Uskaltauduin vaa´alle ensimmäisen kerran viiteen viikkoon ja kiloja oli tippunut yhteensä 7! Kovin paljon parempi mieli ei nyt voisi olla, kohta ollaan normaalipainossa.

Jes! Paino oli pysynyt samassa pääsiäis- ja vappumässäilyistä ja melko suurista alkoholimääristä huolimatta Lisäksi kunto on noussut vuoden takaisesta paljon ja olen löytänyt liikunnan ilon.

Aamulla seisoin peilin edessä ja aamupöhnässä tuijottelin itteäni kunnes tajusin, että mun suuresti vihaamani ja kammoamani selkäläskit on kadonnut! Olin SEOTA onnesta! Ei enää poimuja, pelkkiä pehmeitä kumpuja

Seuraavaksi ootellaan samanlaista edistymistä tapahtuvaksi reisissä ja takapuolessa

Mulla on vyötärö! Tätä onkin odotettu! Ennen olen aina ajatellut, ettei sellaista minulla ole sellaista olemassakaan. Siinä tuo kuitenkin ihan selvästi sijaitsee, noin 5 cm navan yläpuolella. Eniten multa onkin lähtenyt senttejä tuosta keskivartalosta. Vielä on matkaa tavoitteeseen, enkä edes malttaisi odottaa, miten tää kroppa vielä muuttuu

sunnuntaina, 8. toukokuuta 2011 klo 12:34 Polkadots kirjoitti::
Mulla on vyötärö! Tätä onkin odotettu! Ennen olen aina ajatellut, ettei sellaista minulla ole sellaista olemassakaan. Siinä tuo kuitenkin ihan selvästi sijaitsee, noin 5 cm navan yläpuolella. Eniten multa onkin lähtenyt senttejä tuosta keskivartalosta. Vielä on matkaa tavoitteeseen, enkä edes malttaisi odottaa, miten tää kroppa vielä muuttuu

Onnea Polkadots!

Tulin tänne hehkuttamaan ihan samaa! Mulla on vyötärö. huomasin sen peilistä tuossa yksi päivä.. ihanaa <3
no, onhan niitä senttejä lähtnyt vyötäröltäkin jo 14, että ehkä on syytäkin jotain muutosta tapahtua.
Pakko hehkuttaa myös sitä, että tänään juoksin 11min yhteen menoon.. tammikuussa, juoksukoulun aloittaessani 30sekuntia juoksua sai minut huohottamaan, voimaan pahoin ja lähes pyörtymään

Ekaa kertaa kukaan perheen ulkopuolinen kommentoi painonpudotustani sanomalla: "olet laihtunutkin, jos saa sanoa." Todellakin saa!

Vaikka nyt tässä vasta on viikon päivää takana kuntokuuria, täytyy sanoa, että olo on paljon pirteämpi ja kevyempi. Turvotus on osaksi lähtenyt ja mieliala on korkea.

Tämä on näitä elämän pieniä iloja

Ostin koon 36 hameen kokeilematta siis kokeilin kokoa 38 ja se tuntui reilulta päällä joten uskaltauduin nappaamaan sen kokoa pienemmän ihan testaamatta. Kotona sitten kokeilin ja mainiosti sopi päälle, yhtään ei kiristä ja oikeasti voisi jopa olla vielä pienempi vyötäröltä. Ja yllätyin myös oikean kuppikoon löytymisestä, luulin kutistuneeni 80/75 C/D kuppiin, mutta rintaliivikaupan mittataulukko kertoikin oikean koon olevan 70DD ihanat kurvit. Tosin huomasin myös että kyseistä kuppikokoa ei ihan joka kaupasta löydykään...

Sulloin itseni tänään isäni (kyllä, luitte oikein) 32":n farkkuihin Äiti käski niitä kokeilla ihan huvikseen, kun kuulemma näytin niin pieneltä. Oli hyvin pienestä kiinni, ettei nappi mennyt kokonaan kiinni (ehkä makuultaan olisi mennytkin ), vaikka ne farkut tosiaan olivat melko kapean näköiset ja miesten mallia (toki), eli niissä ei ollut lantiolle ns. omaa tilaa ollenkaan. Olen siis mahtunut 32":n housuihin viimeksi lukion ykkösellä (noin 8v sitten), eli olen melko iloinen

Muoks. äsken kokeilin vielä ihan omiakin 42-kokoisia farkkujani vuodelta öö.. 2004 ehkä, mahdollisesti 2005, ja nekin mahtuivat. En tosin näytä kauhean kauniilta, kun vyötärö on sen verran tiukka, mutta menivät kuitenkin päälle ja kiinni.

Kokeilin nyt aamulla viime kesän mekkoja,hameita ja shortseja. Olivat melko isoja päällä, varsinkin yksi lempparihameeni tippui päältä. Jotenkin konkretisoitui oma työn tulos, en ole aikaisemmin tajunnut minkä verran on lähtenyt Mahtavia motivaation antajia!