Hei vaan kaikki!

Rohkenen varmaan jo minäkin esittäytyä, kun olen täällä 3 vkoa jo tutkaillut tätä juttua.

Olen 43-vuotias naimisissa oleva 9-vuotiaan pojan äiti etelä-Suomesta.

Sulattelen täällä "raskauskilojani", joita oli siunaantunut jo komeat 102 kg.

Olen keventynyt jo 3 kg, joka on mielestäni aika hyvä aloitus. Matkaa on pitkänlaisesti, mutta nyt olen päättänyt, että vien sen loppuun asti eli tavoitteeni on 60 kg. (huh)

Tämä ohjelma toimii mainiosti ja foorumilta saa hyvää tsemppiä toisten tarinoista.

Toivoa on niin kauan kun on elämää!

24-vuotias, kahden lapsen opiskeleva äiti täällä terve. Kaksi viikkoa olen laihduttanut ja kuntoillut, olen myös ollut namitta ja pullatta kaksi viikkoa. Marraskuun alkuun asti pitää olla vielä herkuitta, näin on miehen kanssa sovittu. Tavoite painona on 60kg, sen verran painoin ennen raskauksia. Tällä hetkellä painan 73,5kg, aloituspaino oli 75,6kg.

Esittäydyn siis minäkin Olen 173-senttinen 33-vuotias kolmen lapsen äiti, laihduttanut elämässäni varmasti 80 kiloa - rouva Jojo siis
Olen ollut sellainen ikuisesti pullukka ihan pienestä asti.
15-26 v. olin suht. normaalipainoinen, parhaimmillaan paino oli 65 kg:n tienoilla. Ensimmäisen lapsen myötä lihoin parikymmentä kiloa, mutta sain ne ja hieman lisääkin pudotettua pisteitä laskemalla. Tulin kuitenkin pian uudelleen raskaaksi ja 25 kiloa tuli takaisin että paukahti. Samalla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Toisen jälkeen en enää saanutkaan kiloja pois, vaikka imetinkin hiukan yli 2 v. Kolmatta yritettiin liki 2 vuotta, ilmeisesti ylipaino haittasi. Noo, nyt, kun kolmas on vähän yli vuoden, painan 100,3 kg. Ihan hurjaa!!! Nyt haluan lopettaa jojottelun. Tavoitepainoni on 69 kiloa, se on saavutettava, jotta en kokisi itseäni kaiken aikaa liian isoksi, kömpelöksi jne. Imetys on tukena hankkeessa, pikku-ukko syö vielä paljon tissimaitoa Toivoa siis on, olenhan aiemminkin onnistunut. Kunhan tämä olisi se viimeinen kerta.

Olen 44-vuotias yhden lapsen äiti. Tämän vuoden olen yrittänyt opetella syömään oikein ja jättää herkut vähemmälle kuin mitä tässä on niitä mennyt.
Sairastanut olen aika paljon, mutta sekin saattaisi "helpottua" tai ainakin vähentyä, jos saisin painoa edes jonkin verran alaspäin. Löytyy refluksiongelmaa, astmaa ja muutoinkin keuhkot ovat se heikkokohta. Ja paljon mulla on sellasta mitä en voi syödä, mutta kyllä kaikkea on tullut syötyä ihan runsaastikin.
Olen joskus ennen kouluun menoa ollut normaalipainoinen, mutta en sen koommin. Pituutta on tullut jopa 160 cm, painoa sitten senkin edestä 92,1 kg oli tänä aamuna. Tästähän ei ole kuin yksi suunta - alaspäin.

Täällä 33-vuotias normaalipainoinen nainen. Mulla tavoitteena pysyä nykyisessä painossani, saada terveellisen ja järkevän syömisen luonnolliseksi osaksi elämää, ettei sitä tarvitsisi koko ajan miettiä sekä kohottaa kuntoa ja kiinteytyä.

Perheeseen kuuluu avomies ja hänen ekaluokkalainen poikansa sekä joka toinen viikonloppu vierailevat miehen tyttäret (4 ja 6-v). Asumme omakotitalossa, joten luonnollista hyötyliikuntaa tulee ihan väkisinkin. Pyöräilen myös työmatkat (5,5 km / suunta). Ongelmana tuntuu olevan "täsmäliikunnan" sovittaminen arkeen. Siinä projektia loppuvuodeksi.

Heipä hei!

Päätin tulla kokeilemaan kiloklubia, kun huomasin mahdollisuuden avautuneen meille kaikille! Olen tälläinen 23-vuotias nuori nainen ja olen pudottanut n. 25kg painoa ja nyt olisi sitten viimoset 5kg menossa. Olen ollut hoikempikin kuin tällä hetkellä (60kg), mutta lomareissulta kesän alusta jäi ylimääräsiä kiloja käteen muutama. Nyt tuntuu, että en millään saa pois noita viimosia ylimääräisiä kilojani. Olen niitä pudottanut jo kauan ja nyt on pakko saada asia sujumaan kunnolla.
Kompastuskivenäni ovat kaiken näköiset herkut Kun se rajoittuisi vain siihen yhteen keksiin tai lauantaina herkutteluun, mutta viime aikoina jotenkin on tuo herkuttelu jäänyt päälle. Niitä pitää vähentää!
Liikuntaa yritän harrastaa. Jumppiin olen ilmottautunut, mutta nyt on viimeisen kuukauden aikana kroppa hieman laittanut kapuloita rattaisiin (tälläkin hetkellä selän takia saikulla). Joten siis tällä hetkellä syömiset on se asia, jota pitää todella tarkkailla. Tsemppiä meille kaikille!!

Täällä neljän pienen lapsen kotiäiti , jolla jokaisesta kullannupusta kymppikilo jäljellä. Eli matka on pitkä kuljettavaksi. Painonvartijoissa pääsin kunniajäseneksi reilut 13 kiloa pudotettuani, ennen lapsien syntymää. Pienestä pitäen olen ollut se hieman pullukka. Nyt alkaa olla mitta täysi. Joka paikka reistaa, vaikka ikää vasta kolmenkympin toisella puolella.

Tavoite kerrankin pysyä arjessa ja juhlassa kohtuudessa. Ja lopettaa sitkuhommat. Katsotaan, miten tässä käy... 105 kilosta lähdetään ja lasten ehdoilla mennään.

Olen 71 v. mummi ja elämänhalua vielä kovasti jäljellä. Sain tyttäriltäni tietoa kiloklubista ja kiinnostuin, kun pitäisi terveyden vuoksi saada muutama kilo painosta pois.Yritän tsemppata!!

Olen 43 sinkkuäiti, kahden teinin, tässä on tullut hieman taasen lipsuttua, tosin vanhempi poikani oli nielurisaleikkauksessa ja se oli todellakin rankka ja hänen toipuessa, nuorempi sai sairauskohtauksen ja joutui ambulanssilla sairaalaan, joten nyt ei syömiset oikein kiinnosta........

Sitten toiseen suureen asiaan elämässäni, nimittäin ryhdyin syksyn kunnallisvaaleissa ehdokkaaksi..........

Hyviä syksyjä kaikille tsemppiä laihdutukseen, yritän itsekin pian taas ottaa itseäni niskasta kiinni....

Kahden lapsen äiti täällä hakee motivaatiota laihdutukseen. Toinen poikani on vasta vauva, täysimetän häntä, eli pikkuhiljaa täytyy painoa pudottaa ja syödä riittävästi. Ruokakaappia täytyy viilata terveellisempään suuntaan ja suklaanhimosta olisi päästävä!