Tiukassa on, tiukassa on..

Mun urheilut tyssäsivät polvikipuun nyt väliaikaisesti. Jäi kevään ensihölkät sit siihen, mutta kunhan tässä nyt tokenee niin jatketaan. Voishan tuota vatsoja ja muita lihaksia möyhyyttää ku jaksais. Nyt petrailen painoa ruokavaliolla. koitoksessa minipätkä 5+2-dieettiä. Saas nährä lähteekö tällä jumiutunut paino laskuun

Muutenhan tässä on mennyt ihan kivasti varsinkin kun läskisokeudenkin on saanut edes osittain jo hallintaan. Se on muuten kumma vaiva se. Kun painoin 30 kiloa nykyistä enemmän en nähnyt olevani lihava ja nyt luulen olevani megapullukka. Päätöntä menoa..

Tsemppiä kaikille kevääseen! Kesämittoja kohti

Täälähän oli paljon onnistumisia!!! Onnea ainakin Sindiana, Paprika, IrmeliF66, tiina--t, Katjuska-78 jja Sarallekin. Saralle tsemppiä polven kanssa!!!

Aamulla selailin Iltalehden nettisivustoa ja sielä osui silmiin artikkeli siitä, miten paino voi olla jopa4,5 kiloa korkeampi 5 päivää ennen kuukautisia.

Linkki tässä osoitteessa: https://www.iltalehti.fi/hyvaolo/2015032519420147_ie.shtml

Tuosta innoittuneena menin käymään puntarilla katsomassa tilanteen ja arvatkaas mitä.... paino 81!!!!! JEEE! Ehkäpä se painon nousu johtui tuosta...menkkoja odotellessa.

Tästä onkin nyt hyvä jatkaa.... tsemppiä kaikille ja mukavaa viikonloppua!

Kiitos Zipi1 Koko ajan paranemaan päin onneksi ollaan. Tuli kyllä ihan puskista mikään kipuilu. Eilen röntgen, maanantaina lääkärin kanssa puhelinaika. Josko sitä sitten jotain tietäisi. Näin yön jälkeenhän tää on ihan hyvä, mutta iltaa kohti kipeytyy vaikka en tekisi juuri mitään (sohvalla makaamista en tosin ole vielä testannut, kun ei anna luonto periksi rauhoittua). Jotain kirppispuuhia koko ajan menossa, mittailua ja puuhailua. Kyykkiminen, polvillaan olo ja paikoillaan kääntyminen on myrkkyä. Heti tulee piikki lumpion alle tai paine koko polveen

5+2 Onnistunee mulla helpoiten jos ne vajaakaloriset päivät voi olla jossain jotain tekemässä. Maanantai meni helpolla kylillä luuhutessa, mutta eilen oli nälkäturhauma ja kiukutus kun olin koko päivän kotona. Onneksi on hapankorppuja ja lämmin kuppi-keittoja. Vissy pelastais, mutta se puuttuu nyt kaapista. Jos tällä konstilla saan painon edes tuohon 80kiloon "helpolla", niin johan on hyvä. Viimeinen kilo on pudonnut niin ärsyttävän hitaasti ettei sitä ole juuri edes huomannut. Mutta on sentään pudonnut, ollaan iloisia siitä. Taivahan tosihan on ettei paino voi koko ajan pudota yhtä nopeasti ainakaan ilman pieniä lisäsysäyksiä. Ei mulla aineskaan

Mulla kun on noita pudotettuja kiloja takana enempivähempi ja olen kattellut vatsan sekä reisien nahkaa, niin roikkumaanhan ne jää. Kyllä kai ne vielä himpan palautuvatkin, mutta osa jää väkisin kun on niin kaunis raskauksilla venytetty raskaus- ja pystysektioarpimalli. Olen pohtinut, notta oliskos kivempi olla laiha jonka nahat roikkuu vai tällanen vielä vähän pönkeä, mutta ei ihan niin roikkuva ruttupussi. Paha rasti. Ikävä pudottaa vielä kymppi ja sitten todeta että parempi alkaakin lihottamaan takaisin. Näitä ei ainakaan julkisen puolen leikkauksen verran jää varmasti ja yksäri on ehkä liian paha paikka kukkarolle

Kumpi on teidän mielestänne kauniimpaa kattella? Pyöreä tiukemmissa nahoissa vai hoikkis nahkalerputtimilla?

Saralle täällä samoja aatoksia noiden vatsanahkojen kanssa. Hyvältähä se tuntuu ku paino tippuu alas, mutta sitte just jää miettimään, että mitenhän noi nahat tuosta palautuu. Itsellä myös neljä raskautta ollut ja nyt jo huomaa kun arvet selkeemmin tulee näkyviin, kun paino tippuu ja tuo kengurupussi tuossa alhaalla roikkua rötköttää. Mulla on paino ollut joskus myös siinä 110 kg puolin ja toisin ja jojoiltu on muutamaan kertaan. Nyt on ekan kerran sellanen ihan kunnon tsemppi päällä tän painonpudotuksen kanssa, kun on pääkoppaansa saanu iskostettua, että lapsiluku meidän perheessä on nyt täynnä. Nyt on aika laittaa äiti kuosiin, niin jaksaa taas paremmin muksujen kanssakin puuhastella kaikkea.

Lapsilta joskus ihania kommentteja saanutkin, kun ovat sanoneet, että äti sulla ei enää oo tossa tollasta pulleeta kohtaa niin ku ennen. Ja eivät enää kysele, että kui sä äiti taas jumppaat, kun ovat tässä parin kuukauden aikana tottuneet, että äiti aika useesti huhkii ja heiluu jonkun kuulan kanssa.

Mulla nous ekan raskauden aikaan paino n.90kg ---> 118kg viimeiseen neuvolaan mennessä ja nahka venyi karsean leveille raskausarville. Päättyi pystysektioon ja mun jo ennestään pyöreä alamassu menetti varmaan viimeisetkin toivonsa kutistumisesta. 108-112kilon väliä tuli sahattua vajaa vuosi ennen kuin sain itseäni niskasta kiinni. Uusi raskaus alkoikin taas 90 kilosta, mutta 7kilon pudotuksella. Raskauden lopussa painoa oli kuitenkin piirun vajaa sata, uusia arpia ei sentään yhtään. Painon suhteen suunta on oikea, mutta nahat tosiaan roikkuu ja rutistuu :/ Sektioarven korkeudella on edelleen kumpare joka ei vaan katoa millään konstilla. Mutta katsotaan kymppikilon päästä, en mä nyt voi tätä leikkiä keskenkään jättää

Raskauksista puheen ollen, mulla on kolme raskautta takana ja kyllähän ne on kroppaan oman jälkensä jättänyt. Just tajusin, että ekan aikana lihoin yli kaksikymmentä kiloa, ja nyt on tilanne se, että painan tänään yhtä paljon kun synnyttäessäni esikoista.... oioi... välillä olin kyllä pienemmässäkin kunnossa, mutta jokaisesta lapsesta on kiloja jäänyt muutama.

Laihdutuksen tuomaan ihon löystymiseen liittyen.. Oottekos naiset mitään voiteita tai öljyjä käyttäneet? Voisi olla avuksi ihon palautumisen kanssa ainakin hiukan. Eihän sillä ihmeitä tehdä, mutta jos vähän edes olisi avuksi.

Tänään paino 81,5 ja joo, käyn melkein päivittäin puntarissa.

Koittakaahan jaksaa tsempata! Täälä vähän rennompien ruokailujen päivä.. mutta lupaan olla lipsumatta liikaa.

WOHOO! Ensimmäinen tavoite vihdoin saavutettu, ja tänään vaaka näytti 79,7kg. Hyvä kun en pyllylleni lentänyt innostuksesta.

Siirrynpä tästä siis tuonne 75 kilon tavoittelijoihin. Tulkaahan pian perässä!

Viikonloppuna oli lupa herkutella. Eilen en keksinyt mitään, mitä olis tehny mieli. Tänään ajattelin, että syön suklaaherkkuja pääsiäisen takia. Otin palan kinderiä ja siihen jäi. Ällöttvä rasvakalvo tuli kitalakeen ja se oli muutenkin älyttömän imelää. Siihen jäi tän viikonlopun herkuttelu Kohta lähen 8km:n hölkkälenkille, sitä mä kaipaan! Paino ol i tänään 84 tasan

Tänään paino 87,2 kg Alunperin oli ajatuksena painaa kesään mennessä 80 kg, mutta se ei kyllä nyt taida tapahtua Kunhan olisin 80 kilossa vaikka syyskuuhun mennessä

Tänään paino 84,6. Hiljalleen tässä mennään eteenpäin. Välillä tarviis vaan malttia olla enemmän, kun kovasti toivois saavuttavansa tuon 80 kiloa. Mutta niinhän se on, että hitaamalla temmolla tulokset sitten ovat varmemmin niitä pysyviä.

Siksi tuo 80 kg on mulle niin tärkeä, kun oon viimeksi tosiaan noin 16 vuotta sitten painanut sen verran ja sit ois kaikki raskauskilot selätetty. No eiköhän se saavuteta ennemmin tai myöhemmin.

Eilen hommasin jumppaan uusia välineitä. Sellaset kuminauhat. Josko sitä käyttämällä sais noi allitkin kuriin.

Se on kyllä jännä, että ennen kun itseään peilistä katsoi, niin ajatteli, että en mä ny niin pahalta näytä. Mutta nyt kun painoa on pudonnut pois, niin ihan vietävästi häiritsee nuo roikkuvat makkarat siellä ja täällä. Kaipa se sitten oli sitä, että oli ennen jotenkin hyväksynyt sen, että tällainen olen ja tällainen tulen aina olemaan. Nyt kun ajatusmaailma on muuttunut, niin on varmaan kriittisempi itseään kohtaan ja hyvähän se on kun on tajunnut, että itsehän tässä asioihin pystyy vaikuttamaan.

Mukavaa pääsiäisen aikaa teille kaikille.