tiistaina, 8. helmikuuta 2022 klo 10:02 Merelle* kirjoitti:
KAIJIS, erilliset onnittelut "oikeaoppisen" menetelmän ottamisesta käyttöön. Eli vihanneksia peliin vain?

Joo, olen lisännyt, mutta ehkä eniten on muuttunut ruokarytmi. En ole oikein ikinä syönyt lounasta, kuitannut kahvilla ja leivällä,  ja sitten on iltapäivä mennyt napostellessa sitä sun tätä päivällistä odotellessa.

Minulla jumppakortti siis on tauolla enkä yhtään kaipaa ryhmäliikuntaa. Minusta on tullut entistä erakompi.

Hei

Paino taas korkeammalla, tänään 68,8. Hieman lohduttaa tuo ajatus, että liikunta voi kerätä nestettä. Syömisten suhteen olen ollut mielestäni maltillinen. Nyt kun ryhmäliikunnat jälleen alkoivat, olen laittanut viikko-ohjelmaani kahtena päivänä kahden tunnin ohjatun ryhmäliikunnan. Mulle näköjään tuo ryhmäliikunta sopii, tarvitsen ilm. jumppaan sen ryhmän tuen + ohjaajan, joka sanoo mitä ja millä tavalla pitää tehdä. Porukka on siellä iältään noin 60 - 90-vuotiaita, hoikkia, reippaan ja vetreän oloisia naisia. Itse kuulun siihen kömpelömpään porukkaan, mutta siellä saa olla oma itsensä. Toisena aamuna on ollut reipas ohjaaja, joka teetättää kuminauhajumppaa erityisesti käsille. Se on mulle työlästä (kädet mm. paljon koholla), eli sen merkki on kai, että juuri sitä tarvitsen. Jalkalihakset ovat mulla vahvemmat, johtuneeko siitä, että olen aina kävellyt ja pyöräilyt paljon (aikanaan liikuin näin myös työmatkat). 

Hiihto on jäänyt jumppien alettua noin 1 - 2 kertaan viikossa. Kohta lähden hiihtämään. Tuo kaupunkilatu on luultavasti kunnostettu, vaikkakin lunta on tullut täälläkin aivan valtavasti. 

Päivän paras tapahtuma on se, että sain viestiini vastauksen paikalliselta ammattioppilaitokselta, että ottavat ainakin nähtäväksi sen lähes käyttämättömän 90-luvun päällystakkini. Tuunausta siis ja ekotekoa tavoittelen. Jos siitä saisi hieman vartalonmukaisemman, nyt se on sitä tuon ajan väljää laatikkomallia. 

Kampaajalla käynti piristi, nyt on hiuksia lyhennetty noin 5-6 cm ja laitatin vaaleita raitoja. Mies tykkää, hänhän on blondi-fani  

Tämän viikon ohjelmassa olisi ollut mm. surunvalittelukäynti erään harrastustutun kotona, perheenjäsenensä kuoli (tietojen mukaan koronaan). En tunne ko. ihmistä kuin pintapuolisesti, ja hieman ihmettelinkin sen vuoksi pyyntöä, ja sanoin, että kai parempi olisi, jos läheisemmät tutut (esim. 2) menisivät. Soittaja perusteli, että sinä osaat puhua / löydät sanat (hänen mielestään siis). Kiitin tietenkin kohteliaisuudesta, mutta sanoin myös, että aina olisi parempi, jos löytyisi jokin tutumpi. Onneksi sitten löytyikin, kaksikin henkilöä. Olin kyllä valmistautunut lähtemään, jos ei muita olisi syystä taikka toisesta löytynyt. 

Raivauspuolituntisessa en ole ollut kovin kurinalainen (lievä ilmaus, noloa). Pitää terästäytyä. Selittelen vetämättömyyttäni sillä, kun on yhä nämä kolme kotia asuttavana... seli seli : 

Nyt monot jalkaan ja ulos. Hyvää ja liikunnallista viikon jatkoa!

Hei
Tänään tuli tieto, että 14.2. klo 7.30 on pään ja selän magneettikuvaus.

Iltayöstä olin pyörtyä ja tuli huono olo. Muistin, että ennenkin minulle on Sirdaludia koeteltu suurempina annoksina ja olen pyörtynyt. Muistan, että Punkaharjulla kerran pyörryin ja oksensi sosiaalityöntekijän huoneessa, Verenpaine oli liian alhaalla. Yöllä verenpaine oli 94/55.

Moe.

Hyvä juttu, että MELLUH piäsöö kuvviin.

Penkkiurheillessa on tämä päivä valahtanut.  Liikunta ei nyt hotsita, on liian lämmintä lunta hiihtoon.
Huomenna sitten.
Pokasahailin liian pitkiä puita liiteristä.  Muuten en ole juuri mittään tehnyt.
Onneksi sentäs ruoka on maistunut..

Hyvä että Melluh pääsee kuvaukseen. Toivottavasti se jotenkin edistää toipumista.

Täällä alkoi vaihteeksi tupruttaa lunta. Se on ärsyttävintä, jos se taas huomenna muuttuu vesikeliksi. Osaisi nyt edes päättää ollako lumi- vai vesikeli.

SItten kun olen eläkkeellä niin... Tuttua ajattelua varmaan kaikille. Nyt päätin kuitenkin aloittaa yhden asian jo ennen kuin pääsen eläkkeelle. Olen ruvennut lukemaan niitä omistamiani kirjoja (ei kaunoa), joita en ole vielä lukenut. Eräänkin olin signeerauksen mukaan hankkinut 1984. Ehkä oli aikakin lukaista se. Sen sijaan ajattelin testata vasta eläkkeellä Helsingin pormastarin mieli teoksen: Kadonnutta aikaa etsimässä. Sota ja rauha on kahlattu ajat sitten, Alastalon salissa taitaa jäädä rämpimättä. Epäilen, että sen purjehdussanasto on liian käsittämätöntä nykylukijalle.

Olen virallisesti vanha. Eilen minulle soitettiin Helsingin sotesta. Puhelimessa sanottiin, että he kartoittavat ikäihmisten ja riskiryhmäläisten tilannetta. Sain selitettyä, että olen jo saanut kolmannen piikin työterveydestä.

Kävin läpi kaksi telkkaritason laatikkoa- Paljoa ei tullut poisheitettävää, mutta monelle tavaralle löytyi oikeampi paikka. 

Löysin molempien polvieni tähystyksien ja kierukoiden operoinnin sairaskertomukset vuodelta 2010 ja 2011. Ensin tähystetyssä polvessa "ei kulumisen merkkejä, rustot ovat ikään nähden erittäinkin hyvässä kunnossa ", toisessa tähystyksessä toisessa polvessa oli sisäsyrjällä" lievää ruston kulumaa havaittavissa, mutta sen puolesta polvi täysin käyttökuntoinen". Ensimmäisessä tähystyksessä "jouduttiin hyväksymään tilanne, että meniskiin jäi horisontaalinen pitkä repeämä, jonka laidat saatiin kuitenkin tyydyttävästi siistittyä". Siihen nähden, että alkutilanteessa polvessa oli " horisontaalinen ja osin radiaalista jauhautunutta repeämää käsittävä koko takakolmanneksen paha vaurio" tlopputulos oli tyydyttävä. Toisessa operaatiossa vain "purijaa ja shaeveria apuna käyttäen resekoitiin huonon näköinen meniski". Aika mielenkiintoista!😁

Illan suunnitelmat menivät uusiksi. Kauppareissulta suoraan vauvaa hoitamaan. Perheen koira on sairastellut ja nyt kunto romahti niin, että tuli lähtö viimeiselle reissulle 😪

TULIS
Surullista, rankka reissu heillä.

Tulis
Voi ei!

Huomenta
Olenko minä kerrankin ensimmäinen?

Mukavaa päivää teille kaikille!