Multa poistettii kilpirauhanen kokonaan 2005 eli 7 vuotta sitten. Siitä asti olen syöny tyroksiinia.
Mä otan sen aamulla kun herään ja juon siihen heti perään aamukahvit maidolla. Aamupalan syön vasta töissä, viikonloppuisin kotona saatan syödä melkein heti. En ole huomannut mitään imeytymisongelmia.
Tyroksiinin mä heitän suuhun ja pureskelen, se on ihan ookoo makuista, enkä tarvi siihen vettä.
Arvot on alun hakemisen jälkeen ollu jo ainakin 5 vuotta lähes samat, mitään säätöä ei ole annoksessa tarvinut tehdä.

Sillon alkuun tuskastuneena hankin myös tuota L- tyrosiinia ja mulla kokeilu loppui lyhyeen, se aiheutti kaikenlaista sivuoiretta ja huononsi mun olotilaani aivan järkyttävästi. Pahinta oli rytmihäiriöt, sydän pomppi miten sattui. En milloinkaan enää laita kyseistä ainetta suuhuni.
Sen lopetettuani oloni parani huomattavasti.

Nyt olen jo oppinut elämään vajaatoimintani kanssa, vaikka kyllä se välillä risoo, kun aina täytyy muistaa se tabu heittää naamaan, mutta kun ei vaihtoehtojakaan ole...

Tammikuussa havahduin, että oon onnistunu keräämään painoa enemmän kuin koskaan ja nyt olen pudottanu sitä jo 15 kg, ainakin samanverran olisi vielä tarkoitus tästä massasta hävittää.

Alunperin väitin, ettei kilpparivaivainen siinä onnistu, mutta taispa olla vaan omaa saamattomuutta ja hyvä tekosyy kerätä niitä kiloja.
Toki silloin alkuun se oli mahdotonta, kun ei kerran aineenvaihdunta toiminu niinku piti, mutta viimeset 5 v. on kyllä ollu vaan selittelyä kun ei oo laiskana viittiny ees kunnolla yrittää.

Tulipa pitkä kertomus, sori

Vielä reilu viikko sitten lueskelin tätä foorumia itku silmässä vakuuttuneena siitä, että minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Olen jo aiemmin työterveyslääkärille puhunut asiasta ja labroja on otettu, mutta lääkäri todennut vain että arvot ok, sillä ovat juuri viitearvojen sisällä. Itse kuitenkin hyvin tiesin ettei kaikki ole ok. Aina on väsy, alakuloinen olo, kylmä ja laihduttaminen on mahdotonta. Täytyisi syödä varmaan 500 kcal päivässä jotta laihtuisi, mutta sehän on mahdotonta. Minua ei ole enää aikoihin huvittanut edes lukea mitään painonhallintaan liittyviä juttuja saati kuunnella niitä, koska tiedän tasan tarkkaan miten paino putoaa, mutta ongelma on se etteivät nuo konstit vain tepsi minuun itseeni. Ja olen yrittänyt vaikka ja mitä, TURHAAN. Mutta siis viikko sitten kävin sisätautien erikoislääkärin vastaanotolla joka kuunteli huoleni ja totesi arvojeni olevan huonot ja MÄÄRÄSI LÄÄKITYKSEN VAJAATOIMINTAAN!!!!!! En usko vieläkään, että minua kuunneltiin ja piinani saattaa olla vielä jokin päivä kokonaan tipotiessään! Viimeisimmät arvoni olivat viiterajojen sisällä, mutta lääkäri sanoi etteivät ne hyvät ole: TSH 2,5 ja T4V 11. Lääkäri sanoi että kun kerran oireita on ja vaikka arvot ovatkin juuri viiterajojen sisällä, niin on lääkityksen aloitus tärkeää, eikä monikaan yleislääkäri sitä tiedä.

Menkää hyvälle lääkärille jolla on tietoa näistä asioista!!

onneksi sait lääkkeet, on toi T4 sen verran alhainen, etten yhtään ihmettele että sulla on ollut huono olla! tsemppiä jatkoon, voi olla että kestää aika kauankin, ennen kuin huomaa lääkkeiden tehoa. mutta sitten kun sen huomaa ja tuntee, että on taas entinen oma itsensä (jaksava ihminen!) niin se tunne on mitä parhain

Mahtavaa, Jonskubonsku, että sait lääkityksen! Siitä se olo lähtee pikkuhiljaa korjaantumaan. Itselläni meni lääkkeen säätämiseen noin puoli vuotta, mutta nyt olo alkaa olla kohdallaan ja jopa paino osoittaa putoamisen merkkejä! Välillä tuntuu ihan uskomattomalta, miten hyvä fiilis on!

torstaina, 12. heinäkuuta 2012 klo 09:55 Jonskubonsku kirjoitti::

Viimeisimmät arvoni olivat viiterajojen sisällä, mutta lääkäri sanoi etteivät ne hyvät ole: TSH 2,5 ja T4V 11. Lääkäri sanoi että kun kerran oireita on ja vaikka arvot ovatkin juuri viiterajojen sisällä, niin on lääkityksen aloitus tärkeää, eikä monikaan yleislääkäri sitä tiedä.

tää on niinku mulla!! Se on ihan uskomatonta, kun saa avun! Toivottavasti sulla on lääkkeistä yhtä hyvä vaikutus, kun mulle itselleni on ollu. On kiva käydä vajaalla, koska sille voidaankin jotain.

Mullekin monet lääkärit aikoinaan sanoivat, ettei ole vikaa kilpparissa, koska arvot ovat suht viitteissä. Sitten onneksi aloin ottamaan asiasta selvää ja sama homma, että T4V oli 10.9. Sitten pikkusen motkotin ja sain lähetteen endolle, joka sanoi, että vaje on. Tyroksiinia kehiin. Myöhemmin toinen jo eläköitynyt lääkäri sanoi, että T4V pitää saada kunnolla ylös, sinne yläkolmannekseen, jotta kroppa pelittäis kunnolla.

Nyt alkaa olla siellä, mutta iso osa on ollut myös ruokavaliomuutoksella, kun en enää syö ns. laihdutusruokaa vaan oikeaa kunnon ravinteikasta ruokaa.

Hola kaikille kohtalon tovereille!
Olen ollut thyroxinilla nyt 4 kk. Maailma on kirkastunut mutta mieli vaihtelee ja keskittyminen myös mutta parempaan ollaan menossa. Nuo kilot.
Olen pistänyt "korkin" erittäin tiukalle ja katson myös mitä suuhuni panen mutta EI. Liikun vähintään 3 krt viikossa: latin; spinning; fitball, terveselkä jne.
Lihakset ovat vielä heikot ja kroppa jäykkä. Lankussa jos jaksan olla 20 sek niin hyvä on ja kaikki paikat tärisevät. Noin vuosi sitten pari minuuttia ei tehnyt tiukkaakaan. Painoa on kerääntynyt 12.5 kg erittäin paljon just vyötärön ja vatsanseudulle. Miten teillä tuo lihaskunto milloin se on palautunut?? Ihanaa, että on tämä keskusteluforumi saa henkistä tukea. Toivotan tsemppiä kaikille

Moikka!

Täällä kanssa vajiksesta kärsivä, joka seurailee keskustelua erilaisten kokemusten ja sairauden hahmottamiseksi. En jaksa kovin aktiivisesti kirjoitella, mutta laitanpa nyt pari omaa huomiota.

Mulla on ollut Thyroxin -lääkitys noin 6 vuotta ja arvot ihan ok varmaan koko ajan. Vähän on joutunut viilailemaan kahden raskauden aikana ym. Raskauksista "sain" vaatimattomat 40 kiloa painoa lisää - nämä siis minulla vielä silloin, kun kuopus oli 2 vuotta. En kuitenkaan pidä kilpparia syypäänä näihin kiloihin, vaan kyllä se oli ihan syömistä ja liikkumattomuutta.

Laihduttaminen on sitten onnistunut myös ihan sutjakkaasti (kun sen aloitin), puolessatoista vuodessa yli 30 kiloa. Huomaan kuitenkin, että mulla laihtuminen VAATII todella tiukkaa työtä, eli rankkaa liikuntaa ja alhaisia kaloreita. Paino ei vaan putoa "terveellisillä elämäntavoilla" (eli tavallisella liikunnalla - pari-kolme kertaa viikossa - ja 1800 - 2000 kilokalorin päiväannoksilla). Paino ei kyllä nousekaan näin terveellisesti eläen, joten voinen olla tyytyväinen, kun olen saanut kilot pois ja voin jatkaa normaalia elämää lihomatta heti.

Mutta siis asiaan liittyvä kysymys: minulla on nesteiden kertyminen/poistuminen aivan huimaa tasoa, onko tätä muilla kilppariongelmaisilla? Kiinnostaisi tietää liittyykö tämä minulla kilppariin vai johonkin muuhun ominaisuuteeni...?

Esimerkkinä se, että neljän päivän reissulla (jossa kyllä ruoka ja juoma maistuu), saan kehooni yli 6 kiloa painoa lisää. Ja toisaalta viikossa pudotan nämä nesteet ihan vaan hiilareita vähentämällä. Heitteleekö muilla painot tällaisia lukemia?

Eipä tuosta toisaalta mitään henkistä ongelmaa ole, kunhan vaan ei anna tuon muutamassa päivässä tulleen megaturvotuksen ja kauhistuksen vaa'alla masentaa itseään.

Tsemppiä kaikille kilppariongelmaisille, ei ole mukava vaiva tämä!

Heissanhei, uudehko klubilainen täällä. Olen lueskellut viimeisiä sivuja tästä ketjusta ja "PCOS ja laihtumisen vaikeus" -ketjuista, koska minulta löytyy molemmat vaivat. Postasin samanlaisen viestin jo siihen ketjuun, mutta ajattelin postata about samat stoorit tännekin. Kumpaakaan ketjua en ole jaksanut kahlata läpi kokonaan, mutta ehkä sekin päivä vielä koittaa

Olen siis kohta 38v nainen ja minulla on sekä kilpirauhasen vajaatoiminta että PCOS. Olen ollut ylipainoinen ekaluokkalaisesta lähtien, käytännössä siitä asti, kun sain karbamatsepiinilääkityksen minua lapsena vaivanneeseen epilepsiaan. PCOS minulla on ollut luultavasti teini-ikäisestä lähtien, kenties epilepsian tai epilepsialääkityksen takia, mutta varsinaisen diagnoosin sain vasta kolmenkympin korvilla, kun päädyin sattumalta endokrinologi-gynekologin vastaanotolle. Siihen mennessä kukaan gynekologi, sen enempää yksityisellä puolella (Turun Gynekologikeskus) kuin YTHS:lläkään, ei ollut hiiskunut sanallakaan, että munasarjoissani olisi jotakin poikkeavaa. PCOS:ta kirjoitin enemmän sitä käsittelevään ketjuun, tästä nipsaisin pillereiden syömiset, PCOS-oireet ja sen semmoiset pois.

Kilpirauhasen vajaatoiminta minulta diagnosoitiin alkuvuodesta 2007 ja samoihin aikoihin sain tilapäiseen masennukseen Cipralexia. Nämä kaksi osoittautuivat "voittamattomaksi" yhdistelmäksi, mitä painonnousuun tulee... Puolessatoista tai kahdessa vuodessa painoa kertyi parikymmentä kiloa lisää, enkä ole sen jälkeen niistä lukemista paljoakaan alemmas päässyt. Pahimmillaan painoni on käynyt yli 90 kilossa (olen 169 cm pitkä), tällä hetkellä painan noin 85 kiloa. Pitemmän aikavälin haaveena ja tavoitteena on laihtuminen entisiin, silloinkin valtavina pitämiini lukemiin eli jonnekin 65-70 kilon hujakoille, mutta näin aluksi tavoittelen edes seiskalla alkavaa painoa.

Olen vuosien varrella ruuvannut ruokavaliotani terveellisempään suuntaan monella tapaa, mutta hiilareita syön edelleen vähän liikaa, etenkin kaikenlaista makeaa. Helsinki Paleon tyyppien jutustelujen perusteella kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän ei kannata ryhtyä ketokarppaajaksi tai tiukalle paleoruokavaliolle, vaan hiilareita pitäisi saada ainakin se aivojen tarvitsema 100g päivässä ja vähän päällekin. Koitan edelleen lisätä ruokavaliooni proteiininlähteitä, pähkinöitä ja siemeniä sekä kasviksia, hedelmiä, marjoja ja juureksia.

Minkälaisia lisäravinteita te kilppariongelmaiset käytätte, jos käytätte? Onko teillä jotain "vippaskonsteja" siihen, miten sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja aineenvaihduntaa ylipäätään saisi buustattua? Jos olette lääkityksellä, käytättekö Thyroxinia vai Armour Thyroidia? Jos Armouria, mistä olette saaneet reseptin? Onko kukaan teistä otattanut MDD:n laajan kilpirauhaspaneelin ja käynyt jonkun spesialistin vastaanotolla?

Minulla on ollut Thyroxin lääkitys jo vuosikausia 1 tab 25 mikrogrammaa eli aika pieni annos. Kesän alussa alkoi väsyttää kamalasti, en jaksanut tehdä mitään ja olin äksy painoa alkoi yht'äkkiä kertymään. Kävin lääkärissä, joka väitti, ettei mitään vikaa, arvot ovat maaliskuussa olleet viitearvoissa ja eikä noin lyhyessä ajassa voi tapahtua huonontumista. Olin niin väsynyt, että lisäsi lääkityksen 1,5 tablettiin tosin kerroin siitä sitten vaki lääkärille kaupassa ja hän sanoi, että oireitahan sitä pitää hoitaa. Ne maaliskuun arvot oli ihan rajoilla molemmat eli jo niistä olisi voitu kysellä, mikä on olo. Kun mulla on väsymys vaan jatkui, vaikka arvot oli parentuneet sillä 1,5 tabletilla, niin lääkäri sanoi, että voin kokeilla kahta tablettia. Nyt olen syönyt kahta tablettia ja välillä olo tuntuu jo ihmismäiseltä, mutta välillä nukuttaa ja väsyttää edelleen. Mulla jäi lenkkeily kesällä enkä ole saanut siitä vielä kiinni uudestaan. Paino ei kuitenkaan enää nouse ja toivottavasti lähtee jälleen laskuun.