lasin tai pari viinia illallisella, katsotaan keskiviikkona onko painon putoaminen jatkunut. Pidan hyvasta viinista, ja hyva ruoka vesilasin kanssa nyt vaan on tosi tylsa vaihtoehto mielestani. Makea ei himoita niinkaan, mutta kyllakin juustot. En ole niita nyt ostanutkaan kotiin ollenkaan, silla yksi Camembert kylla aika nopeasti menee suuhun.

Se mika itsella on nyt auttanut tosi paljon, on se pitkajanteisen elamanmuutoksen ajatteleminen. Aina kun syon tai juon jotakin 'liikaa', mietin: haluanko elaa niin, etta voin halutessani ottaa yhden oluen/syoda iltaleivan/syoda pari keksia? Vastaus on tahan asti ollut 'kylla', nain haluan elaa. Eli ihan selkeasti yritan pysya poissa absoluuttisesta ei herkkuja ajatuksesta, se on ollut se vanha ja huonoksi havaittu. Tuntuu silta, ettei paluuta entiseen enaa sitapaitsi yksinkertaisesti ole, niin mukava ja kevyt tunne on kaikenkaikkiaan taalla Kiloklubissa ollut.

Ja tanaan vedin kunnon Body Pump-tunnin! Siita saan seka henkista etta fyysista tsemppia ja voimaa.