Iltaa tupaan.
Nyt olen aika poikki. Elämä ollut hektistä.  Avoimet ovet, ystävän kanssa ex tempore yllätysreissu ja sisko oli luonani perjantaista asti. Tänään iltapäivällä vein hänet bussiasemalle kotimatkalle. 

Tänään ollut mukava sää, mutta iltaa kohden nousi viileä tuuli. Huomenna pitäisi olla lämmintä myös. Kukan isä tulee leikkaamaan orapihlaja-aidan ja illalla on siirtolapuutarhamme 75-vuotiskahvit. Perjantaina tulee Ahti, lauantaina vaihtuu Marja ja Kukka tulee. Jokainen on yötä. Huh heijaa. Ensi viikko saisi olla hiljainen, mutta on siellä kyllä jo kalenterimerkintöjä. Tämä on ollut aika kiivas kesä. Viinimarjat punoittaa mutta vadelmat on vielä aika alkuvaiheessa. Omenia tulee taas ihan tajuttoman paljon.

Lähden iltapesulle. Jos jaksan, lueskelen sängyssä hetken. Tuntuu kyllä että uni voisi tulla pikapikaa. Kaikille hyvää yötä 

Kysyin illalla Ulpulta, minkälainen on olo. Hän vastasi: "Normaalin hyvä olo." Se oli minusta aika hauskasti vastattu 8-vuotias kertoi lukeneensa kahdessa päivässä 300 sivua. Reuhurinne on nyt päivän sana. Olivat sunnuntaina käyneet kirjastossa ja siellä oli 5 Reuhurinnettä varattuna, joten lukemista riittää.

Huomenta.

Olen herännyt jo aikoja sitten.  Hyvin kyllä nukutti.
Meillä on ravakka pohjoistuuli ja +15.  Ja huomenna kait hellettä.  Vaihtelevia kelejä.

Tänään leikkaan nurmikon.  Pakkohan se on.

Muuten ei mitään.

Huomenta
Oikein kaunis aamu, pitkästä aikaa aamukahvit kuistilla. 
Kohta kauppaan ostamaan pakasterasioita. Meiltä jää niitä tuhansia perinnöksi.
Voikaa hyvin.

Hih, TULIS, mulla on PALJON pakasterasioiden kansia, mutta ei rasioita.  Mysteeri!!

Pakasterasioista, äiti pesi maitopurkit ja käytti niitä pakasterasioina. En tiedä toimisko enään, materiaali on varmasti muuttunut. Ne toimi hyvin ja maitopurkit tuli käytettyä toisen kerran ennen polttamista.

Huomenta tupaan. Vilpoinen mutta aurinkoinen aamu tänään. Heräsin turhan aikaisin mutta eipähän tullut kiire aamulla. 

Voi Ulpua, kaikkea voi sattua lapsukaisille. Meilläkin ipanoille ovat vanhemmat lukeneet tosi paljon ja nyt ovat innokkaita lukijoita. Pienempi on leirillä kuunnellut äänikirjaa illalla kun ei saa vielä unta kovin aikaisin. 
Kaijis ❤️ olet ajatuksissani
Tinkki hauskaa pihatyöpäivää.
Tulis mukavia sadonkorjuupuuhia sinulle.
Mummana minua hengästyttää jo kun luen sinun viikoistasi. 

Eilen olin golfia pelaamassa vähän vaihtelevassa säässä, välillä paistoi ja välillä satoi. Ihan ok kuitenkin. Tänään olemme lähdössä pikku reissuun ja tapaamme siellä ystäviä. Suunnittelin myös että voisin pitää elokuussa kolme viikkoa lomaa, katsotaan mitä aviomies sanoo. 

Mahdollisimman mukavaa päivää kaikille. Ihanaa kun olette olemassa.

Tinkki, minullakin on parittomia kansia. Osa selittyy sillä, että tytöt laittavat koirille ruokaa ulos pakasterasioissa ja jäävät sille tielleen. Ihan kuin koirankuppeja ei olisi.

KAIJIS 💗

Parin yönseudun kaupunkireissu päättyy kohta, ja suuntaamme jälleen maalle X-ajaksi. Ostoslistan suunnittelu tuo päänvaivaa, kun vieraita on tulossa ainakin yhden, kahden ja neljän henkilön (eri) porukoissa. Kun ton-ton-ruokavaliot pitää huomioida, on miettimistä etenkin, kun pitkämatkalaisille tulee huomioida myös lounas-/päivällisruuat. Näitä pohdintoja on enemmän hevi-ryhmässä.

Kesärientoja on ollut pitkän koronatauon jälkeen aika paljonkin, tällä viikolla kesäteatteri ja eilen  runsaan neljän tunnin historiakävely läheisellä hautausmaalla kaveriporukalla. Oli kyllä valtavan mielenkiintoista; nuo pitkään tienoolla eläneet ihmiset tiesivät valtavasti tarinoita edesmenneistä. Hyvin monenlaisia tarinoita, menestystä jos kohta suuria menetyksiäkin, jopa tragedioita jne. Yksi varsin yleinen asia oli, että yllättävänkin monen varhaiseen poismenoon on alkoholi ollut vaikuttamassa - tavalla taikka toisella. Mutta eipä siitä sen enempää. 

Huomenna on mökkipaikkakuntamme naapurikylällä historiakävely hyvinkin erilaisissa merkeissä ja ympäristöissä. Olen ollut sitä organisoimassa, joten menen, vaikka sataisi kaatamalla vettä koko päivän. Säätiedotus tosin lupaa hellettä ja poutaa, mutta eihän ne aina pidä paikkaansa.

Toivottavasti kohta saa jo mustikoita. Ne ovat tällä tienoolla vielä raakileina. Kohta kypsyvät vadelmatkin. Lakkoja kuulemma olisi paljonkin, mutta siihen tarvittaisiin auto. Lakkasuot ovat meistä sen verran kaukana, etten jaksa pyöräillä kymmenien kilometrien matkoja. Olen miettinyt jo ihan pienen oman auton hankkimista ja muutaman autokoulutunnin ottamista. Onhan siitä ajamisesta jo sen verran aikaa. Silloin olisi vapaampi liikkumaan, kun toinen ei ole esim. kiinnostunut suolla rämpimisestä. Toisaalta reunaehdot huomioiden yksinään korvessa liikkumisessakin on puolensa, vapauden lisäksi tietyt vaarat. Lisäksi ko. tienolla on nähty paljon karhuja. Elämäni taitaa olla tosi helppoa, kun murehtimisen aiheet ovat tällaiset? Nolio. Työaikana säästetyt rahat mahdollistaisivat kyllä auton hankinnan, mutta syy empimiseen lienee lähinnä laiskuus tai saamattomuus. Autossa on paljon hommaa. Osin vaikuttaa nk. viherpipertäjän luonteeni ja myös epäteknisyys, mm. ilmastoasiat siis, sähköautossakin on omat juttunsa. Myönnän kyllä, että tämän vanhan feministin sydämeen pisti, kun luin erään tutun naisporukan fb-ketjua, missä he käsittelivät autoiluaihetta. Moni piti naisia jotka istuvat miehensä vierellä (nk. apukuskin paikalla) autossa jotenkin pieninä avuttomina raukkoina ja/tai vähintään epäitsenäisinä. Ehkä niin? Toisaalta eilen kuulin, että koko ikänsä paljon ratissa ollut (sinkku)ystäväni on nyt luopumassa autostaan, syynä sairaudet. Hän haluaa ottaa huomioon myös muut liikenteessä olijat, kun mm. heikentynyt näkönsä rajoittaa liikkumista. Lääkäri ei ole (vielä) kieltänyt ajamasta autoa. Nuorempana minäkin autoilin kyllä aika paljon. Nyt se oma ajaminen on jäänyt melkein parin kymmenen vuoden tauolle. 

Tämän palstan naisista useimmat (kai?) autoilevat. Olisi kiinnostavaa kuulla kantoja edellä esille ottamaani paitsi heiltä niin myös heiltä, jotka eivät itse ole ratissa. Galluppia voisi rajata sen verran, että he jotka syrjäisemmällä maaseudulla asumisen vuoksi tarvitsevat välttämättä auton työssä käyntiin tm. aivan välttämättömään (eivätkä julkiset kyydit kulje), niin silloin kanta autoasiaan lienee itsestään selvä, eli auto on aivan pakollinen, jos aikoo päästä mihinkään kotoaan. 
Eräänlainen sovellettu AUTOILU-G siis?

Nyt pyykit kylppärin narulle, astioiden tiskaus ja menoksi.

Hyvää viikon jatkoa!

Lisäys: paino tänään yllättäen 66,3, vaikka olen syönyt runsaasti mm. kaupan suolaista savulohta.

Se on ohi. Rauhallisesti myöhään eilen illalla.

Kamalinta oli kertoa omalle äidilleni, joka on vielä sairaalassa oman vammansa takia. Onneksi sairaalassa, ettei yksin kotona.

En ole syönyt enkä nukkunut. Tämä on sellainen laihdutustapa, etten kenellekään toivo. Suru ei ole sairaus, mutta kävin pyytämässä unilääkereseptin.