Lenkillä kävin vähän epäkristilliseen aikaan taas. Melekin puoltoosta tuntia tul kipitetty välillä kåvellen ja sit joku kilsa hölkäten, oon yrittäny lisätä hölkkäosuuden vauhtia jotwn ei jaksa putkeen koko lenkkiä vetää hölkällä.

oon lerran ollu ysi luokalla bodypumpissa ja ihan kivaa oli mut meijän leveyksillä ei tai päästä horveen halvalla noossa käymään. Joten oon juntti ja käyn melekein ilomasissa jutuissa

nyt tarviis ripaus sitä rautasta itsekuria taas jotta tää rättiviikko mänis kunnialla ohi..

Mä kyl suosittelen uintia, ei vaadi kauheita välineitä eikä (musta) edes sylettävän kallista
itse aikanaan harrastin yli 10v uintia, mut paikkakunnan vaihdon jälkeen se vain jäi..
Nyt veljeni sai mut jostain kumman syystä syttymään uudestaan aloittelemaan erilaisia harrastuksia..he kasaavat tuossa kaupungissa sähly sakkia kasaan ja menin ilmottamaan et olen vapaaehtoinen tulemaan messiin..Liekkö tässä pääsee toisen entisen rakkaan liikuntaharrastuksen pariin takaisin? aika näyttää!
Uinnin aloitan vaan jos saan jotenkin järjestettyä lasten hoidot (mahdollisen koulun) ja jos vaikka saisi siihenkin veljen tai jonkun muun mukaan..
Salille itse en henk. koht ole valmis menemään..Tosin syitä on monia, ulkonäöstä siihen etten tiedä koko asiasta piirun vertaa saati laitteista jne...Ja se on musta aika kallista näin pienituloselle perheelle varsinkin kun lähimmällekin salille tulee yhteen suuntaan matkaa reilu 12kilsaa :/ ja sit jos haluaa salin mis lapsiparkki ni sit saat ajaa jo melkein 30km..

wuuhuu! Paino nytkähti 1,4 kiloa alaspäin! Enää 12,8 kiloa jäljellä että päästäisiin kaksinumeroisten kastiin.

Mulla on sama ongelma kuin Vallottaja_88, asun pienellä paikkakunnalla ja joka paikkaa on pitkä matka. Siksi en ole saanut kahteen vuoteen muuton jälkeen aikaiseksi lähdettyäkään. Nyt mies sitten tsemppasi että hei, kyllä se 72 euroa (kymppikortin hinta) nyt voidaan laittaa likoon. Ja samalla näen sitten hyvää ystävää kerran viikossa. Olemme jo sopineet 6 viikon tapaamiset joka viikolle. Ei pysty sluibaamaan niin helposti ja kaveria on aina kiva nähdä! Samalla juoruja ja liikuntaa

Lisäksi meidän kylä kunnostaa nyt kuntosaliaan ja niiden pitäisi olla elokuussa valmiita. Aiemmin oli kovin kämäinen ja vanhat vempulat laitteet, ettei huvittanut käydä. Kenties voisin raijata vaikka äijänkin sinne syksyllä mukaan ja sinne on vain 500 metrin matka ja hintakin edullisempi kuiin bodypumpiin. Sais siitäki sitte parisuhde aikaa

No meil on seki ongelma et lasten hoitoon saaminen on hankalaa, anoppi mein ainoana lapsenlikkana teki selväksi ettei koskaan saada kaikkia kolmea yhtä aikaa hoitoon...ja sit tuon lisäks kaikkeen vaikuttaa et tulot on pienet..

Toki jos sais lapset hoitoon ni sit tuol 30 kilsan päässä olis uimahallin yhteydeskin sali, mut en sit niistä hinnoista tiedä kun et mä saisin työttömänä/opiskelijana sen 10 kerran kortin 33eurolla..Ja piti kyl iha käydä nyt kurkkaa hallin sivuja ja salikortti olis sit 42euroa..

Mullahan ei tällä paikkakunnalla kavereita olekaan, et kaikki kaverit asuu useamman sadan kilometrin päässä, et se seuran saaminen mukaan on aika hankalaa..

Moi!
Painan yhä 105, mutta toivon suunnan olevan laskeva, kun tarkkailen syömisiäni.

Hyvää kesää kaikille satasta tavoitteleville!

Moi kaikille!

Huh hellettä vai mitä? On tätä kyllä odoteltukin.

Itselleni muutamia tsemppareita ja joskus toki harmistuksiakin tuo nimenomaan nämä hellekelit ja himo käyttää kauniita mekkoja - mekkoja ILMAN legginsejä, sortseja, mikropöksyjä, lahkeellisia alushousuja, hankauksen-esto-puikkoja sun muita Ah sitä päivää, kun tuuli kutittelee paljaita reisiäni hamosen alla!

Mukavaa lukea teidän kirjoituksia ja osalla on tosi hienosti mennyt. Minä tyttö se vaan aina lihon kaiken uudelleen, yritystä on tottakai edelleen.
12.8 olen menossa ravitsemusterapeutin puheille, en oikein perusta sellaisesta mutta lääkäri ehdotti, että josko haluaisin käydä juttelemassa. Voihan sitä käydä katsomassa onko se sellaista miksi sitä aina on luullut

Painoa on siis about 108kg ja itselläni olisi tavoita tipauttaa 10kg joulukuuhun mennessä. Ei siis todellakaan paha tavoite Joulukuussa menen meinaan reissulle Lontooseen ja olisi mukava jaksaa paremmin köpötellä.

Pelottaa melkein kysyä mikä on hankauksen-esto-puikko....
Mutta samat toiveet täällä noitten hameiden ja hamosten suhteen. Tänään löysin farkkuhameen ja farkkucaprit...päädyin ostamaan caprit, vaikka oikeesti oisin halunnut sen hameen

Ja ei siitä ravintoterapeutista voi haittaakaan olla, itse sitä kuitenkin ne kaikki valinnat tekee ja onhan niillä hirveesti tietoa, kyllä kannattaa käyttää hyödyksi, kun onmahdollisuus.

Natriumi, itselleni käynti v. 2012 joulukuussa ravintoterapeutilla muutti ruokailutapani kokonaan..Ehkäpä sinullekin käy niin että yllätyt positiivisesti..
Meil on kyl tääl semmone helle et hulluksi tulee..erehdyin vielä pakastimia sulattamaan..jonkun sortin aivopieru ilmeisesti iski..Viel jäi talon isoin pakastin sulattamatta mut se saa oottaa perjantaita tai lauantaita..tai sunnuntaita..
Mutta joo, vaakani taisi sanoa kokonaa sopimuksen irti, ilmottaa vaan sallitun maximi painon ylittyneen joten mies vie sen huomenna takasin prismaan..hetken toimi ilman ongelmia pelkän patterin vaihdon jälkeen..
noh, onneksi on takuu voimassa..

Itse ootan nyt sitä et pääsen marjaan ja sieneen, jotenkin olis tosi into saada pakkaset pullolleen tavaraa Mikäs sen parempaa talvella on ku popsia kotimaisia marjoja tai tehdä sienestä evästä kun niitä on ensin hikihatussa mettästä keränny..

Mä menin "Lupaamaan" et -20kg puolessa vuodessa, nyt mennään toista viikkoa, et katsellaan uutena vuotena miten kauaksi siitä jäätiin pitää vissiin olla sopivasti hullu ja todeta että ne aiemmin sanomat ei ikinä aika tavotteita tuli rikottua ja tavoite asetettu...

Nyt jännään et mitenkä nesteiden kertyminen helteellä vaikuttaa punnituksiin..toki mä olen nyt intoutunut kuntopyörästä ja kekkasin et kun kehtaa nousta aamulla vaikka sen puolituntia-kolmevarttia ennenko lapset yleensä herää saat suht rauhassa polkea sen kolmevarttia-tunnin..
Sen lisäksi mulla seisoo pihalla crosstraineri, sitä voi polkasta aina ku on lasten kanssa ulkosalla..nyt on siis ruokailujen lisäksi liikuntaakin ollut kuvioissa...

Heissan kaikki!

Pariin viikkoon en ole kirjoitellut ja kaikki teidän jututkin on lukematta, mutta päätin kirjotella ensin ja lueskella vanhat viestit sitten rauhassa.

Juuri palattiin lomareissulta (ihan vain Suomea ajettiin ympäriinsä) ja oli kyllä mahtava lomareissu! Tuli tavattua kavereita ja sukulaisia, joita ei ole vuosiin nähnyt. Näin terveydenkin kannalta tuli liikuttua paljon ja syötyä terveellisesti, ihan normaalia kotiruokaa suurimmaksi osaksi. Pari kertaa käytiin syömässä ravintolassa, mutta muutoin teimme ennemmin eväät tai söimme normaalia ruokaa. Ja liikuttua tuli ihan mahottomasti, käveltyä monta tuntia.

Vaaka onneksi näytti sitten tänä aamuna 104,5 kg, eli taitaa olla -0,7 kg pudotusta. Hyvä niin. Onneksi on näin ihanat kelit että ennemmin pyöriskelee jatkossakin ulkona. Ja päivällä on niin kuuma ettei jaksa syödä kuin jotain pientä.

Parasta lomassa oli (mitä ehkä eniten pelkäsin) etten ollut niin väsynyt kuin yleensä lomaillessa. Yleensä aina reissussa väsähdän jossain vaiheessa niin fyysisesti kuin henkisestikin niin paljon, että pitää vain nukkua ja nukkua ja levätä. Nyt niin ei käynyt, koko ajan riitti energiaa enkä väsähtänyt. Ja tuo +30 asteen lämpökään ei haitannut pätkääkään, vaikka tuli oltua auringossa ja käveltyä paljon.

Tsemppiä kaikille! Ja nyt menen lukemaan nämä 5 sivua mitä viestiketjusta on lukematta

Tähti1: Se "hankauksen-esto-puikko" on siis vastaavanlainen kuin rakonestopuikko, joita myydään apteekissa. Puikolla levitetään ihoa liukastavaa ja hinkkaamista estävää voidetta, sellaista kevyttä ja väritöntä mm. ulkomailla myydään ihan nimellä "Chub-Rub".

VaLLoTTaJa_88, kiva kuulla että sulle oli ravitsemusterapeutista todellista apua! Itselläni on vain se mielikuva niistä, että taotaan vain päähän miten pitäisi syödä. Itselläni ei ole kiinni tietämyksestä lainkaan tämä laihduttaminen, ihan tulevan ammatinkin kannalta on jo ravitsemusopit käyty läpi useaan kertaan Oma syömiseni on niin tunnepainotteinen ettei mitään rajaa, se on minun lohtu, turva, rakkaus. Niin surullista kuin se onkin. Tunnen oloni onnelliseksi ison sipsipussin kanssa sohvalla..

Kenties käynti myös psykologilla tms voisi olla hyödyksi. Taustalla paljon sellaista, jota ehkä pitäisi koittaa käsitellä puhumalla, ei syömällä.