Olenkin pohtinut syitä ikuiselle jojoilulle ja miten siitä pääsisi eroon. Mikä ihme saa hoikat pysymään hoikkina ja pullukat aina vaan uudestaan laihduttamaan niitä samoja kiloja?!

Minä en kertakaikkiaan voi ymmärtää sitä, miksi se näin on. Lihavat ihmiset eivät ole laiskoja tai tyhmiä, mutta jokin kumma siinä ruuassa on, kun se niin koukuttaa.

Pysyvästi onnistuneita laihduttajia on tosi vähän, vain 5-20 %. Miten pääsisin tyohon kerhoon mukaan, sitä pohdin päivittäin. Ja myös pysyisin siellä?

Armida, samaa olen pohtinut. Yksi osatekijä on ihan varmasti se suomalainen mentaliteetti että hampaat irvessä, itsekurilla laihdutetaan. Ei se pitemmän päälle kenellekään toimi. Ihan valtavasti energiaakin se vaatii, se jatkuva syömisen "ajattelu" ja mielitekojen kanssa kamppailu. Samaan liittyy se armoton asenne että on hyviä ruokia ja pahoja ruokia. Harva ylipainoinen varmaan loppuelämäänsä haluaa syödä riisikakkuja, rasvatonta maitorahkaa ja kanaa ilman kastiketta. Missä normaali, hyvänmakuinen kotiruoka?

Eilen oli illalla ihan järkyttävät mieliteot, heti alkuun tietenkin Yhdistin ne liian alhaisiin aamupäivän ja aamun kaloreihin. Saattaa mulle sopia paremmin tuhti aamiainen ja tuhti lounas, pitää vähän tutkiskella.

Mulla toimii tosi runsas aamianien ja ruokaisa lounas, ei mitään salaatti pelleilyjä. Iltaa kohti sitten kevyemmin on tarkoitus, mutta meneehän siinä joskus leipä jos toinenkin.

Katsoitteko prisman lähiaikoina tullutta ohjlemaa kyllä lääkäri tietää? Siinä oli mm. suoliston bakteereista puhetta. Pitäisi katsoa uudestaan se. Niillä bakteereilla on suuri merkitys terveydelle ja aineenvaihdunnalle. Nyt olen ajatellut kovasti alkaa pitää huolta tästä asiasta parhaani mukaan. Käsittääkseni jogurtti, ruisleipä ja kasvikset yleensä sekä palkokasvit olisivat tärkeitä. Ja sitten oli ihan järkyttävä juttu makeutusaineista. Katsokaa jos vielä areenassa olisi.

Noihin Armidan pohdintoihin liittyen. Olen itse alkanut tulla siihen tulokseen, että yksinkertaistettuna syynä on vaan se, että toisille ihmisille maistuu ruoka paljon paremmin, se tuo enemmän nautintoa ja sitä myötä kaikenlaisten energiapitoisten ruokien maltillinen syöminen on hankalaa, kun niitä on niin paljon tarjolla. Tämä yhdistettynä varsin vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen on se ydinongelma. Lihavuuslääkäri Pertti Mustajoki on tästä aika paljon viime aikoina puhunut ja omasta lähipiiristä löytyy myös tätä puoltavia esimerkkejä.

Ongelmaan toki ei ollenkaan auta tuo jo muidenkin esiintuoma laihdutukseen usein liittyvä "hampaat irvessä" -piirre. Eli että rajoitetaan syömisiä ihan mahdottomasti, herkut kaikki pois jne. ja sitten ratketaan, kun sellaista ei vaan voi pidemmän päälle jaksaa. Itse olen nyt tämän laihdutuksen (vuosi urakointia takana) suosinut aika sallivaa linjaa, tyyliin "syön niin kuin voisin kuvitella loppuelämäni syöväni" ja samalla tekniikalla pudotin painoa n. 40 kiloa muutama vuosi sitten. Toki syömisiä pitää jonkin verran katsoa, jotta pysyy alikaloreilla, koska muutenhan ei laihtuisi. Normaalia ruokaa kuitenkin syön ja herkut kuuluu elämään.

Niin terve vaan kaikille. Olen taustalta seuraillut tätä ketjua nyt jonkun aikaa, sen jälkeen kun paino alitti 90 kg. Olen viimeksi näin alhaisessa painossa ollut 2000-luvun alkuvuosina. Vuonna 2012 paino oli pahimmillaan yli 140 kg. Taustalla BED ja lapsuudesta asti vallalla ollut syömishäiriöinen käyttäytyminen. Siihen noin 100 pintaan laihduin tosiaan, kunnes elämäntilanne toi mukaan erinäisiä stressitekijöitä, elämänhallinta karkasi käsistä ja paino kipusi taas päälle 120 kg:n. Siitä olen nyt tullut alaspäin tähän nykyiseen viimeisen vuoden aikana. Aikomus olisi ainakin "lievään lihavuuteen" päästä BMI:n puitteissa ja sittenkin pitää huoli, että en ikinä enää tuonne korkeampiin lukemiin joudu.

Tsemppiä kaikille!

Hei!
Täällähän on aktiivisia ryhmäläisiä tullut lisää,tervetuloa

Adalmiina,kyllä mullakin pomppas yli 85,mut tänään taas iloinenyllätys vaakan kanssa-
Paino siis 83,6 kg tänä aamuna.(viime viikolla 84,7)

Olen sitä mieltä että lihominen on geeneissä/soluissa . Toisilla vaan ne rasvat kerääntyy ja kroppa vetää niitä puoleensa.Tälläisen version kerran kuulin tuttavalta joka oli asiasta keskustellut asiaan perehtyneen lääkärin kanssa.

Eilen aloitin aerobisen jumpan,täytyy kyllä sanoa että on mun juttu vaikka nopeatempoista on.

Olen kanssa niitä ihmisiä joiden on syötävä kunnon lounas jaksaakseen tehdä töitä. Ja nyt taas opettelen sitä päivällisenkin syöntiä.

ja se maitorahka maistuu minullekin,edelleen.

Adipoosin "syön niin kuin voisin kuvitella loppuelämäni syöväni" olen vähän samoilla linjoilla sun kanssa. en välitä mistään hurjista kieltolistoista vaan kohtuudella herkkujakin tyylillä

Paastopäivän jälkeen 85,7 kg.
Pikkuhiljaa...

Hienoa Adalmiina ja Murnatti!

Täälläkin oli paino notkahtanut,yhteensä -400g tälle viikolle ja vielä on maanantaihin asti aikaa. Eilen oli pitkästä aikaa vaikeaa syödä tarpeeksi, kerran niinkin päin

Tänään olisi taas liikuntapäivä. Ajattelin reippailla ulkoilmassa, ostin tätä varten uudet langattomat kuulokketkin korville ettei tarvitsisi nappikuulokkeilla säätää. Lihakset vaan on ihan tautisen kipeät toissapäivän kotijumpasta joten saapi nähdä miten sujuu...

Voi miten mukavaa, kun keskustelua on tullut näinkin paljon!

Ehkä yhteenvetona voisi todeta, että liian tiukka kuuri aiheuttaa väistämättä repsahduksen jossain vaiheessa. Tämän allekirjoitan täysin. Eli ei liian tiukkaa kuuria vaan sallivaa syömistä.

Pikkutipu, mitä siinä dokumentissa kerrottiin makutusaineista? Olenhan itsekin kyllä tiedostanut, että ei makeutusaineet voi pitkällä juoksulla olla ihmiselle hyväksi. Siksi olen itsekin päättnyt luopua kaikista patukoista, pulvereista ja mehukeitoista.

Aidipoosi Tervetuloa joukkoon! Olet varmasti oikeassa nimenomaan siinä, että ruoka tuo toisille suuremman nautinnon kuin toisille. Itse olen juuri tälläinen nautiskelija. Ruoka on minulle yksi ilon lähde. Nyt pitää keksiä uusia ilonlähteitä.

Liikunta ei ole minun kohdallani ongelma, liikun paljon ja pidän siitä. Toki nyt lihavana se ei ole niin helppoa.

Siinä oli kaksi testiryhmää jotka käyttivät viikon tai kaksi makeutusaineita määrätyn annoksen. Aiemmin ihan terveitä nuoria ihmisiä ja normaalipainoisia. TOiset söi steviaa ja toiset jotain muuta ja nyt olisi tärkeää tietää mikä se muu oli. Luulen, että sakariini. Ne jotka söi sakariinia valrtaosa sai niin pahoja aineenvaihdunnan muutoksia että olivat ihan diabeteksen partaalla!! Stevia ryhmässä ei muistaakseni kukaan.

Ja oli sitten jotian hirmu tärkeetä juttua niistä suoliston bakteereista mutta meni osittain ohi kun torkahetelin sitä katsoessa. Pitää yrittää katsoa uudestaan. Mutta olen nyt tarkka makeutusaineista. En ole paljoa niitä käyttänytkään.

Nyt uusimmassa dokkarissa oli ruokaöljyistä.

Pikkutipu kuulostaa kyllä loogiselta. Olen aiemminkin lukenut noista makeutusaineista jotka stimuloivat insuliinintuotantoa sokerin tavoin vaikkei kaloreita sisälläkään

Tein tänään Polarin sykemittarini kuntotestin (ensimmäistä kertaa koskaan). Tulos oli pienoinen järkytys sen ollessa matalan ja tyydyttävän välimaastossa, eli alle samanikäisten keskitason Jotenkin sitä ajatteli ettei se nyt niin huono voi olla kun kuitenkin tulee hyötyliikuttua, mutta niin sitä vaan itseään on huijannut. Hoh hoi, suunta on onneksi tästä lähinnä ylöspäin jos vain sinnikkäästi tekee sen eteen töitä. Testistä inspiroituneena kävin tunnin kävelylenkillä ja sain hutkia ihan reippaasti että sain sykkeet nousemaan riittäville tasoille (tähtään n. 60-70% maksimisykkeestä eli ns. rasvanpolttosykkeisiin).