Voi miten surullista. Olen saman kokenut ja oikeesti olen sitä mieltä että parempi olla yksin. Toi mun edellinen oli vähän asiaton heitto tähän, sori

Joskus tulee ryhdyttyä toimeen antamisen ilosta, siis siksi, että toinen haluaa ja rakkaalleen tahtoo tehdä hyvää... Ja sitten sitä saattaapi itsekin innostua ihan toen teolla... Yleensä läskini eivät siinä vaiheessa pälähdä päähäni, vaikka makkaroitteni puristelu ei minusta mitenkään eroottista ole... Taitaa siinä vaiheessa miehelläkin olla jotain muuta tähtäimessä... Alotteita tehdään aika tasapuolisesti, vaikka mies ei ollenkaan vastaa ulkoisesti mielikuvaa unelmieni adoniksesta. Hän myös itse sanoo "kärsivänsä" kropastaan, joten meitä on moneksi.

tahtoisinhan mäkin tehdä hyvää ja rakastella kauan niikuin alku aikoina,ei siinä tunteja laskettu....
mutta kun toinen ei halua,ei väkisin,en enää itsekkään halua mitään siihen viittaavaa,kun laihdun ja kai silloin kelpaan hänelle,niin menköön muualle,kun en kelvannut läskeineni tälläisenä,ei tartte odottaa että saa mua hoikempanakaan.kai mullakin se uusi elämä jossai häämöttää..
olen rahallisesti tässä suhteessa vielä,mutta kun asiat alkaa helpottaa niin,kantapäät erilleen ja hakekoon sitten uuden vaimon itselleen.
en ole laskelmoiva,mutta muhun sattuu kaiki ne sanat,ihmiseltä,jota rakastin äärettömästi,vaikkakin seksi ei ole se kaikki,mutta halut ne on hiirellä ja diakonissallakin.
ei kenenkään tartte olla toisen mattona,missään asiassa,mä laihdun,se on mun tavoite ja alan maanantaina oikein teho laihdutukseen,paljon pois kotoa,ja erittäin tarkka ruoka kirjan pito.

anteeksi,oli pakko saada vuodattaa ulos.....

Hyvä kun on joku paikka missä saa vuodattaa. Itse kun olin tossa tilanteessa, en löytänyt ketään kenelle puhua. vanhat ystävät jäi entiselle paikkakunnalle eikä uusissa työkavereissa ollut ketään juttuseuraa. Voi kun olis tämän paikan löytänyt jo silloin, olis varmaan olo ollut parempi. Eli anna tulla vaan, jos joku ei tykkää niin eihän sitä ole pakko lukea. Mä ainakin mielelläni luen, ja tuen, ja jos voin jotenkin sun oloa helpottaa, niin kerro vaan.
Ja porukalla pienennytään, ja näytetään niille. Mulla kanssa tässä lähimenneisyydessä yks mies jokke haluaisin näyttää.....

Tuo on niin surullista, että toinen on sanonut suoraan, että ei halua kun olet niin läski. Siis törkeää käytöstä! En yhtään ihmettele, ettei enää halua edes toisen kosketusta, eikä se minusta olisi oikein edes jäädä siihen suhteeseen enää, vaikka olisit missin mittainen ja miehellä halut kovat. Olisi pitänyt ajatella aikoinaan, sanoisin miehellesi Iso ja pehmeä!

Ihan varmasti sinulle elämä ja se mies, joka hyväksyy sinut itsesi takia, ei sinun kokosi takia, on jossain. Minäkin löysin sellaisen (vaikka epäilin etten koskaan löytäisi) ja olin vähällä menettää tänä keväänä. Meillä on nyt opittu tosiaan puolin ja toisin, että kaikesta, siis ihan kaikesta pitää ja tulee pystyä puhumaan, muuten ei toimi homma millään tasolla.

Gaselliksin tekstistä tuli mieleen, että mikäs sen mukavampaa kun tehdä toiselle hyvä olo. Kyllä sitä itsekin siinä "väkisin" innostuu mukaan, kun näkee että toinen nauttii on on täysin siinä nautinnon takia. Mikäs sen ihanampaa, kun ajatella että pystyy toiselle niin hyvän olon antamaan.

Mutta kyllä minä silti kaipaan myös sitä läheisyyttä, siis ihan pelkkää läheisyyttäkin paljon. Halailua, pussailua, sylittelyä, silittelyä, kuiskauksia, katseita, pieniä kosketuksia. Niistä tulee myös välillä niin hyvä ja ihana olo, ettei sitä koko seksiä oikeastaan siinä hetkessä tarvita.

Olen tosi pahoillani puolestasi iso ja pehmeä! Mieshän on ihan törkeä eikä tosiaan tarvitse sinun tuollaista sulattaa. Olisitko sinä harrastamatta seksiä hänen kanssaan, jos hän sattuisi lihomaan? Tuskinpa. Olen kuitenkin iloinen siitä, että ymmärrät arvosi ja mietit tosissaan suhdettanne, ja olet ilmeisesti päätöksesi tehnyt. Ero on aina hirvittävän rankka, mutta itse sellaisen kokeneena en voi muuta kuin suositella, jos tosiaan tuntuu, että asiat on liian solmussa. Itse olen saanut aivan ihanan miehen entisen törkimyksen tilalle. On uudessakin suhteessa ollut välillä tosi vaikeaakin, mutta ei samalla tavalla kuin edellisessä. Tässä suhteessa haluaa joka tapauksessa olla, kun kaikesta on pystytty puhumaan, myös molempien epävarmuuksista seksissä ja muussakin.

Joskus muuten miehelleni kauhistelin sitä, miten jotkut vaativat partneriltaan hoikkuutta ja saattavat jopa lähteä suhteesta, jos toinen ei täytä mittoja. Mieheni siihen totesi, että kylläpä ovat ääliöitä ja häneen ei ainakaan vaikuttaisi vaikka lihoisin kuinka paljon tai vanhenen ja paikat alkaa roikkua (olemme molemmat normipainoisia toistaiseksi..), että hänelle vartaloni pysyy aina unelmien vartalona, koska se on juuri minun vartaloni.. Kerron tämän siksi, että ihan oikeasti tällaisia miehiä on olemassa! Anna nykyiselle miehellesi läksiäislahjaksi pumpattava barbara, jos se kerran on se mikä hänelle riittää Mutta ihan oikeasti, toivotan kovasti voimia ja sisua raskaaseen aikaan. Tästä ei voi mennä kuin ylöspäin, eikö? Paino on ainoa, joka menee alas!

Mun miestä ei oo koskaan häirinneet mun kilot, tai ainakaan ei ole sanonut niin. Tosin usein olen kuullut kommentin, että älä liho enää enempää... olen silti lihonut Nyt kun alan olla valtamerilaivan kokoinen (ylipainoa n. 30kg) huomaan, että aiheesta on tullut arempi niin hänelle kuin minulle itsellenikin. Itse koen olevani todella iso ja epäseksikäs, on jotenkin vaikea antautua seksiin täysillä kun itsekin tunnen olevani vastenmielinen. Sen lisäksi olen alkanut miettiä, että näin se mieskin varmaan ajattelee. Mitään hän ei vieläkään sano, ainakaan suoraan, mutta käytöksestä päätellen näky ei ole enää niin kiehtova kuin ennen... Taas yksi syy lisää panostaa painonhallintaan

En minäkään tarkoita, että olisi antauduttava vastenmielisyyttä tuntien ja alistuttava toisen himojen kohteeksi ihan väkisin. Tiedän minäkin edellisestä avioliitostani saamieni kokemusten perusteella, millaista tuskaa voi olla, kun ei saa minkäänlaista kosketusta.
Meillä lapsen syntymä kylmensi mieheni täysin. Itkin yksin ja odotin tilanteen muuttuvan - tunsin itseni rumaksi,kelpaamattomaksi jne.
Ei kannata pilata elämäänsä odottamalla turhaan. Nauti tästä hetkestä. Ei erokaan helppo ollut : masennuin ja itsetunnon palautuminen kesti useamman vuoden. Ei sitä tosin uusi mies tai hoikempi olemus saanut aikaan, vaan asioiden pohdinta omassa päässä ja ajan antaminen itselle. Tee asioita, joista nautit. Ihania aikoja kaikille ongelmien kanssa nyt painiville !!!!!

Onko kenellekään käynyt niin että mies pitää seksilakkoa, sen takia että olet lihava Vakuuttelee rakastavansa, mutta ei läskiä....Minulla on 20 kg ylipainoa. Laihduttanut olen ja koko ajan laihdutan. Aina mieheni mollaa kaikkia lihavia ja katselee minuakin nenän varttaan pitkin... mitä tehdä ei ne kilot lähde yhdessä kuussa eikä kahdessa jotak ovat 15 vuodessa tulleet. lisäksi mieheni ei ole itsekään mikään laiheliini...

Päädyin lueskelemaan vanhaa keskustelua ja en ainakaan heti huomannut puhetta siitä, että ylipaino vaikuttaa ihan "kemiallisella" ja fysiologisella tasolla seksihaluihin ja kiihottumiseen. Kun vaikuttaa hormoonitoimintaan sekä veren virtaukseen jne. Itse ainakin huomasin, että vähän kun paino putoaa, niin tekee mielikin enemmän. Oli miestä tai ei.