Oolo, mäkin olen sitä sorttia että käyn ihan yhteiskuntakelvottomaksi jos en saa säännöllisesti ruokaa mutta sitten rupesin miettimään että kun olin sokerirasituksessa, ei parin ekan tunnin jälkeen ollut oikeastaan enää nälkä eikä huono olo. Ja olin sentään raskaana (tarkoittaa mulla sitä että käsi vie koko ajan tavaraa suuhun).

Tuuppa, se on jännä miten rupeaa kiinnittämään eri asioihin huomiota kun ne tulee itselle ajankohtaisiksi. Vauvaa toivoessa näkee juurikin raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet vauvat, viimeisillään raskaana näkee ne naiset jota kadulla pysähtyy ja ristii jalkansa ennen kuin yskii Mä näen tällä hetkellä varsin tehokkaasti hoikat vartalot ja isot pallomasut.

tuuppa, viljattomuus ja siinä samalla hiivattomuus on koettu täällläkin todella hyväksi. Kärsin useamman vuoden selittämättömistä mahavaivoista.
Keliakiatesteissäkin kävin, mutta kaikki oli lääkäreiden mukaan ok. Gluteenitonta ruokaa olen syönyt, ja oireet vähän helpottivat, mutta parhaalta tuntuu, kun ei harrasta edes sitä vähäistä. Nykyisin käytän enää kauraleseitä ja oireita ei enää ole. Lisäksi sokeri ja hiiva on pahasta, mutta silti on niin kamalassa sokerikoukussa. Hyi. Nyt vois taas vierottautua. Kivaa on, kun ei enää turvota. Eikä muuten tule enää niin kamalia ahmimiskohtauksia.

Terveydenhuollossa ei olla tähän kokeiluun kovin myönteisesti suhtauduttu, koska pitäisi saada viljoista kuidut ja vitamiinit ja muut. "Syöt vaan sitä täysjyvää". No mutta prkl, kun oireet sen kun vaan jatkuu... Mutta näillä mennään nyt. Kuitenkin saan tarvittavat kuidut ja vitamiinit, ja olo on parempi.

Raskausmasuja ja vauvoja vilisee täälläkin ennätyspaljon. Jopa miehen mielestä.

Viherpeukalo, aika rohkeeta sanoisin. Tietenkin, jos tykkää "pienestä" jäännityksestä, niin mikäs siinä. Ei kyllä itsellä onnistuis. Muistan, kun joskus alkuaikoina miehen kotona, kun oltiin kyläilemässä, niin meillä oli ihan oma huone, jossa touhuiltiin, niin sekin oli tarpeeksi jännittävää. Siinä talossa oli myös seinät kuin paperia. No mites te selititte rikki menneen patjan?

No onneksi miehen isä ei nyt tullutkaan meille, niin toiveet illalle on korkealla. Varsinkin kun sain vähän vahvemman haamun äsken ovistestiin eli ehkä ovuloin kuitenkin, mut vähän pidempi kierto tulossa. Toisaalta laskin tossa, että jos tästä kierrosta ei tärppää, niin seuraava ovis sattuis ehkä talvilomaviikolle, joka tarkottaa, että vois olla enemmän mahiksia, kun ei ole väsynyt töistä. Ja ehkä saan miehenkin tänään vikiteltyä, niin ettei hän tajua onko ovis vai ei, koska lauantaisaunan jälkeen on aika usein kummallakin halut kohdillaan.

Mulle ei kans toi paasto sopis, tai menettäisin varmaan kaikki lähellä olevat ihmiset. Nälkäkiukku on sellanen mitä kukaan ei haluu mun kanssa kokea.

Tuuppa, olen samaa mieltä, että vauvoja ja masuja on joka paikassa. Ja olen kyllä aina ollut sellainen, että kiinnitän niihin huomiota, mut nyt vielä enemmän ja sitten tulee taas ajatus "mäkin haluun". Huomenna meen sen ystävän kanssa lenkille, joka on nyt toisen kolmanneksen alulla, niin saadaan puhua kaikkia vauvajuttuja. En tiiä helpottaako mun oloa, kun toisella jo masu kasvaa, mut oon silti tosi onnellinen heidän puolestaan. Ja hyvä, että olet miehen kanssa pysynyt sovussa. Meillä vielä joulusuklaat kummitelee kaapissa. Se on yksi syy, miksi mun syömiset on edelleen mitä sattuu. Mut onneksi oon jaksanu lenkkeillä, niin liikuntapallot on taas vihreellä tälläkin viikollä.

Kysyisin vielä tosta ovistestistä, niiltä jotka on testaillu, että pitääkö sen testiviivan olla vahvempi kuin kotrolliviiva vai riittääkö, että on ees lähelle yhtä vahva?

Tytteli, mun appivanhemmat ei ole mitään kovin tiukkiksia asian suhteen ja nukkuvat sikeästi molemmat. Hekin ovat tehneet yhden lapsensa jopa samassa huoneessa missä anopin äiti nukkui Kulkee verissä. Eipä me siitä patjasta muuta sanottu kuin että tais sauma ratketa (mies on isokokoinen niin ei sitä kukaan ihmetellyt) ja jälkikäteen ollaan ihan avoimesti kiusoiteltu miehen pikkusiskoa että silleen hänen yo-juhlansa päättyi Nälvittiin ensin että oli vielä pikkusiskon sänky käytössä mutta ei mennyt läpi.

Jos tänne tulee maanantaina toooosi kiukkuisia ja sekavia kommentteja niin tiedätte sitten sanoa että syömään mars

Kiitokset sympatiasta, täällä alkaa vähän valoisammalta jo näyttää, eli uskalsin poistua jopa talosta tänään hetkeksi kauppaan Pienet on ilot.

Mulla tulee myös vatsaoireita viljasta, varsinkin rukiista. En olekaan syönyt ruisleipää tms moneen vuoteen, mikä on harmi koska se on hyvää ja terveellistä. Mutta mahasta vaan tulee syönnin jälkeen ilmapallo, kauhean kipeä ja ilmavaivainen Eli joo, ei sovi. Kaura sopii parhaiten ja tekee vähiten oireita. Yleensä syön päivässö varmaan 0-2 leipäpalaa max, ja ehkä kerran viikossa pastaa. Nyt toki useammin kun pasta on niitä yksiä ruokia mitä saattaa syödä. Sokeri ei varmaan ainakaan auta myöskään asiaa, mutta olen normaalisti kroonisessa sokerikoussa lähes aina, joka tarkoittaa sitä että syön joka päivä noin 2-10 karkkia. Nyt tosin karkkia/suklaata on plussan jälkeen mennyt ehkä yhteensä 5 palaa...Mutta ainakin itselläni vähäviljaisuus auttaa kyllä vatsaongelmiin ja yleiseen turvotukseen tosi paljon!

Kiinnostaa kans kuulla miten Viherpeukun paastokokeilu menee, voi olla nimittäin toimivakin kunhan löytää itselleen sen sopivan rytmin ja sopivan paastopäivän ruokamäärän!

Tytteli, hyvä että ovisviiva alkaa vahvistua! Toivottavasti tänään onnistuis teillä puuhat, koska ovis on varmaan lähipäivinä, ja ne simpathan elää se pari päivää tai reilu hyvinkin! Pidetään peukkuja

Viherpeukalo, selvästi verissä kulkee. Mitenköhän teidän lapset sitten tulevaisuudessa. Joo, me muistutellaan, että syödäkin vois. Tsemppiä vaan paastoamisyritykseen.

Hienoa Nelli, että olet kauppaan päässyt. Ehkä se siitä vähittellen helpottaa. Putous vähän sekottaa iltaa, mut täytyy laittaa tallennukseen, niin ei tartte miettiä, millon alkaa. Ja kattoa sit, jos on saatu jotain muutakin tallennettua

Niin siis mähän oon testannu aina päivällä toiden jälkeen (n. klo 14), kun suositeltiin ettei aamupissasta testaa. Niin siis tänäänkin samoihin aikoihin, vaikka ei töissä ollutkaan. Onneksi noita tikkuja on vielä useampia jäljellä, niin voi sit testaa illallakin uudestaan, jos vahvistusta on havaittavissa. Kiitos taas Sotanorsulle neuvoista.

On se niin kiva, kun te olette olemassa, niin voi kysellä neuvoa ja märistä teille kaikesta, mistä ei viitti tutuille puhua.

Sotanorsu, tuli mieleen että monessa paikassahan tuosta kiinnittymisestä lukee että 3-7 päivän päästä ois oviksesta, mutta minusta voi olla myöhemminkin. Mulla ei muistaakseni ollut tärppikierrossa mitään (järkeviä ) oireita, paitsi noin 4 päivää ennen kuin menkkojen piti alkaa (eli jotain 10 päivää oviksen jälkeen), tuli vähän ruskeaa tuhruvuotoa. Samoihin aikoihin alkoi menkkamaiset mutta lievemmät alavatsakivut. Täällä jo manasinkin että no nyt ne menkat sitte jo alkoikin, että eipä tullut taaskaan plussaa... Kävin jo ostaan tampaxitkin valmiiksi, eli oli siis ihan varma menkkaolo Mutta toisin kävi! Tuon pikkuvuodon jälkeen kolmen päivän päästä oli ihan hailakka plussa sitten näkyvissä Eli en tiedä oliko kiinnittyminen vasta tuossa kun vuotokin tuli, vai aiemmin, mutta silti minusta myöhemmin kuin "oppikirjan mukaan". Noh, kaikkihan on yksilöitä joten nuo kaikki ajat mitä kirjoissa ja netissä lukee on niin arvioita kuitenkin

No eihän se eilinen taas mennyt niin kun piti. Mies ei sit halunnu ollenkaan. No uusi yritys aamulla, mut silloinkaan ei tullut toivottu lopputulos. Sitten päätin, että nyt on pakko puhua tai tää ei tuu onnistuu ikinä. Haluisin kuitekin vielä yrittää normisti, ilman muumimukia. No en tiedä auttoko keskustelu, sen näkee sit seuraavalla kerralla, joka on toivottavati pian. Ovulaatiotestissä oli meinaa eilistä vahvempi haamu, ei kuitenkaan vieläkään ihan kontrooliviivan vahvuinen. Nyt tässä pohdin, että teenkö tänään illalla toisen vai jätänkö huomiseen. Oletan ettei meillä kyllä tänään kuitenkaan mitään tapahdu. Aamun keskustelut liian tuoreana mielessä ja koko päviä ollaan oltu vähän etäisiä.

Onneksi rakas ystäväni toi vähän iloa päivään ja eilen mainostamani vauva-aiheinen lenkki oli juurikin sitä. Ihanaa, kun itsekin jotenkin aiempaa avoimemmin pystyin ystäväni kanssa vauvajutusta puhumaan. En siis kylläkään tästä suurimmasta ongelmasta, mutta olen sitä mieltä ettei tarvitsekaan. Hän kertoi oloistaan ja tuntemuksistaan. Oon niin onnellinen, että mulla on tollanen ystävä. <3 Yleensä kun nähdään meitä on kolmen tiivis porukka, niin nyt kun meistä yksi, joka on sinkku oli pois, luulen, että se vaikutti, kun ei hänen kuulleen viitti koko aikaa puhua vauvoista.

tytteli, kyllä se vielä siitä onnistuu. Muumimukilla tai ilman.

Voiapua. Mulla tulee kausittain järkyttävä suolanhimo. Nimenomaan SUOLAN ei suolaisen. En tosin sirottele suoraan suuhun, vaan esim. maissinäkkärille ja nams. Joskus käytän voita ja suolaa yhdessä. Voin vain kuvitella kuinka terveellistä tämä on... Nyt kun tätä olen tarkkaillut, niin olen huomannut, että mitä enemmän vettä juon, sitä enemmän on syötävä suolaa.

Terveydenhoitaja vertasi makeanhimoon, mutta omien tuntemusten mukaan tämä ei samanlaista ole. Vaikka välillä iskee makeanhimo, niin se on täysin erilainen tunteena kuin tämä suolanhimo. Olipas kiva avautua.

Kun oli puhetta, että masuja ja vauvoja on joka paikassa, niin meille on miehen kanssa käyny lähiaikoina, niin että aina kun katotaan joku leffa niin siinä ollaan raskaana tai se koskee jotenkin lapsia. Ei siis tiedetä tätä ennen kun aletaan katsomaan leffaa. No äsken sitten alettiin kattoo Kosketuksen uusia jaksoja tallennuksesta, niin johan siinäkin oltiin raskaana.. Outoa