Hienosti kävelty! Sää ei ole suosinut kävelyjäni, mutta ihan väkisin kävelin silti. (198.) Kaikkiaan 1178.

Kova helle rasittaa, kylmä tuuli ja sade sopivat minulle. Kunhan ei ihan saavista tule, kuten monena kesäkuun päivänä.

Lisäänpä itselleni kannustustaputuksen. 🐾

Sehän onkin sitten ensi kuun jälkeen jo lokakuu, kuten entinen työkaveri aina elokuun ensimmäisenä totesi 🤣

Heinäkuun tulos ei heikompaakaan hirvitä: 122 km. Mutta kun se yhdistetään vuoden alusta kertyneisiin kilometreihin, niin tulee 890. Kyllä mä ennen joulua vielä johonkin (siis virtuaalijohonkin) pääsen!

Merellellä huima suoritus. Nostan hellehattuani. 

Tervehdys Merelle ja muut. 
Kiitos tästä haasteesta!

Kävelyn ystävänä lähden minäkin pyhiinvaellukselle-virtuaalisesti. Kuntoa täytyy kohottaa, jotta pysyn ehkä joskus vaeltamaan Espanjan tai Italian poluilla. Luen parhaillaan useampaa kirjaa caminointiin liittyen. Aika rankalta vaikuttaa vaeltajan arki ja samalla tosi mielenkiintoiselta. Minua kiinnostaa Via Francigenan reitti Italiassa. Olen kaksi kertaa yrittänyt osallistua vaellukselle, mutta molemmat peruuntuivat. Onko ok, että lähden sitä virtuaalisesti taivaltamaan?

Voisin aloittaa Italian Aostasta, josta on Roomaan noin 1000 km. EI muuta kuin tossut jalkaan ja ulos!

Tervetuloa porukkaan Possible! Laumamme onkin ollut aika piskuinen. 

Mä olen kävellyt (siis oikeasti) sekä Santiagon pohjoista reittiä (en kokonaan kun olin ohjatulla retkellä ja siinä oli bussisiirtymiä) että Via Francigenaa San Gimignanosta Roomaan (sekin bussisiirtymien kanssa). Via Francigena on huomattavan paljon helpompi kuin nuo Espanjan reitit, Toscanan maastohan on lempeästi kumpuilevaa. Rankkana muistan vain saapumisen Sienaan, oli sentään 30 km päivämatka takana ja kaupunki kukkulalla kuten Italian vanhat kaupungit tapaavat olla.

Kun olet tehnyt virtuaalivaelluksen niin sitten vain sille oikealle! 

Vau Tiinuliinu!

Kumarrus täältä. Minä haaveilen, että joskus pääsen vaeltamaan Italian ja Espanjan maisemissa. Jääkö haaveeksi, sen aika näyttää. Sinulla on kokemusta molemmista, onnittelut! Aamupalan jälkeen matkaan. Via Francigena, Aosta -Rooma. Täältä tullaan!

POSSIBLE, muistan sen kävelysi Helsingin rannoilla, Francigena sujuu sinulta pienellä harjoittelulla varmasti.

Ensimmäinen vaelluspäivä takana. 9,7 km meni ihan kivasti. Alkuun tuntui jomotusta oikeassa lonkassa, mutta lonkka vetreytyi mitä reippaammin kävelin🙂 Jalassa oli paljasjalkakengät ja alustana asfalttitie. Ei paras kenkävalinta. Huomenna kokeilen toisia kenkiä. Taidan jättää tänään salipäivän väliin. Olisi ollut jalkapäivä. Teen sen sijaan tai chin illemmalla ja tasapainoharjoitukset. Nyt on kiva olla vaan kotona ja aion myös huilata. Päiväunet odottavat lounaan jälkeen. Minähän nukun päivällä, koska voin

Nyt kolme päivää caminoa takana ja matkaa on taitettu yhteensä 30 km. Olen kartan mukaan suorittanut etapin Aosta-Chatillon 28 km🙂 Seuraava etappi Chatillon- Verres on 18 km, josta kuljin tänään 2 km. Kymmenen kilometrin päivätaipaleet tuntuvat pitkiltä ja melko raskailtakin. On ollut todella lämpöisiä päiviä, melkein liian kuuma. Olen tassutellut kaksi viimeistä päivää normilenkkareissa, jotka ovat oikein hyvät kävelyyn. Paljasjalkakengät eivät tuntuneet asfaltilla hyvältä.  Ihmettelen sitä, kuinka voi 10 km tuntua niin pitkältä matkalta? Siihen vielä toinen mokoma oikealla caminolla? Huh, huh! Lonkka ei paremmin kiukutellut, mutta kyllä se väsyy ja muistuttaa olemassaolostaan aika ajoin kävelyn aikana. Se on sellaista pientä juilimista, ei pahempaa. Tänään tuli käveltyä 11,2 km ja se on kyllä liikaa tällä säällä. Kunnon tauko olisi ollut hyvä jossakin kohtaa, mutta enpä käynyt muuta kuin vessatauoilla. Vesipullo oli mukana onneksi. Nyt lepoa tämä ilta ja huomenna taas matkaan. Saatan kävellä hiukan lyhyemmän pätkän, ei pidä ahnehtia alussa. Katson aamulla päivän kävelyfiiliksen. KIvaa torstaita!

Brava, brava! Minä hortoilin tänään lähes helteisessä kesäaurinkoisessa Helsingissä, ja kun junassa huomasin unohtaneeni reppuni, ehdin loikata ulos ja kipittää käänteisen kaupunkikierroksen jäliksi. Löytyi Rantakaupungin Kesportin hieno narullinen salireppu, joka on hellekelillä paras, jättää tilaa ilmavirralle selän puolella.
Mutta on kyllä rasittavaa tassutella vanhan keskustan nupukivialueilla.
Askelmittari jäi kotiin, oletan että ehkä 7-8. Siinä menee mulla se päivän yläraja useimiten, ja sekin koostuu jaksoista. Sen polvet kestää, kun on paksupohjaiset s-hrs work -tassuttimet.
Lähipäivien askeleet ovatkin sitten hyötyliikuntaa saaristossa, ehkä kottikärryjä lykkäillen. Omenasato stressaa....
PS. Mun kävelytinkinihän on min 4, max 7 km/pv, koska sillä pääsen vuoden kuluessa Pamplonasta käymään Santiago de Compostelassa ja takaisin lähtökaupunkiin. Aidoissa ympäristöissä sitten voi matka pidetäkin.

Kyllä kävelyalustalla ja kengillä on iso merkitys. Helle ei myöskään ole paras kaveri pitkillä matkoilla. 4-7 km/pvä on järkevä tavoite. Minulla ei ole vielä päivätavoitetta, katson rauhassa viikon verran kuinka kävely sujuu. Hyvää vaihtelua saaristo, joskin tiedän tuon tuskan omenoista. Joskus niitä tulee liikaa ja joskus ei lainkaan. Tänä vuonna omat omenapuuni eivät satoa anna. Olen suorastaan helpottunut. 

Minua on mietityttänyt oikealla caminolla reviiriään puolustavat koirat. Kun luin suomalaisen kirjoittaman kirjan Jaakopintieltä, hän mainitsi useaan otteeseen koirat. Onko sinulla Tiinuliinu kokemusta irrallaan olevista koirista ja onko niistä ollut vaaraa? On kuulemma talojen vahtikoiria, laumanvartijakoiria ja kulkukoiria. Ei taida olla mun juttu ainakaan yksin reissata. Kaikenlaista sitä miettii, kun syventyy noihin kirjoihin.