Minä syön heti herättyäni aamiaisen. Sillä tavoin pääsen heti aamusta liikkeelle. Se on aina ollut osa elämäntapaani ja siitä voin tietenkin kiittää äitiäni.

Heips,

heitänpä korteni kekoon minäkin. Herään arkena 6:30 ja syön aamupalan töissä yhteisellä kahvitauolla kello 09:00. Aamupala on aina sama: puuroa ja raejuustoa. Kevytpaastopäivinä syön pelkän puuron. Ja toimii. Lounaalle ei tarvitse koskaan mennä nälkäisenä.

Itse syön aamupalani yleensä vasta töissä, eli reilu tunti heräämisestä. Ei mulle maistu kunnon aamupala heti herättyäni, ja kuitenkin useimmiten kävelen töihin joten mulle on parempi syödä vasta töissä.

torstaina, 17. lokakuuta 2013 klo 14:42 Nenya kirjoitti::
Minä syön heti herättyäni aamiaisen. Sillä tavoin pääsen heti aamusta liikkeelle. Se on aina ollut osa elämäntapaani ja siitä voin tietenkin kiittää äitiäni.

Hyvä tapa

Aamupalan syöntiaikani heräämiseen nähden on vähän epämääräinen. Syön aamupalan aika säännöllisesti n. klo 7:30. Herään yleensä 4:30-6:00. Eli pahimmillaan menee kolme tuntia heräämisestä. Aiemmin ei ole nälkä ja muutenkin, jos aamupalan söisin viiden kuuden korvilla, menisi 5-6 h ennen lounasta. Pitäisi hobittimaisesti siis syödä toinenkin aamiainen

Mä kipittelen keittiöön aamupalan laittoon heti herättyä. Tulee huono ja nuutunut olo koko päiväksi jos en syö heti. Vuosikausia olen syönyt ruisleipää päällisillä mutta nyt olen vaihtanut talkkunapuuroon, pitää nälän paremmin loitolla lounaaseen asti. Mulle on tuskaa jo se että laitan nälkää kiljuville lapsille aamupalan eteen ennen kuin itse saan.

Hyvinkäy, mun herämisaika on kans tosi epämääräinen, klo 6-8, mutta syön aamupalan heti. Mulla onkin ihan tavallista että lounas on klo 10 Ja jos jostain syystä ei ole mahdollista saada lounasta aikaisin, toinen aamupala ei ole mikään ihme sekään. Kun olin äitiyslomieni välissä töissä, söin itse asiassa kolme aamupalaa. Yhden herätessä klo 5 (jotain ihan pientä että pääsin töihin ilman oksettavaa oloa), seuraava töissä kun työt oli saatu hyvään alkuun (aamiainen kuului maksamaani ruokarahaan), kolmas aamiainen n. klo 10.30 kun alettiin tarjoamaan asiakkaille lounasta (jotain ihan pientä että selvisi pyörtymättä ja ilman migreeniä asiakkaiden lounasajan yli) ja sitten klo 13-13.30 oli lounas. Mä se vasta hobitti olenkin Raskaana töissä ollessa noihinkin väleihin mahtui monta välipalaa. Heikotti kovasti raskausaikana...

Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

Joo, tämä aamiaisjuttu on kyllä sikäli hauska, että tähän kyllä on pakko liittyä jotain ihan fysiologista. Itse en lapsena ja teini-ikäisenä aamiaista ole halunnut syödä. Ihan lapsena äiti tietysti pakotti, mutta sen jälkeen, kun se omalle vastuulle jäi, en koskaan syönyt aamiaista. Tuntui, että oksennan, jos pitäisi aamulla syödä. Mutta koko aikuisikäni taas en ole voinut kuvitellakaan jättäväni aamiaista väliin. Syömättä jättäminen aamulla ei vaan ole vaihtoehto.

Eikä tähän liittynyt mitään terveysheräämistä tms. vaan ruoka aamulla vaan alkoikin maistumaan. Ylipainolla ei vielä tuolloin ollut mitään roolia elämässäni, joten se ei nyt siis liity tähän.

Lapsistani yksi on kuten minä ja aamiaisen syöminen oli hänellekin lapsena/teininä todella vaikeaa, mutta nyt aikuisena aamiainen kuuluu asiaan.

Onhan se aika haastavaa sitä aamiaista syödä, jos ei yhtään tee mieli ja melkein oksettaa, jos jotain suuhunsa yrittää laittaa. Saa siinä sitten kuka tahansa sanoa, että se on terveellistä

Mä en syö lainkaan aamupalaa, työajat on mitä on, iltaduuni, nukun mielummin aamupala ajan ohi. Se on mun keksintö vähentää päivän kalorimäärää, ja koska mielummin illalla syön jotain. niin jostain sitä on vähennettävä.

Syön aina aamiaisen. Se on koko (mun) ruokavalion peruspilari Paljon energiaa ja proteiinia, eli rahkaa, kananmunaa, marjoja, hedelmää, ehkä pähkinöitäkin.

Menen heti herättyäni valmistelemaan aamiaista keittiöön ja syön rauhassa. Ehkä tunnin sisällä heräämisestä aamiainen on syöty.