Mäkin tipahdan tänne tuolta satavitos-ketjusta! Tänään lukemana 104,5, ja tunnelma on katossa. Onneks täällä näyttää sentään joitakin olevan paikalla vielä, vaikka viikolla katselin jo vähän etukäteen että satasen alittajia poistui aika monta. Toivottavasti tämä tsemppi pysyy.

Ensimmäinen viikko takana, ja aamulla vaaka vilautti lukua 106,6! Huisia, 2,8 kiloa viikossa, tuntuu tosi hyvältä vaikka mä tiedänkin että näin alkuun tippuu helposti paljon eikä tällainen tahti tule jatkumaan. Motivoi silti hurjan paljon kun näkee että jonkinlaista tulosta on saatu, mä nimittäin olen syönyt tosi kiltisti koko viikon ja lauantain karkkipäiväkin meni siihen että ostin pienen salmiakkipussin ja nutustin sieltä kymmenkunta karkkia, loput odottaa kaapissa seuraavaa mielitekoa.

Eilen illalla oli kyllä kova pala, kun mies halusi syödä croisantteja eikä ollut millään tajuta miksen mä tahdo ottaa niitä. Ja olisinhan mä tahtonut, ne tuoksuivat jumalaisilta uunista tultuaan, ja sitten piti katsoa vierestä kun toinen mussutti... ei sillä etteikö yksi sellainen olisi mun päiväsyömisiin mahtunut, mä en vaan halunnut tunkea suuhuni moista roskaa. Jos herkutellaan niin herkuteltais sitten edes kunnolla eikä tuollaisella "syönpä nyt kun näitä tässä on" -puputtamisella.

Hyvillä mielin uuteen viikkoon

Tervetuloa kaikille uusille ja cammylle hyvää lomaa !!!

Täältä on tosiaankin paljon porukkaa poistunut jo seuraavaan ryhmään, minä täällä tosin aina vaan sinnittelen joten mukavaa saada seuraa !

Täällä siis paino edelleen 103,3 kg, eli todella hitaasti mennään eteenpäin, mutta eteenpäin kuitenkin !

Ihanaa syyspäivän jatkoa kaikille !

Toivottavasti muuten kukaan ei pahastu siitä että mä kökötän jo täällä ketjussa vaikka tuo satavitoset olisi oikeampi paikka. Ei vaan mokoma ketju osunut silmiin alun perin ollenkaan, en oo ihan varma foorumin etiketistä mutta toivon ettei ketään haittaa jos mä aloitan vähän isommalla tavoitteella ja lyön itselleni ensimmäisen välietapin vähän kauemmas.

Aislin; tuskinpa siitä kukaan pahastuu. Ittelleni on jotenkin helpompaa ajatella viiden kilon etapeissa, ja samalla sitä saavuttaa jotain tavoitteita tässä matkalla eikä kestä niin kauan. Olen nimittäin vähän kärsimätön joskus.

Monique; kiitos tervetulotoivotuksista.

Voi jumitus!
Kaks kuukautta oon taistellu itteni kanssa ettei lähtis taas paino nousuun Syöpöttää vaan ihan tolkuttomasti. Ja urheilu on kanssa tihkassu ja lujaa kun on pitkään jo ollu enemmän tai vähemmän flunssaa.
Jouluun mennessä olin haaveillu tosta satasen saavuttamisesta, johon siis 13kg matkaa, mutta millä helvetillä tän ruuan mättämisen vararavinnoks sais kuriin

puLLero-85: Mulla on sama ongelma Painan nyt 107.7 ja ajattelin jouluna olla alle sata JA OLENKI! Mä oon lapsen kanssa päivät kotona ja tulee kaikkee herkkua vaan syätyä.. Eileen otin itteäni (taas) niskasta kiinni ja rupesin kattomaan mitä syön.. Kyllä me tästä yhdessä selvitään!!!

Olisi niin mahtavaa alittaa satasen raja ennen joulua! Mä liityn samaan kerhoon kyllä heti.

Jotenkin hirveän positiivinen olo tämän koko projektin suhteen. Ei tee yhtään tiukkaa syömisten kanssa normaalisti, nälkä ei ole (paitsi välillä töissä kun ei vaan EHDI ottaa mitään suuhun tarpeeksi usein) ja mieliala on korkealla. Hetkeäkään ei ole epäilyttänyt vielä, ettenkö mä muka tähän pystyisi.

Töissä syömistä mä eniten pelkäsin. Mä olen nimittäin töissä.. hesellä. Että voitte ihan arvata mistä mun kilot on mukaan tarttuneet, kun kiireessä pitää jotain napata syötäväksi ja mitäs siellä onkaan tarjolla...

Mulla ois periaatteessa ollu eilen punnituspäivä, mutta kävin illalla salilla tekemässä aika rankan treenin. Kaveri siinä varotteli, ettei aamulla kannata käydä vaakalla... no oikeessa oli Eilen vaaka näytti, et ois tullu kaikki korkoineen takas.

No pidin sitten liikunnassa lepopäivän ja venyttelin ja päätin et tän aamun tuloksen merkkaan, oli mitä oli ja olihan sieltä viikossa tippunu taas puoli kiloa... Vyötäröltäkin oli kadonnut peräti sentti

Mitä opimme tästä? No ainakin sen, ettei kannata salilla pumpata lihaksia täyteen nestettä ennen punnitusta. Eiköhän se loppupeleissä kuitenkin tasaannu, mutta näin alussa pettymys meinaa tuoda itkun kurkkuun.

Joo ja toinen asia, jonka opin, oli se, että kylmä rullamitta ei oo aamusta mukavin väline vyötärön mittaamiseen... Pitänee hankkia sellanen pehmonen käsityömittanauha

Alle sata jouluun mennessä - mä lähden myös mukaan! Saadaan taas uusi joukkopako tuonne 95-ryhmään

En tosin ole yhtään tyytyväinen tähänastiseen "suoritukseeni". Aamuisin on aina kova tsemppi päällä ja merkkaan tarkasti kaiken mitä syön, mutta illan tullen ote lipsuu pahasti. Paino on onneksi kuitenkin laskusuunnassa, hitaasti mutta varmasti, eli varmaan jossain takaraivossa kiloklubi kuitenkin jyskyttää.

Aislinille täytyy nostaa hattua, kun pystyt työpaikastasi huolimatta laihduttamaan Mä olin joskus opiskeluaikoinani kahvilassa töissä, ja ai että sitä pullaa ja muuta herkkua tuli puputettua ihan huomaamattaankin