Kathil, onko siitä kuitujen puutteesta sinulle jotain haittaa?

Jos ei, niin sitten en vaivaisi päätäni mokomalla. Kuitu kielii terveellisyydestä eli kertoo, ettei ruokavalio koostu pelkästään ranskanleivästä ja pullasta. VHH-dieetillä tämä ei ole mikään ongelma.
Varsinaisia terveyshyötyjä en runsaaseen kuidunsaantiin kuitenkaan tiedä liittyvän, vaikka suomalainen ruisleipäteollisuus muuta väittäisikin. Tai ainakaan sellaisia terveyshyötyjä, joita ei olisi mahdollista muilla keinoin saavuttaa (esim. kaurakuitu nostaa HDL:ää, mutta niin tekee mm. runsas luonnonrasvakin).

Jälleen kerran muistuttaisin, että mahan toiminnan kannalta tärkeintä on tutkimusten mukaan riittävä vedenjuonti ja magnesiumin saanti. Kuidun määrä ei ollut ratkaiseva. Kasviksista saa myös oivaa suolentäytettä ja rasva liukastaa.

Kiitos Erihanna tiedosta. Veden juonti oli tuttu asia mutta mangesiumin saanti uutta. Kerro vielä jos olette tästä kirjoitelleet täällä mistä foorumista voin käydä kirjoitukset lukemassa? Hyvä kysymys tuo kuitujen puuttuminen, välillä on ja välillä ei ongelmia. Jos syön runsaasti kasviksia niin kaikki ok mutta muuten poden pientä ummetusta. Vettä yritän juoda runsaasti tämän vuoksi mutta se ei riitä minulla takamaan "toiminnan" Haluan oppi ja tehdä nyt alusta pitäen itselleni oikean VHH joten näitä kysymyksiä tulee ja otan mielelläni vastaan hyviä vinkkejä. Ja kuulisin myös siitä millä hiilarimäärällä/vrk itse kukin on löytänyt laihduttavan tason?

omat suosikkini Kunto näkkileipä, sekä vehnäleseet (liperin myllyn).
Niitä puuroihin ja jogurtteihin tai lesettä pelkästään mehuleiton sekä rahkan kanssa sotkien niin tulee proteiinitkin. 2 näkkäriä ja 15 g lesettä ja johan pomppaa.

sunnuntaina, 13. maaliskuuta 2011 klo 12:21 82asta kirjoitti::
omat suosikkini Kunto näkkileipä, sekä vehnäleseet (liperin myllyn).
Niitä puuroihin ja jogurtteihin tai lesettä pelkästään mehuleiton sekä rahkan kanssa sotkien niin tulee proteiinitkin. 2 näkkäriä ja 15 g lesettä ja johan pomppaa.

Leseitä kannattaa käyttää muun ruoan lisäksi jos niistä pitää, mutta pääasialliseksi kuidun lähteeksi ne eivät ehkä ole paras vaihtoehto. 15 grammaa leseitä ei siis välttämättä täytä suositusta, vaikka se kuitujen määrän yli suosituksen nostaakin.

Patrik on aiemmin vastannut, että leseitä voi hyvin käyttää jos esim. ummetus vaivaa, mutta että kuidut olisi hyvä saada pääasiassa ruoasta, kuten kokojyväisistä leivistä, puuroista ja muista viljatuotteista sekä kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Asiasta löytyy lisätietoa artikkelista Kuitu kielii terveellisyydestä.

Hei Kathil!
Oletko kokeillut pellavansiemeniä? Kuitua tulee paljon ja vatsa tykkää... Ja on jotain mitä pureskelee, kun on niitä vaikka leivonnaisissa tai jogurtin joukossa.

sunnuntaina, 13. maaliskuuta 2011 klo 10:23 Kathil kirjoitti::
Haluan oppi ja tehdä nyt alusta pitäen itselleni oikean VHH joten näitä kysymyksiä tulee ja otan mielelläni vastaan hyviä vinkkejä. Ja kuulisin myös siitä millä hiilarimäärällä/vrk itse kukin on löytänyt laihduttavan tason?

Tästä aiheesta kannattaa etsiä tietoa myös ketjusta Keskustelua karppauksesta.

Moikka!

Olen lukenut nyt jonkun verran lektiineistä, koska olen suuri leseiden ystävä. Kauhukseni olen huomannut, että ehkä minun kannattaakin jättää myös leseet pois vhh ruokavaliostani, jos niistä kerran saa niin paljon tuota haitallista proteiinia, joka aiheuttaa läjän tauteja ja vähentää vitamiinien ja hyvien proteiinien imeytymistä.

Kysymykseni kuitenkin kuuluu: Missä määrin lesetiini on vaarallista? Kuinka suuresta määrästä ihmiselle on haittaa?

- Kiitos!

Hei,

lektiini on luonnollinen monien kasvikunnan tuotteiden ainesosa, jolla monien yhdisteiden tavoin on potentiaalisia terveyshaittoja ja -hyötyjä. Haittoja mm. tuo mainitsemasi ravintoaineiden imeytymisen heikentyminen mutta on epäiltyjä hyötyjäkin mm. syöpien ehkäisyssä. Vaikea on nähdä lektiiniä mitenkään erityisen haitallisena ainesosana - enemmänkin se on aivan tyypillinen ravintoaine jolla on sekä haittoja ja hyötyjä ja joka kohtuukäytössä tuskin on mikään ongelma ja voi olla hyväksikin. Vastaavia esimerkkejä on ravinto täynnä, mutta lektiinit ovat nousseet vuosien mittaan nousseet esiin eri syistä (mm. veriryhmädieetti, viljojen mustamaalaus).

Eli ei lektiini sinällään ole ongelma sellaisenaan kuin sitä normiruuista saadaan. Mutta leseet ei-normi-ruokana eivät ole mikään järkevä ratkaisu oikeastaan koskaan ellei nyt ummetusta halua aukaista. Leseissä monet ominaisuudet ovat ns. tiivistetyssä muodossa ja leseiden avulla ravintoaineiden imeytymisen heikentyminen on todella merkittävää.

Ehdotan että jätätkin leseet pois mutta unohdat lektiinien pelon.

Kiitos vastauksesta!

Pieniä määriä aijon varmaan vielä leseitä käyttää tietyissä leipomuksissa, mutta ehkä jätän niiden lisäyksen puuroihin ja rahkan sekaan.

Hei Patrik!

Olen lisännyt 2 rkl ruisleseitä aamuiseen kaurapuuroon. Olisko syytä miettiä, että jättää ne pois tuon ravintoaineiden imetymisen vuoksi tai siis kun ne ei imeydy niin hyvin.

Onko kaikki kuitu samanarvoista eli saako kuidun ruisleivästä vai leseistä tai kasviksista, marjoista tai hedelmistä.

Entä esim. Läkerol karksista, joissa on ravintokuitua runsaasti.

Jos kuitumäärä pysyy suosituksissa eli noin 25 g/ vrk ollen välillä alle tai hiukan yli niin onko leseiden määrällä merkistystä.

Jään odottelemaan vastaustasi, koska aihe kiinnosta kovasti.