Empä olekkaan täällä asioinut aikoihin. Klubeilu loppui kun siirryin vanhempainvapaalta työelämään.

8h fyysistä työtä päivässä aloittaen toukokuun 7. päivä. Nyt kiloja lähtenyt töissä 4 ja senttejä 6. En ole liikkunut työpäivien jälkeen lähes lainkaan (ei vaan jaksa) ja syönyt olen normaalisti (siis en ahmimalla vaikka välillä mieli tekisikin, mutta en myöskään säästellen). Näemmä ihan hyvää peruskunnon palauttamista tuollainen viheralue- ja puutarhamesominen. Kropassa alkaa olemaan jo lihastakin entisen läskilöllön tilalla.

Tämän aamun paino oli 101,3 ja vyötärö 111. Ei olisi enää hirveää pinnistystä että pääsisi alle sadan. Se olisikin ensimmäinen kerta puoleentoista vuoteen.

Matkaa ensimmäiseen maaliin on alle 2 kg. Silti tuntuu siltä, että koville tuo laihtuminen ottaa. Onneksi täällä on moni muukin samassa liemessä

Sataseen matkaa vielä 2,8kg eli viime viikosta paino pudonnut 1,2kg. Tahti tuskin jatkuu näin kovana, ensimmäisellä viikolla lähti nesteitä. Mutta aina kun alas päin meenee, olkoon se sitten vaikka 100g, niin hyvä

Sataseen tasan viisi kiloa, edistymisosion mukaan siihen menee 8 viikkoa, mä haluan kaiken nyt heti pliiiis !!!!
Viikon pudotus -1,4 kiloa.

Mukavaa viikkoa kaikille !!!!!

Tänään alitin 100 kiloa
Aivan loistava fiilis.... paino 99.8 kg.
Tästä suunta jatkuu alaspäin

Hienoa Lisbeth, onnittelut.

Himppa vielä ja sitten minäkin siirryn alempia kiloja tavoitteleviin. Paino oli tänä aamuna 100,1 kg, vyötärönympärys 109cm. Jesjesjes!!!

Miehen kanssa pidetty kuukauden mittainen parihaaste, siis yhteensä molemmilta -10cm vyötäröltä kuukaudessa päättyi tänään. Hitunen jäätiin tavoitteesta, mutta ainakin omalla kohdallani tulokset ovat kiitettävät. Miehessä nyt ei paljoa liikasenttejä olekkaan.

MInä: -7cm ja -3kg
Mies: -2,5cm ja -0,5kg

Ei huano.

Löysin keväisen mittalappuseni. 17.3. mitat ovat näköjään olleet 105,3kg ja 120,5cm

Alle sata! En kuota tähän vielä. Pitäähän sitä vaakan nyt kolmena aamuna antaa miellyttäviä lukuja. Näin "vähän" painoin viimeksi joskus marraskuussa 2010. ihanaa.

Heips!

Josko palautuis taas maanpinnalle. Tässä on nyt viimeisen vuoden kaikki tökkinyt ja haitannut mun painonhallintaa Mutta periksi ei saa antaa, joten täysillä taas eteenpäin

Vuosi sitten keväällä äitini nukkui pois ja menetetyt kilot tuli melkein takaisin. Tänä keväänä sain puhtia jatkaa projektia, mutta sitten ikäväkseni, isäni nukkui pois.
Senjälkeen meni ruokailu ihan holtittomaksi jälleen. Ruoka ei maistunut ollenkaan, mutta jostain syystä suklaa kylläkin

Kolmisen viikkoa sitten ryhdistäydyin ja jätin suklaan ja karkit vallan pois.
Pari päivää sen jälkeen veljeni sai aivoinfarktin
Sitten pitikin jo punnita asioita tarkemmin. Suklaa ei tullut mieleenkään. Mulla voi olla sama kohtalo kuin veljellä, jos en saa painoa alas ja muutenkin terveellisempää ruokavaliota.

Veljen puhe vähän sopertaa vieläkin välillä ja on tosi väsynyt ajoittain, mutta on kuitenkin hengissä
Joten, mun on hyvä nyt jatkaa projektia täällä.

Suklaa ollut neljättä viikkoa pois, mutta se ei tunnu mun painooni vaikuttavan. Tällä hetkellä kuitenkin 104,2kg ja alaspäin pikkuhiljaa menossa. Josko joskus tuonne alle sadan pääsis, huoh!!!!

Onnittelut kaikille alle sadan päässeille ja muille tsemppiä paljon

Tsemppiä Karmale !!

On tosi surullista, että sulle on sattunut noin paljon murhetta ja tuskaa.
On hyvä, että tiedostat, että suklaan syönti ei auta sua, vaan olet miettinyt, että paremmat elämäntavat auttavat sua pysymään terveempänä.

Mä pohdiskelin ihan samoja asioita viime syksynä, kun mun äiti kuoli. Ja isäkin on jo kovin vanha. Sisarukset ovat uraputkessa, mutta mä olen päättänyt hidastaa tahtia ja parantaa elämääni hyvien syömisten ja liikunnan kautta.

Paljon voimia sulle !!