Menkkaturvotuksen poistuttua paino näyttää laskeutuneen pysyvästi alle sadan kilon, JIPPII! Tickeriä en ruuvaa alaspäin kuin vasta virallisena punnituspäivänä (minulla maanantai), mutta voin jo sanoa saavuttaneeni tavoitteeni päästä alle sadan kilon kesäkuuhun mennessä. Enpä olisi tammikuun lopulla, 129 kilon painoisena, voinut uskoa että kesällä liikun jo kaksinumeroisessa painossa. Ei voi olla kuin todella onnellinen

Visiittini jäi lyhyeksi mutta jätän täten hyvästit tälle ketjulle, superisti tsemppiä kaikille teille jotka vielä jäätte kamppailemaan tuon maagisen rajan kanssa!

Hyvin on sujunut ensimmäinen viikko. Joskus ihan ensimmäinen päiväkin on tuottanut minulle vaikeuksia, koska aloitan aina "huomenna" tai "ensi viikolla" tai "loman jälkeen". Tällä kertaa onnistuin aloittamaan "nyt".

Tänään on tosin ollut jo pieniä mielitekoja ilmassa. Johtuu varmasti siitä, että kävin Rossossa lounaalla. Otin kyllä salaatin, mutta sen perään olisi tehnyt mieli jotain hyvää. Onneksi ei ollut saatavilla Nyt on hyvä mieli, kun mieliteosta pääsin yli

Turvotukset on laskenut. Viikonloppuna pamahti nimittäin ihan mahdottomat (hellettä, naistenvaivoja yms) ja maanantaina puntari näytti siis 109,2kg. Koskaan en muista aiemmin olleeni niin turvoksissa (oikein sormia särki) ja tänä aamuna paino olikin jo 107,2kg eli 2 kiloa oli varmaan nestettä. Nyt odotan 106 alkavaa. Kilon etapit on sopivia minulle.

Meillä kävi muuten aikas hassusti miehen kanssa: silloin aikanaan kun miehennkanssa mentiin kihloihin ostettiin miehelle pienempi sormus ja minulle isompi. Miehen sormus oli alista läjtien liian pieni ja sitä ei pystyntt paljoo ispntamaan joten hällä nyt pitkän aikaa ollu ilman sormusta. Nyt oon joutunu pitää uidessa sormia tiukasti kiinni kun sormukset liikkuu ja eilen kun oltii ulkona kylmässä säässä turvotus väheni olemattomiin. No päätin kokeilla miehen sormusta ja se o mulle nyt sopiva!! Mies laitto minun isomman sormuksen sormeensa ja mun vihkisormus pyssyy nyt tallessa eikä tarvi pelätä että se tippus.

pieni asia mutta ai vitsi että tuntuu aivan mielettömälle..

101.2kg, eli -300g viikossa. Ihan hyvä minulle, koska tämä viikko lähti vähän lapasesta.
enää -1,3kg kaksnumeroiseen lukuun,en malta odottaa sitä aamua

Kilojenkerääjä hienoa lukea, että joku muukin laittoi askeltavoitteen laitoin kanssa viime la:na tavoitteeksi 7 500 ja viikon aikana 4 päivänä ylittyi reippaasti 10 000 askelta, 2 päivänä 8000-10000 ja yhtenä (satoi koko päivän) jäi 6 500 askeeleeseen. mutta kai nuo muuta päivät tasoitti tuota vähäistä lukua
ensi viikolla pidän jälleen tavoitteena 7 500. ihana tunne kun meneekin reippaasti yli tavoitteen! onnistuu edes jossain.

KJ73 hienoa! melkein samassa luvussa pyörimme

Herkuttelija46 se riittää, kun yrittää parhaansa! sekin on jo plussaa, että paino pysyisi samassa vaikka kuukauden verran! ja taas kun inspiraatio iskee, siitä on hyvä jatkaa. Paljon jaksamista sinulle, äläkä anna periksi! <3

Mahtavaa upo!!!!!!

Pinaattimanaatti HURJAT ONNITTELUT!!!!!!

nirppamorko onneksi meitä on täällä niin paljon tsemppaajia mukana ja itseäni myös hirvittää tuo maaginen luku. Mutta yhdessä menemme kohti uusia tavotteita sitten!

musta_kissa varmaan mielettömän ihana tunne. eikä mikään ole vain "pieni asia", kun se kolahtaa omalla kohdalla ja saa ahaa elämyksen!

muumi_Mamma: köpöttelin tänään tähänastisen ennätyksen eli reilut 14 000 askelta. Tiedän, että nyt alkuun on innostusta ja kesäaikaan on mukava kävellä, mutta syksyllä... Siksi haastoinkin itseni näin alkuun vain kesäkuuhun asti

Tänään tuli itse asiassa käytyä vähän liian pitkällä kävelyllä. Jos jotain alkaa tehdä liikaa, sitä ei kohta viitsi tehdä ollenkaan. Sama asia on vaikkapa ryhmäliikunnoissa. Jos alan velvoittamaan itseäni menemään jumppaan 3 kertaa viikossa, hauskuus häviää ja loppujen lopuksi jää koko juttu. Nyt siis rauhallisesti otan mukaan liikuntaa siltä osin kuin se tuntuu hyvältä. Tuo askeljuttu on eri, koska se ei oikeasti vaadi minulta kovin paljon ponnisteluja näin kesäaikaan. Se sadepäivä vähän lannisti, mutta sateessakin tuli käveltyä. Vähän hullua

Minustakin olisi mahtavaa päästä laihduttamaan rauhassa. Niin, että saisi muutaman viikon tai kuukauden keskittyä vain omaan napaan. Sellainen suurin pudottaja juttu ilman televisiointia ja yhteydenpito ulkomaailmaan sallien voisi olla hyvä juttu. Vaativa työ ja perheenäidin arki on aika raastava yhdistelmä. Ruuhkavuosia tosiaan! Mutta varmasti tätä ruuhkaakin jaksaisi paremmin, jos olisi paremmassa kunnossa. Eikä pitäisi ajatella tätä ruuhkaa negatiivisena vaan positiivisena: elämäntäyteistä aikaa! Useat vanhemmat ihmiset, joilta olen kysynyt mikä on ollut parasta aikaa elämässä, sanovat parhaaksi ajaksi ajan jolloin lapset olivat pieniä. Täytyy muistaa nyt nauttia! Nyt hairahduin jutuissani jo ihan sivupoluille!

Hei kaikki!

Täällähän on tullut viestejä kun viimeksi kirjoittelin!

Tänä aamuna paino 105,7, mitäköhän tässä on tapahtunut (lisäystä siis 1,5 kg). Toivon todella että tämä on sitä kuuluisaa kuukautisturvotusta... Muuten menee hermo. Olen nimittäin syönyt ihan normaalia ruokaa ja käynyt jokapäiväistä kamppailua olla ostamatta ja syömättä mitään herkkuja. Hyvin on onnistunut! Kerran viikossa pidän herkkupäivän, koska loputtomiin jatkuva herkkujen pois jättäminen ei vain toimisi minulta... Useampana päivänä olen syönyt jotain pientä herkkua, esim. jäätelö tai limukkaa, mutta nuokin vähenevät joka päivä eikä aina tule syötyä.

Haastavaa on ollut, eräskin päivä kävimme pikkureissulla naapurikaupunkiin ja mietimme mitä tehdä ja missä käydä. Pystyin miettimään vain ruokaa. Mietin paikkoja missä voisi käydä syömässä, kunnes muistin että emme ole menossa syömään. 5 minuutin päästä mietin taas ruokaa. Tuo reissu oli todellinen haaste ja huomasin kuinka riippuvainen olen... Kuitenkin, kävimme kaupassakin enkä ostanut mitään herkkua, vain kivennäisvettä. Ehkä ensi kerralla reissusta voisi jo nauttia.

Pinaattimanaatti: Onneksi olkoon! Aivan loistava tulos Tsemppiä tulevaisuuteenkin, älä anna kaksinumeroisen luvun kihahtaa hattuun vaan pidä siitä kiinni!

Nyt ei ehdi kirjoitella enempää, tämä lähtee koiran kanssa lenkille!

Kiitos muumi_Mamma ja LittleMonster!

Pidin viikon virallisen viikkopunnituksen tänään koska en pääse huomenna vaa'alle, tulos: 98,7 kg, jes! Samalla kun satanen alittui nyt "virallisesti" niin tuli muutama muukin tavoite täyteen:

- BMI tipahti lievän ylipainon puolelle!
- 30 pudotetun kilon raja meni rikki
- Keventämisprojektin puolivälietappi saavutettu: tästä olisi tarkoitus pudottaa vielä toiset 20-30 kg

Ei huolta että tämä kihahtaisi nuppiin, itse koen että nyt työ vasta kunnolla alkaa! Jottei liika tyytyväisyys alkaisi vahingossakaan nostaa päätään ajattelin ottaa itsestäni valokuvia, ne kun tuppaa aina palauttamaan maanpinnalle Olen toki tyytyväisempi olomuotooni ja -tilaani, mutta tiedostan että ihraa on edelleen vaikka muille jakaa eikä syöpöttelylinjalle passaa lähteä. Heti olisikin kova koetinkivi tulossa kun ollaan perheen kanssa lähdössä anoppilan herkkupöytien ääreen muutamaksi päiväksi. Aion pysyä lujana, heti ensimmäisenä pakkasin urheilukamppeet mukaan

Kiitokset, hyvästit ja jättitsempit kaikille!

Moikkamoi,

Ensimmäinen viikko takana ja kasassa sekä hyvää ja huonoa.

Hyvää se, että ensimmäisen viikon pudotus oli 3kg!! Tämä on hieman valheellinen, koska alkutilanteessa päällä oli järkyt turvotukset. Silti koskaan ennen lukuisien laihdutuskuurieni aikana en ole saanut moista viikkopudotusta. Kalorit onkin nyt ollut sallitun alle, koska koen ettei muu minulla auta. Yrittänyt olen sata kertaa. Tänä aamuna paino 106,2kg, nyt vaan innolla odottamaan 105 alkuista.

Huonoa se, että tänään olen syönyt liikaa. En vielä ihan "henkseleitä paukutellen", mutta tässä olisi nyt se hetki, kun homma saattaisi lähteä lapasesta. Yritänkin nyt hillitä itseni tämän illan ja saada kalorit pysymään sallituissa rajoissa. Tänään olen ollut väsynyt ja se tekee aina syömisten vahtimisesta haastavanpaa. Täytyy lähteä ulkoilemaan niin piristyy

Moro! Oon ollut jo vuosikausia KK:n käyttäjä, joskus aktiivisemmin ja yleensä ei aktiivisesti. Tämäkin nielee aikaa joskus vähän liikaa, mutta nyt on kyllä pakko nöyrästi palata aktiivisesti käyttämään.

Sillä apua ystävät hyvät! Painan 110 kiloa, kävin tänään puntarilla. Oon ihan shokissa!

Olen onnistunut 2011 laihtumaan 100 kg:stä 84 kiloon. Tässä välissä tapahtui jotain ja nyt mä painan 110 kiloa! Muutamassa vuodessa tullut 26 kiloa lisää!

Miten ihmeessä tästä noustaan? Ajattelin tähän ryhmään nyt liittyä, eiköhän se eka tavote oo sen sata kiloa. Tuli kuitenkin ihan järjettömän voimaton olo, kun ajattelen, että mikä urakka tässä on edessä. Auttakkee!

Heippa Thistle, gramma kerrallaan, kilo kerrallaan, niin se homma etenee.
Ruokapäiväkirjasta on hyvä analysoida, että missä menee pieleen tämän hetkinen ja viime vuosien ruokailu ja onko perusjutut kunnossa (ateriarytmi, laatupallerot, määrä). Ja sitten vaan suunnittelemaan tulevaa hyviä syömisiä ja kalorien kulutusta tukevaa, omaan elämään sopivaa liikuntaa.