Mä olen siitä erikoinen vajis, että mulla on aina ollut korkeat sykkeet. Sekä leposyke että liikkuessa. Joten tuohon en osaa ottaa kantaa.

Itse olen jo pitkään miettinyt sitä, että pitäisikö päivän kalorimäärää tiputtaa, kun on vajaalla. Juuri sitä, että jos KK:n suositukset on terveille ihmisille ja meillä vajiksilla on aineenvaihdunta pielessä, niin pitäisikö se osata itse huomioida kaloreissa.

Mä sain eilen kontrollikokeiden tulokset ja arvot alkaa olla pikkuhiljaa kohdillaan. TSH 0,76 ja T4V 16. Jatkan nyt samalla lääkeannoksella eli 150 mg Thyroxinia päivässä toukokuuhun asti ja sitten katsotaan uudestaan. Ajattelin nyt tosissaan alkaa yrittämään myös painoa alas. Jos se lopultakin olisi mahdollista. Yritän ensin pysyä Kiloklubin antamassa suosituksessa ja jos ei ala auttaa, niin pudotan kalorit vähän alemmas. Ongelma on vaan se, että yleensä mulla on jatkuva nälkä jo noilla Klubin suosituksilla.

Hei tarux!

Maksimisyke on useimmilla 220 josta vähennettynä oma ikä, eli sinulla 220-55 = 165.

Tuo ei kuitenkaan ole 100 % tulosta antava laskukaava, mutta antaa hyvät arviot.

Laskukaava ei toimi välttämättä oikein, jos harrastaa paljon aerobista urheilua (juoksu, pyöräily, hiihto, uinti... lajit joissa syke nousee) sekä myös esim. juuri hypo-/hypertyreoosilla on vaikutusta asiaan.

Kuitenkin, maksimisyke tarkoittaa sitä "korkeinta sydämen pumppaustahtia", ja jos se sinulla tulisi olla noin 165, ei 150 sykkeeseen jääminen ole mitenkään liian matalalla huomioiden ikäsi (hypotyreoosi voi vaikuttaa vähän). Maksimisykkeeseen pääsy kun vaatii yleensä aikas tuskaisan rankkaa suoritusmomenttia.

(Olen itse parikymppinen ja harrastan paaaljon urheilua ja minulla on hypotyreoosi. Leposyke "parhaimmillaan" 47 Maksimi yli 200.)

Tuon laskukaavan mukaan mun maksimisyke olisi 175 (täytän tänä vuonna 45), en maksimiin toki oleta pääseväni, mutta jos rpm-tunnin keskisyke on 111, kun se muilla on 140-150, niin vähän se mietityttää. Sain kilppariarvot, ne on viitteissä, hemoglobiini on alhainen ja sitten jäi mietityttämään natriumin lähes alarajalla oleva arvo. Se kuvastaisi kehossa olevan nestettä... sekin voi liittyä pumppuun. Täytyy varmaan kysyä, josko työterkan kautta pääsisi johonkin pumpun tutkintaan?

Juu, ei syke sinänsä ole se pointti, vaan se, että kun mun syke on 135, olen siinä pisteessä, kuin naapuripyörällä vinttaaja 180:n sykkeellä eli sitä tahtia ei kauan todellakaan jaksa mennä. Sekään ei sinänsä haittaisi, jos se nyt olisi niin, että mun maksimi on vaan niin paljon pienempi, kuin toisen ja pääsisin samaan tulokseen 110 sykkeellä, kuin toinen 135 sykkeellä.
Se tässä askarruttaa, että kun treenaan paljon, hikoilen ja hengästyn joka treenissä todella paljon (haastan itseäni, en "lusmuile") niin kunto ei nouse. Kuntotestin tulokset ei nouse. Siitä syystä tuo syke on nyt mulla mietinnän alla, että onko siinä selitys, että mulla on nyt joku ongelma, jonka vuoksi syke ei nouse ja siksi kuntokaan ei nouse.
Koen, että kun pumppu ei tuo hapekasta verta lihaksiin, niin treenatessa tulee seinä vastaan.
Se, mikä se ongelma mahdollisesti on, on tietty ihan kysymysmerkki ja siksi lähdin kyselemään täältä kilpirauhaspoppoolta että onko muilla samanlaista, josko se selittäisi ongelman... jotkut lääkkeet vaikuttaa sykkeeseen, mutta itsekin ajattelin, että Thyroxin on normi hormoni, joten ei pitäisi..
Mun kilppariarvot oli nyt ihan ok - natrium oli alarajoilla ja se taas viittaisi elimistössä olevan liikaa nestettä... sekin voi olla sydämestä johtuvaa, kai No, tutkinnat jatkuu ja treenit - koska alaspäin kunto menee varmasti, jos ei treenaa

keskiviikkona, 28. maaliskuuta 2012 klo 17:12 Neulasen Manta kirjoitti::
Ei kai se korkea syke mikään tavoite ole, jos 135:llä jaksaa juosta vaikka kuinka pitkään. Kuulostaa mielestäni ideaalilti esimerkiksi maratonille. Enempää siellä oikeastaan saisikaan nousta, jos meinaa 42 km läpsytellä.

Jaa, mulla ennen kilpirauhasten poistoa maralla hyökkäs sykkeet 120 jo lähtöviivalla ja alle 160 ne ei pahemmin matkan aikana pudonneet. Silti olin tokalla kerralla ihan voimissani maalissa.
Poiston jälkeen ei tarvi miettiä tollaisia, kun kaikki nivelet särkee ja lenksuu paikaltaan ja kunto huononee mitä enemmän treenaa. Eli puolikasta pidemmälle matkalle tuskin enää koskaan pääsee.
Osin varmaan vaikuttaa se, kun terve kilpirauhanen tietääkseni tuottaa 9 eri hormonia, joita kaikkia tarvitaan aineenvaihduntaan, lämmönsäätelyyn yms. ja vaikka rauhaset leikataan kokonaan veke "korvauslääkityksenä" annetaan sitä yhtä hormoonia. Vaikea vaan on jaksaa innostua niin paljon, että lähtis taistelemaan asiasta. Neljä lääkäriä piti kiertää, että sai edes pahimman vajiksen aisoihin ja puhe alkoi taas kulkea suht normaalisti. Tää on useimpien lääkäreiden mielestä muoti-ilmiö ja omaa laiskuutta eikä oikea sairaus.

Vinkkejä kaivataan miten sais painoa pois, kilpirauhasen vajaatoiminnan sairattua ei oo painoa lähtenyt juur mitään vaiks kuinka liikkuis 5-7kertaa viikossa ja söis terveellisesti, alkaa olee voimat lopus, neuvoja kaivataan......

Minä olen vasta liittynyt kiloklubiin ja nyt ilokseni löydän täältä samoja kysymyksiä pohtivia! Minulla on ollut 6 v. kilpirauhasen vajaatoiminta ja sen seurauksena (näin uskon, vaikka lääkäri ei tätä myönnäkään) verenpaineeni on noussut. Lääkkeitä on vaihdeltu moneen kertaan (joku lääke pisti sykkeen liian matalaksi, joku taas paineen liian alas) Nyt sain maanantaina taas uuden lääkkeen (losatrix comp) ja eilen paine oli 128/80. Mulla on myös outoja sydäntuntemuksia, läpätystä ja joskus tunnen rinnassa ihan outoa, ihan kuin sydäntä "kuumottaisi". Sepelvaltimotautia ei ole eikä sydämen ultrassa näkynyt mitään poikkeavaa.
Toinen ongelma on paino: se ei putoa ei sitten millään ! Ja ruoka maittaa! Ja aina on nälkä!
Lääkäri totesi paino-ongelmaan, että ei sekään johdu kilpparivaivasta, koska lääkitys on kohdallaan...

Mulla oli tosi matala verenpaine, kun lääkits ei ollut kohdillaan. Lähes aina. kun nousin ylös, huimasi. Nyt, kun lääkitys on kohdillaan, verenpaine on normaali, kuulemma erinomainen. Joten, luulisin, että vajaatoiminta vaikuttaa verenpaineeseen alentavasti.

Jostain ulkomaisista tutkimuksista luin, että vajaatoiminnassa verenpaine on yleensä ensin matala, mutta pitkään jatkuneessa vajaatoiminnassa voikin nousta normaalia korkeammaksi. Elimistö pyrkii jotenkin kompensoimaan sydämen alentunutta pumppaustehoa, jotta verta (happea ja energiaa) kulkisi riittävästi tärkeisiin elimiin (aivot) ja lihaksiin. En ole varma, mutta sykkeen kanssa voi olla sama juttu. Vajaatoiminnan oireet ei aina ole niin loogisia kuin voisi kuvitella.

Itsellä verenpaine on viime aikoina heittellyt tosi rajusti ihan lyhyen ajan sisällä. Aiemmin oli ihan normaalilukemissa. Sain hiljattain tyroksiinit vajaatoimintaan. En ole vielä päässyt "ylläpitotasolle" asti, joten en vielä tiedä, miten paineet sitten reagoivat, mutta toivon että tasaantuvat. Huimausta ja pyörrytyksen tunnetta ollut myös ja sydämen muljahteluja ja tykytyksiä, iät ajat. Voivat kai liittyä vajaatoimintaan myös. Painoa haaveilen pudottavani vasta kun tämä lääkitys saadaan tasapainoon. Kunhan nyt saa tässäkin pidettyä .

Huhtikuun Hyvä Terveys -lehdessä oli juttua verenpaineesta. Siinä sanottiin mm. että kilpirauhasen vajaatoiminta voi oirehtia kovasti heittelehtivällä verenpaineella.