Moi, muutama viikko on vierähtänyt, ettei ole mitään mainittavia muutoksia painossa tapahtunut. Tänä aamuna vaaka näytti 99,4 kg ja mittanauha 99,5 cm. Jee, lähtihän se paino laskemaan.

Kökköä, ettei enää pääse katsomaan, kuinka monta viikkoa laskennallisesti menis 95 kg:n alitukseen. Enkä varmasti maksa mitään.

Noniin, nyt taas takaisin menossa mukana. Meillä oli viikonloppuna muutto ja kaikki energia on mennyt pakkailuun, muuttamiseen ja vanhan asunnon siivoamiseen. Syömisetkin viikonloppuna olivat vähän mitä sattuu, mistä nopeasti jotain sai.. eli kebab ranskiksilla ja hampparia ym.

Helmikuu ja uudet kujeet, nyt taas uusi vaihde päälle ja kohti kevyempiä lukemia. Vaakalukemaa en uskaltanut vielä mennä kurkkaamaan, odottelen nyt muutaman päivän jos se tasaantuisi hieman

Vieläkään en vaakalukemaa käynyt kurkkaamassa, joten tickeri pysyköön ennallaan. Nyt muuton jälkeen on jotenkin helpompi pysytellä pois vaa´alta, kun vaaka on nyt eri paikassa. Uudessa kodissa sitä ei vielä ole tullut rutiiniksi Ennen siis ramppasin katsomassa lukeman joka aamu, siitä tavasta tässä yritän päästä eroon.

Eilen sain vihdoin itseni kuntopyörän selkään ja pyöräilin 40 minuuttia telkkaria katsellessa. Siinä liikunta tulee vähän kuin huomaamatta, vaikka kovaa polkeekin! Mainoskatkojen aikana otan yleensä spurtteja, poljen niin kovaa kuin jaksan. Sitten taas hieman lasketaan tasoa ja jatkan reippaalla hyvällä meiningillä.

Syömiset menneet sanoisinko ihan ok, pari ylimääräistä keksiä on eksynyt suuhun työpaikan kahvipöydässä. En totaalisesti kiellä itseltäni siis mitään, mutta nuo keksit olisi voinut ihan hyvin jättää myös syömättä. Ei oikeastaan tehnyt edes mieli. Se ehkä harmittaa kaikkein eniten, ei tee edes mieli ja silti otan. Täytyy jatkossa käyttää tarkkaa harkintaa

Välillä jos olen ollut kahden vaiheilla otanko vai enkö, niin yritän miettiä että miten ison työn kuntopyörällä joudun tekemään kuluttaakseni kaikki herkutellut kalorit. Joskus tuo kikka toimii ja naposteltavat jäävät pöydälle

Hip hei! vajaan kahden viikon loma takana. Oli aivan mahtava loma! Paljon tuli liikuttua, koska olin sukelluslomalla. Yhdeksän päivän aikana tuli pinnanalla vietettyä noin 21h. Näin vaikka ja mitä ihanaa (jonkinlaista listaa löytyy päikystäni).

Lomalla olin aamupaloja lukuunottamatta toisten ruoissa (aamupalat eivät kuuluneet hotellihuoneeni hintaan, joten mulla oli omat puurohiutaleet mukana ja siihen seuraksi ostin maitoa ja hedelmiä). Sukellusaluksella oli miltei kokoajan hedelmiä tarjolla, joten niitä tuli napsittua pitkin päivää (nams!). Lounasta tuli syötyä normaaliin tapaan aika niukasti, koska jotenkin ei vaan sukellusten välissä maistu. Päivällisillä käytiin sitten mitä erilaisimmissa ravintoloissa. Eka viikon mulla oli tuttu jakamassa hotellihuonetta ja hän tykkäs käydä hienommissa paikoissa (kallista), mutta siitäkin selvittiin. Toka viikon olin sitten yksin huoneessa ja illat liuhuin sukelluskamujen kanssa. Syötiin paikallisissa ruokapaikoissa, joissa hinnat olivat sopivammat mun kukkarolle.

Loman painosaldo: tiputusta noin 1kg. Kiinteytymistä tuntuu tapahtuneen sitäkin enemmän. On pidempi olo, kun ryhti paranee ja kyljet suoristuu.

Onhan laitesukellus kallis harrastus, mutta nyt oli kyllä joka pennin arvoista. Omien kuplien äänen kuuntelu ja niiden kauniiden pinnan alaisten maisemien katselu oli sellaista mielenterveyden hoitoa, että oksat pois.

Loman vikana aamuna (kun en enää voinut mennä sukeltamaan) lähdin aamulenkille. Tuli sitten käveltyä 9km ihanissa rantamaisemissa. Eilen se sitten tuntui jaloissa, mutta sehän on vaan hyvä.

Mukavaa lukea muiden matkakertomuksia, vaikkei se yhtään lievitäkään omaa kroonista lomakuumetta.. Onneks on parikin reissua tiedossa, tosin lyhyitä kaupunkilomia, mutta kumminkin!

Olen sairastellut jo kolme viikkoa, nyt sit lääkekuurin myötä menossa parempaan suuntaan (elämäni kolmas lääkekuuri ja eka poskiontelontulehdus, ikää kohta 40..). En tiä onko lääkekuurista vai ihan vaan flunssa/kuume/poskiontelontulehdus-kierteestä, mutta ei oo oikein ollut ruokahalua. Ei tosin kulutustakaan, koska nyt olen ensimmäistä kertaa viime tiistain jälkeen jalkeilla ja töissä. Se, mitä olen saanut syötyä, on vähän mitä sattuu. Eilen mm. jäätelötuutti ja pieni laskiaispulla. Niiden lisäks puolikas porkkana ja pienenpieni annos perunasosetta ja karjalanpaistia. Vähän väkipakolla syötynä. Miksi herkut silti maistuu..??
No, painoa tää paasto on silti hilannut himppasen alaspäin. Toivottavasti onnistun pitämään sen siellä jahka rupee taas oikea ruoka uppoomaan.

Ja toivottavasti tää sairastelu olis nyt sit tässä!!

Kilo jäljellä tässä ryhmässä pysymistä. Eli 96kg mittarissa. Nyt alkaa jo haaveilla tuonne "90kg:n tavoittelijoihin" siirtymisestä.

Kiva huomata rannekorun olevan löysä kädessä (voi johtua myös viileämmistä ilmoista).

Hyvä ja laadukas ruoka, hyvä mieli!

Mulla on nyt menossa eräänlainen suvantovaihe tämän painon tarkkailun kanssa. Paino on pysynyt hyvin tuossa 96 kilossa, nyt yritän saada henkeni ymmärtämään mitä, miksi ja miten syön. Hyvin hitaasti tämä prosessi tapahtuu. Mutta jonkinlaisen kokonaiskuvan olen itsestäni saamassa
Jatkan sitten taas painon alentamista kun se luontevalta tuntuu. Merkkailen joka päivä syömiseni

Mangorunner, kivan kuuloinen reissu sinulla takana! Varsinkin jos lomasaldona on miinuskilo, itsellä yleensä lomalla paino nousee. Kumpa itsekin pääsisi joskus sukeltamaan!

Toivotaan, Landia että paranet pian!

- pannulappu -, tuo hidas prosessi omalta osaltaan auttaa kyllä jäsentämään asioita omassa mielessä ja sitä kautta opitut tavat ovatkin pysyvämpiä. Peukku siis sille!

Itse uskaltauduin tänään vihdoin tarkistamaan vaakalukeman, -500g edellisestä mittauksesta oli tuloksena. Olen tuohon enemmän kuin tyytyväinen, sillä muutosta johtuvaa lipsumista tapahtui kyllä. Suuhun meni kebabia ja skumppaa ym. Paino siis tänään 98,8 kg.

Jännä homma, miten tuo aamuinen vaakalukema vaikuttaa mieleen. Heti tulin iloisemmalle tuulelle ja tuntuu, että kaikki muutkin asiat menevät putkeen. Sitten taas joskus kun plussaa on tullut, tuntuu että koko päivä on pilalla. Eihän se tietenkään näin saisi olla, mutta täytyy siis pyrkiä siihen että jatkossa vaaka näyttää pääosin niitä miinuksia

Oon huomannut tuon saman, että se aamuinen vaakalukema vaikuttaa yllättävän paljon sen päivän fiilikseen tai jopa siihen, mitä sinä päivänä tulee syötyä... Se miinuksen antama tsemppi on niin kova! Vaikka luulis, että siitä plussasta sisuuntuis vähintään saman verran, mut itse en ainakaan sisuunnu vaan pelkästään tuun huonolle tuulelle.

Täällä samassa painossa koitetaan kovasti pysyä, en laita nyt itselleni kamalan suuria haasteita seuraavaksi pariksi viikoksi. Meillä on viikonloppuna illanistujaiset, kaveripariskunta tulee käymään. Aion kyllä ottaa hieman rennommin. Hyvää ruokaa, juomaa ja myös herkkuja

Viikon päästä lähdemme pitkäksi viikonlopuksi ulkomaille, joten myös sielläkin aion ottaa rennommin. Toki nämä välipäivät tässä katson hyvinkin tarkkaan mitä syön. Kunhan samassa painossa pysyisin nyt pari viikkoa, siihen olisin tyytyväinen