Suvi, uskon, että elokuun lähestyminen ei yhtään helpota oloasi. En osaa edes kuvitella miltä sinusta tuntuu. *halaus* Toivotaan kuitenkin, että tämä kierto olisi se meidän kierto. Miltä ovistesti tänään näytti? Oliko plussa? Kivut ainakin kuulostaa lupaavalta. Kunhan ne ei ole liian kipeitä, että estäis puuhailun, vai säästittekö sen tälle päivää?

Mulla oli aamulla kans jotain alavatsa tuntemuksia, mut en taas tiiä oliko suolen tuottamia. Tietenkin toivon, että jotain kiinnitymisen aiheuttamia, mut tiedä taas. Nivuskipuja ei oo tänään ollut. Viimeksi kestivät monta päivää. Nää päivät tuntuu niin matelevan. Tänään vasta tiistai. Aina tää viikko yhtä tuskaa ja nyt vielä odottaa kesälomaakin, johon on kylläkin vielä melkein kaksi viikkoa. Kuluu aika tosi hitaasti, vaikka yritän keksiä aina jotain tekemistäkin töiden lisäksi tälle piinaviikolle. Tänäänkin sovittu lenkki kaverin kanssa. Kun osaiskin olla koko ajan tutkailematta itteensä, niin olis varmaan helpompaa, mut kun ei pysty.

Tänään on taas todistettu, että on sillä väliä, mitä sinne suuhunsa laittaa, eikä vain kaloreiden puolesta vaan myös laadun. Oon siis syöny tänään kaikki kalorit ja nälkä vaivaa. Esim. eilen tälläistä ongelmaa ei ollu lainkaan. Eilen kaikki syömäni oli terveellistä, mutta tänään oon mm. syöny mansikkawienerin! Nyt sitten täällä kärsin ja mietin, että pitäiskö ylittää kalorit ja syödä vielä yks hapankorppu, vai kärsiä ja yrittää mennä aiemmin nukkuu, niin ei tarttis niin kauan käsiä nälästä. Kiitos kiloklubi, vihreillä palluroilla on sittenkin tarkoitus!

Anskutti: Ens kerralla muksu miehen kans niin saa ite kuivattaa tukkaa rauhassa. Niin mä tein vauvauinnis ja puolet osanottajista oli huomannu saman toimivaks.

Kävin raskauslaskuria kattomassa malttamattomuuttani ja viikonloppuna voisin taas testata. Ei todellakaan oo mitään oireita mutta optimisti haluan tämän asian suhteen olla. Niin se tuo ensimmäinenkin rakkaus sai alkunsa

Anskutti, kiva, että uimareissu oli hyvä kokemus, niin tulee mentyä uudestaankin. Masuvauva on päättäny vähän kasvaa, eihän toi paino muusta johdu. Ootko muuten vaan kerran päivässä nyt sit imettäny vai miten?

Oon pysyny kaukana vaa'asta. On vaan sellanen tunne, ettei paino tipu ja en saa tavoitetta kiinni. En tiiä mistä johtuu. Kuitenkin kalorit pysyny herkuista huolimatta kurissa ja lenkillä oo tällä viikolla käyny hyvin sateen välissä. Illalla onneksi maltoin olla syömättä mitään. En kyllä tiedä oliko se sijaistekeminenkään kovin fiksua. Katselin meinaa kivoja nimiä netistä. Mies sanoi, että onkohan vähän liian aikasta, kun sanoin, etten oikein löytäny mitään kivaa pojan nimeä. Oon muutenkin aina ollut sitä mieltä, että saan tytön, jos vauvan saan. Meillä on niin tyttökeskeinen suku. Mulla on siskoja ja serkku on tyttö ja niillä on tyttöjä. Toinen sisko tekee poikkeuksen, sillä on myös poika ja vielä esikoinen, mut kuitenkin. Löysin kuitenkin monta kivaa tytön nimeä ja listasin niitä vähän ylös. Haluan myös katsoa minkä nimen ystäväni antaa vauvalleen ja katsoa löytyykö se nimi minun listastani. Ystävällä ollut ehkä supistuksia viime yönä, mut ensi synnyttäjä kun on, niin eihän se tiiä miltä ne pitäis tuntua. Ollut kuitenkin selän puolella jotain outoja tuntemuksia. Saa nähä koska se sieltä päättää tulla. Jännityksellä ootellaan.

Tuo 5,4kg noilla viikoilla on täysin normaali (jopa melko pieni) painonnousu noin hoikalle odottajalle, Anskutti. Ei siis mitään hävettävää.

Rupesin eilen miettimään, että jos kuitenkin pitäisi lykätä sitä kakkosen yrittämistä siihen asti, että gradu on valmis (eli marraskuun alkuun), eihän se olisi kuin pari kuukautta lisää, kun nyt oli siis tarkoitus elokuun lopulla jättää ehkäisy pois ja antaa vauvan tulla jos on tullakseen. Se tässä siis hiertää, että jos olenkin hirveän pahoinvoiva, niin miten saan sitä gradua tehtyä :S tuosta esikoisestahan ei juurikaan mitään väsymystä kummempaa oiretta ollut alussa, mutta ei voi tietää miten toisen kanssa käy. Eikä tietenkään voi sitäkään tietää, tulenko heti raskaaksi niin kuin viimeksi tulin, mutta.. Hankalaa.

Onko teillä muuten tietoa saako raskaana ollessa syödä ulkolaisia tuoreita kirsikoita, jos ne pesee? En oikein netistä löytäny varmaa tietoa ja ystävänikään ei tiennyt varmasti. Meillä niitä meinaa tossa on ja mies kuulemma huomenna hakee lisää, kun on lidlissä tarjouksessa. Sit tuli vaan mieleen, että saako niitä edes syödä. Siis enhän mä välttämättä ole raskaana, mut mies on niin tarkka, kun menin sille sanoo. <3

Tytteli, mä oon syönyt noita kirsikoita mutta mietin kans kyllä ihan samaa.. Toisaalta, olen syönyt myös esim ulkomaalaisia tomaatteja, joten ei kait kirsikat tai muut marjat (tuoreet siis) eroa niistä mitenkään myrkkyjen osalta? Pesin ne tosi hyvin ja kauan ensin lämpimällä ja sitten kylmällä. Eikä mitään tullut. Suosin kyllä suomalaisia, enkä noita joka päivä söis, mutta luulen että OK syödä kuitenkin.

Kirsikat on hedelmiä ja niiden kohdalla toimitaan samoin kuin muidenkin ulkolaisten hedelmien kohdalla eli pestään ja pistellään nassuun. Mansikat lienee kans ihan turvallisia mutta ainakin vadelmat kiehautetaan ennen käyttöä.

Kiitos Anskutti ja viherpeukku vatauksista! Vetelin niitä jo tossa, koska päätin, että enhän oo vielä tosiaan sitä plussaa edes saanu, joten en tolta osin vielä rajota elämääni. Mutta kiva tietää, että niitä voi sitten plussankin jälkeen pistellä menemään.

Hei kaikki!

Kai tänne pitää jo kirjoitella..

Oon seurannut teitä alusta asti Taustalla hiljaa, toivoen että joskus pääsis itsekin samaan tilanteeseen. Muutama kk sitten meni hermot, tää ei koskaan tuu tapahtuun, enkä enää halunnut "kiusata itteäni" lukemalla teidänkään juttuja. Oon nyt sitten ihan pihalla kenelle on napsahtanut ja kuka vielä odottaa ja toivoo.. Mutta pitää lueskella jossain vaiheessa taaksepäin (vai jaksaisko joku tehdä aktiiviporukan tiivistelmän?)

Oma tilanne: Vauvakuume n. 3 vuotta, mies vastahakoinen "kun pitäis olla vakipaikka ees jommallakummalla ja sitä ja tätä". Ei kokenut olevansa valmis. 7,5 vuotta yhteiseloa nyt takana. Viime kuussa vihdoin ruvetiin yrittämään! Tokikaan ekasta kerrasta ei napsahtanut, kuten en odottanutkaan, vaan harmittihan se silti. Seksielämä meillä on välillä vähän niin ja näin, niin yritetään panostaa niihin "oikeisiin päiviin" se pupuilu. Jospa tässä kuussa, tai tämän vuoden puolella edes!

Tsemppiä odottajille ja odotusta odottaville! Täällä yritetään apinan raivolla pudottaa kiloja, että nasahtais helpommin.