Minä olen romuluinen, ts. rakenteeltani "vankka" ja kookas, eikä minusta siis pientä ja siroa saa, vaikka laihtuisin kuinka. Geeneistähän se ruumiinrakenne on kiinni, itse valitettavasti perin isäni suvun lihaksikkaan mutta helposti läskiä kerryttävän vartalonmallin sen sijaan että olisin tullut pieneen ja hoikkaan äitiini Luiden painolla ei kuitenkaan henkilöiden välillä ole eroa kuin maksimissaan pari kiloa, eli mitään painavia luita ei ole olemassakaan.

Juu..kylhän ihmisten luissa on eroja. Itse kuulun myös tähän "romuluis"-joukkioon. Siskoni tietenkin perivät isänpuolen sirot luut ja minä sitten äiteen vahvat ja vankat...ja niin...se läskikin kertyy ihanasti erilailla mulle juuh. Mut enää en mene itsekään siihen halpaan, että kuittaisin ylipainoani sillä...vaikka moni sanookin minulle, että et sä voi olla ylipainoinen...siis juurikin tämän efektin takia, kun on isommat luut, niin näyttää jotenkin pienemmältä mitä on tai jotain..en mä tiedä.

Nyt on taas niiiin vaikeeta... Mikä lie kun ihan koko ajan syötättäis! Tekis mieli vaan syödä ja syödä... :/ Kauhiata tuskaa... noh, tänään kyllä hillitsen itseni. Huomenna vaakapäivä, vähä luulen että ei muutosta viime viikkoon. Viikonloppu meni niin päin honkia että tässä viikon ajan yrittäny palautua siitä On se käsittämätöntä, että jos 5pv viikossa tekee töitä hullun lailla laihtuakseeen niin yksikin repsupäivä viikonloppuna tekee tyhjäks kaiken sen työn!

Pitäs taas yrittää muistaa tämä tulevana viikonloppuna, kun esikoisen 6-v. synttäreitä juhlitaan sukulaisten kanssa mökkeillen...

Plääh...

Enkä sitten saanu kumminkaan hillittyä...

toinen päivä totaalista kiloklubbailua, pallot vihreillä ja kcalit miinuksenna melkein 900... tuloksena eilen -900g ja tänään -400g.. ja 1,3kg kahdessa päivässä... jotain menkka nesteitä saattoi olla mut ei koskaan noin paljoa oo ollu.. tää NIIIN tsemppaa.. keskiviikko virallinen punnituspäivä, saa nähdä miten sitten on laita..

Yli kymmenen vuotias vaakani sainoi sopimuksensa tälläviikolla irti, joten jostiin uuden vaa'an, eli tämän viikon punnitus ei ihan viimeviikkoon vertauskelpoinen (hyvä selitys ).

Eli plussaa uudella vaa'alla 700 grammaa, mutta luulen että tämä näyttää noin kilon puolitoista enemmän kuin vanha vaaka.

Mutta ensiviikolla nähdään onko painonputoaminen pysähtynyt oikeasti. Vyötäröltä oli lähtenyt sentti, eli ainakaan kovasti ei takapakkia ole menty.

Okkei... vaakapäivä. Ja vaaka näytti 74,5kg. Pudotusta viime viikosta vain -200g, mutta hiljaa hyvä tulee... vai miten se oli Sitä paitsi syyskuun loppuun mennessä oli vasta tavote päästä alle 74:n joten en panikoi. Kun tiedän että jos haluaisin, pääsisin siihen paljon nopeamminkin! Eilisillan ahdinko helpotti vähän vaakailun myötä. Nyt on NÄLKÄ, kun en ole vielä ehtinyt aamiaista syödä. Aamukaffelle siis NYT!

Mukavata viikonloppua kaikille. Tääki koittaa ny olla repsuilematta... Ainakaa iha niin pahasti ko viime vkloppuna...

Näinhän se on, että rakkaudessa, sodassa ja laihduttamisessa kaikki keinot ovat sallittuja. Niinpä suorastaan ilahduin, kun sairastuin kaameaan mahatautiin. Sairastaminen oli ankeaa, mutta jälkeenpäin oli kiva käydä vaa'alla. Osa tietysti tulee takaisin, koska en pahimpina hetkinä pystynyt juomaan edes vettä oksentamatta, mutta kyllä kaksi päivää -1200 kcal varmasti jotain hyödyttää.

Nyt on siis momentumia, sitä ei pidä hukata. Samalla vatsalaukku kutistui kätevästi, ja yritän kaikin keinoin olla venyttämättä sitä entisiin mittoihinsa. Kävin äsken lenkillä, mikä tuntui pahalta. En ehkä ole vieläkään ihan terve.

Joka tapauksessa näillä kiloilla (75,9) on ilo revittävä sieltä, mistä sen saa. Ei ole oikein valinnanvaraa.

Tsemppiä syksyyn, kanssakilvoittelijat!

täällä ilmoittautuu uusi 70 tavottelija
tänään oli lukemat 74,8 perjantai on mulla tää "virallinen"puntarointipäivä mutta pitkin viikkoa tulee vaakalla hypättyä ihan noin niinku motivointi mielessä
10kg on nyt puotettuja kiloja ja toinen mokoma olis jäljellä..nää 5kg "sarjat" on tosi sopivia.
tästä sitä sitten lähetään uuden vitosen kimppuun!

mukavaa viikonloppua kaikkille!

Tänä aamuna niin ailahtelevainen vaakani näytti armeliaasti uutta kilolukua, jonka olen toki jo tämän rupeaman aikana kertaalleen alittanutkin, mutten pitkään aikaan kohdannut: 73,9kg. Ehkä vielä joskus pääsen sinne tavoitteeseeni. Nyt on vain pidettävä ukko tiukassa kurissa ja nuhteessa, ettei se saa minua herkuttelemaan saavutustani piloille viikonlopun aikana.