Huomenta tupaan. Ulkona oli upea auringonpaisteinen pakkasaamu. Kävin laittamassa lipun tankoon kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Taivas oli kauniin sininen ja aurinko kirkasti Suomen lipun värit. Hieno aamu. 

Eilen oli niin tuulista että ei viitsinyt lähteä fillaroimaan mutta kävimme iltalenkillä. Lähijärvessä oli vielä ihan vaaleat jäät mutta enpä menisi enää jäälle. Viime vuonna  jäät olivat jo tähän aikaan lähteneet. Jospa tänään pyörälenkki illalla, katsotaan. 

Tämän päivän ruokasuunnitelmana on pakastimen aarteita ja jotain kasviksia. Saa nähdä mihin tarjolla olevat antimet riittävät. 

Mummana kun on kohtuullinen sää niin on mukava puuhastella ulkona, sinä Villassa ja minä kotipihalla. Olen kyllä hämmästynyt että olen oppinut pitämään pihahommista. 
Merelle koiruus on hauska herättäjä aamulla.
Kaijis toivottavasti karvakuonolle löytyy sopiva ruokalista. Oletteko käyneet ihailemassa sinivuokkoja. Ne varmaan kukkivat täyttä päätä. Meidän pihassakin löytyi yksi rypäs mutta eivät ole vielä auenneet. Minä käyn joka päivä tarkastamassa mitä niille kuuluu. 
Tätälläkin varmaan kevään ensimmäiset kukat ilahduttavat kotipihalla.❤️
Melluh voimia kipujen kanssa. Toivottavasti sait nukuttua. ❤️

Voikaa hyvin ystävät. Olette tärkeä osa päivää. 

MUMMANA  minulla oli ihanat 4 vuotta, kun asuin poikani lasten kanssa Helsingissä ja mies yksinään Lahdessa. Se oli tarkoitettukin hätätilanteen vuoksi tilapäiseksi ratkaisuksi. Lasten isä oli Saksassa työssä ja äiti kuollut. Lapset olivat koulussa ja elämä muuttui heidän kohdallaan arjen osalta mahdollisimman vähän.                                                                                                                 Aika antoi minulle sunnattoman paljon. Itkin, kun viimeisen kerran sieltä lähdin, vaikka kaikki tapahtui juuri niin kuin piti. Oma isä sai työpaikan Suomesta ja otti vastuun lapsistaan.

Elämässä tapahtuu odottamattomia asioita ja kaikki järjestyy jotenkin. Onnea  sinulle tähän vaiheeseen itsenäistä elämääsi.  ♥️

Hei
Viides päivä koronaa menossa. Miehellä alkoi pari päivää aiemmin ja alkaa olla jo kunnossa.
Minulla toissa yö oli paha, yskin kaiken yötä. Muutin vierashuoneen sohvalle nukkumaan jotta mies saisi edes nukuttua. Tukkoinen olo edelleen mutta viime yö meni jo paremmin. Nenäkannu taas käytössä. 
Ihmettelin uutisointia että  presidentti olisi sairaalassa pitkittyneen koronan vuoksi. Vastahan se hänelläkin viime viikolla alkoi. Ehkä ei haluta kertoa kaikkea.
Nyt huilaamaan, muutahan tässä ei viime päivinä olla tehtykään.
  

Maugham Toipumisia teille molemmille. Meillä töissä alkaa korona jyllätä. Näin pitkälle olemme säästyneet aika vähillä mutta nyt sitä tuntuu olevan.
Minulla piti olla huomenna kampaaja mutta hän soitti illalla että on sairaana ja pikatesti oli näyttänyt plussaa. Hänellä on aikamoinen työ sovitella aikoja sitten kun toipuu, kun tilauskirja on yleensä hyvin täysi. Voisi tämä korona jo hellittää.

Hei
Maugham
Sitä muutkin ovat ihmetelleet. On ehkä jotain oireita, joiden takia pidetään sairaalassa. Annetaan vaikka lisä happea.

Kohta lähtö röntgeniin ja samalla reissulla pitäisi saada uudet core-tex lenkkarit. Entiset on niin lintaan astutut.

Avustaja lähtee mukaan, kun olkapään takia riisuuntuminen voi olla vaikeaa. Vaikka en tiedä, pitääkö olkapää paljastaa.

Paino tänään pitkästä aikaa 67-alkuinen, tarkalleen 67,9. Maha tuntuu hieman matalammalta kuin aiemmin. Mittanauhaa en ole vielä kaivanut esiin. 

Tänään oli ohjattu jumppa viimeisen kerran. Jatkuu syksyllä. Pyörä on huollettu, joten pyöräilykausi alkakoon, samoin sauvakävely talvikautta aktiivisemmin. 

Mietin äsken jumpalla erästä asiaa, josta ajattelin kirjoittaa tänne. Hevijutuista ensin tiiviisti: olen nyt heviä reilusti lisättyäni myös energisempi ja jopa nukkunut paremmin. Myös verenpaineet ovat paremmalla mallilla, mikä lienee lähinnä psykologista, enhän kärsi ainakaan korkeista verenpaineista, pikemminkin päinvastoin. Mutta se eräs asia, mitä siis mietin. Mielestäni tämä liittyy laihdutukseen /painonhallintaan ainakin omalla kohdallani. Työaikoina kiinnitin paljon enemmän huomiota ilmiasuuni. Mies sanoikin joskus leikillään, että tuo työsinuksi valmistautuminen kestää niin kauan, ettei sinne työmaalle ihan parin tunnin takia kannata edes mennäkään. Joo, myönnän, suihkuineen, kampaamisineen, meikkeineen ja vaatteiden ja jopa korujen valitsemisineen siihen meni ainakin 2 t. Nyt kun olen ollut jo eläkkeellä muutaman vuoden, muutos on ollut todella suuri. En aina viitsi edes harjata (nyt korona-aikana pitkänä ja ihmeen paksuna kasvavaa) tukkaani, vaan sitaisen sen takkuineen päivineen jollekin ponnarille. Meikit ovat jääneet, kosteusvoiteet onneksi säilyneet aamuin illoin. Vaatteet yleensä mitä sattuu, useimmiten jotain kuminauhavyötäröistä verkkaria ja t-paitaa. Ihmisten ilmoille lähtiessä pitää ihan ponnistautua, että jaksaa pukea ylleen jotkin verkkarityyliä asiallisemmat vaatteet 😬 Nyt viime aikoina tuo välinpitämättömyys on hiipinyt myös ruokailuihin, ruokailuvälit mitä sattuu, välipaloina suklaata, keksejä, pullaa... Se näkyy mm. lihomisena, tietysti. Mutta mikä pahinta, se näkyy myös olon huonontumisena, väsymyksenä ja jopa yöunien pätkimisenä. Uskon, että pidemmällä aikavälillä moinen meno näkyy myös terveyden huonontumisena. Taustani huomioiden, voi näkyä äärimmillään jopa ennenaikaisena kuolemana tai hoitolaitokseen/läheisen hoidettavaksi  joutumisena.  Läheinen kyllä tukee ja auttaa jo nyt paljon, mutta toki sitä haluaisi olla omatoiminen niin pitkään kuin suinkin voi. 

Nyt kun olen (kiitos täällä tsempanneiden innostamana) lisännyt reilusti kasviksia joka aterialle ja paino on jo lyhyellä aikavälillä pudonnut jonkin verran ja olo energisempi ja parempi. Ja kohdallani tuo nopeahko muutos johtunee siitäkin, että olen elänyt todella kuin sika pellossa 😒 Ainoa mistä voin itselleni tunnustusta antaa on säännöllinen liikunta, ja se, että en käytä alkoholia, tupakkaa enkä muitakaan päihteitä.  Konkreettisena piristyminen näkyy siinäkin, että kävin eilen todella pitkästä aikaa shoppailemassa, ja ostin itselleni kotimaisen nahkalaukun, mikä muuntuu helposti myös repuksi. Siinä kulkevat nuotit ja mahd. kokouspaperit hyvin ja ojennuksessa. Nyt käytössä on ollut rähjäinen kangaskassi - onneksi ei sentään muovikassi. Ja korostan muistaessani, että kaikille eläkeläisille ei varmasti käy kuten itselleni kävi työelämän päättyessä, puhun nyt siis vain ja ainoastaan omista kokemuksistani. Uudesta ihanasta laukku/repusta innostuneena ajattelin hankkia myös pienen ns. tabletin tai läppärin, miksi niitä nyt sanotaankaan. Kun jäin pois työstä, työnantajan tarjoamat tekniset vehkeet jäivät pois. Mulla on toki älypuhelin ja pöytäkone, mutta kokouksissa on hankalaa tihrata asiapapereita pieneltä kännyn näytöltä. 

Mitäs muuta vielä. Kestävän kehityksen idean sisäistäneenä olen selittänyt itselleni, että en enää koko elinaikanani tarvitse uusia vaatteita vaan käytän entiset niin loppuun, että hajoavat itsestään. Ja niitähän riittää... Eilen kuitenkin ostin uuden ihanan kesämekon hintalappua katsomatta, sitä olen käynyt kävelylenkeilläni ihailemassa erään pikkumyymälän näyteikkunassa. Jo viime kesänä suunnittelin kesämekon hankkimista, mutta kokopitkää mieluista ei löytynyt täältä meidän pikkukaupungistamme ja netistä olen laiska tilaamaan. Nyt löytyi tuo laadukkaan tanskalaisen merkin nätti kokopitkä kukkamekko (ekoviskoosia, mikä miellytti sekin). Mekkoa voi asustaa neuleilla ja nk. vintagekoruilla (joita löytyy iso määrä entisestään). Se tuo lisäksi mieleen jonkin 30- tai 40-luvun, on jotenkin nostalgisella tavalla kaunis. Mekon koko on yllättäen vain 38 (lienee reilua mallia?) ja se on kyllä vyötäröltä melko tyköistuva. Ei siis kannata lihoa mahan seudusta, jos aion pitää tuota kaunista mekkoa mm. kotimaan kesäriennoissa, mistä eilen kirjoitin.

Teistä suurin osa on kai minua nuorempia, mutta silti tekee mieli heittää GALLUP: tapahtuiko sinun kohdallasi edellä kuvattua muutosta, kun siirryit työelämästä eläkkeelle? Ja jos jotain muuta vastaavaa muutosta tapahtui, siitä olisi kiinnostavaa lukea. Toki joissakin ammateissa esim. työasut on työnantajan puolesta (sairaanhoitajat jne.) Tuota edellä kuvailtua turhamaisuuttani (?) en voi puolustella muulla kuin sillä, että kun seisoin tuntikausia nk. asiakkaiden parissa, en halunnut näyttää rähjäiseltä (liioiteltu ilmaisu) tai jotain. Toisaalta painonkin muisti paremmin, kun käytti työssä korkokenkiä. Nyt on käytössä pääosin lenkkarit tmv.

Tämä kaikki liittyy kohdallani tietyllä tavalla painonhallintaan ja ylipäätään elämäntapojen reivaamiseen terveellisempään ja reippaampaan suuntaan.

Keuhkokuume ollut presidentillä. Nyt on sitten syytä levätä että pääsee kunnolla paranemaan.

Creta, meillä on perinteenä lähteä keväisin vuokkokävelylle Kaupunginpuistoon. Sinne tulee sinivuokot ensimmäisenä ja niitä on paljon! Olimme viikko sitten. Nyt on jo lähimetsässäkin. Ovat joka vuosi niin odotettuja!

Annik,
kun lopetin työnteon, aloin lihoa, Tukka saa harmaantua rauhassa, en enää värjää. On nyt eka kertaa elämässäni raidat! En ole ostanut vaatteita. Kenkiä kyllä. En omista meikkejä. Enkä ole käynyt missään ihmisten ilmoilla kahteen vuoteen, paitsi jumpassa. Mua kukaan kato!

Huomenna on tukanleikkuu, se on vähän pakko silloin tällöin. 

Gallup. 
Toimiessani ulkomaankaupassa, olin aina huoliteltu asuineni ja meikkeineni. Sitten kun aloitin yli 50vee omassa kotihoidossa, meikkasin kyllä, mutta asuksi vaihtui pitkät housut ja pusero. Kun jäin eläkkeelle, ensin en meikannut kotona, vain silloin kun lähdin jonnekin. Ja nykyisin vain kun harvoin on joku juhla tai erityistilaisuus, meikkaan ja valitsen tilanteeseen sopivat vaatteet.  Muulloin vetelen menemään mukavissa kengissä ja ulkoilutamineissa, koska yleensä liikun kävellen. 

Kotiuduin jo Villasta kun olikin kylmä ilma ja minulla oli liian vähän päällä. Huomenna olisi aamulla sali ja iltapäivällä olisi yhdistysjuttu. Sadetta ja kylmää luvassa on joten ehkä Villa jää huomenna väliin.

MAICCO. Näiden vuosien aikana olen niin tottunut tähän itsenäiseen elämään ja yksin asumiseen, että en tahdo jaksaa miestä täällä viikkoa pidempään. Pinna kiristyy kun pitää ottaa toista huomioon.

Mukavaa päivää kaikille.

Tuli talvi takaisin.  Etsin aamulla talvitakin ja lämpimät käsineet talvisäiliöstä. Tarpeen olivat pyörällä ajaessa. 

Tämän päivän ruuan korvasin kasvismunakkaalla.  Jälkkärinä pullakahvit. Eikös  pullatkin ole ihan kasviksiin kuuluva? Jauhoahan  tehdään kasvista? 

Voikaa hyvin!