Täällä on ollut kaunis päivä. Aurinko on paistanut, varjossakin on ollut muutama aste. Luntakin on sulanut.

Tulis ja Melluh. Kiitos, löysin sen sivun viimein. 
B-lausuntoa menen hakemaan. Samalla pyydän, että omakantaan lisätään minun kaikki niveljutut. Siellä on tiedot vain oikea polvi ja niskat. Täytin jo lomakkeen. Se kuntoutus johon alunperin olisin halunnut, oli jo täysi, mutta hän sitten "toiseksi parasta".
Pidetään peukkuja että pääsisin. 
Hyvää yötä. Nukkukaa hyvin. 

Huomenta, huhuu...
Tänään aamu kirkkaampi, mutta iltapäivällä lumisadetta luvassa.

Taidan kohta lähteä Ikeaan kysymään uusista pimennys kaihtimet, miten ne saa pysymään ylhäällä. Ostin sieltä Villaan halvat kaihtimet, mutta aivoni ei keksi systeemiä. 

Iltapäivällä on yksi yhdistyskokous. Joten eiköhän aktiviteetit tälle päivälle ole siinä. 

Mukavaa päivää kaikille.

Heippa tupaan. Ulkona on edelleenkin lunta ja lämpötila on +1. 

Eilinen oli aikamoinen hurlumhei töissä ja vielä ranskan tunnillakin. Illalla sentään kävin hiihtämässä tunnin lenkin talvisella tuiskuladulla. Se oli aamulla ajettu mutta oli tuiskuttanut joitakin peltokohtia umpeen. Tänäänkin pääsee hiihtämään sään puolesta. 

Eilen söimme iltaruuaksi grillattua broileria ja vähän kasviksia ja patonkia, helppoa ja hyvää. Tälle iltaa pitää loihtia jotain, ehkä munakasta. Illalla voisi tehdä kieliopintoja, no ovat kivoja mutta oppiminen on hidasta. Voi olla että käytän liian vähän aikaa opintoihin ja se on syynä oppimisen hitauteen.

Meillä töissä korona kaataa ihmisiä sänkyyn. Saahan nähdä kuinka monta.

Mukavaa päivää kaikille, voikaa hyvin. 

Hei

Painoni on vakiintunut lähemmäksi 69:ää. Olen siis lihonut tämän vuoden puolella noin 2 kg. Noloa tunnustaa etenkin näin laihdutuspalstalla, mutta tämän tunnistaminen ja tunnustaminen on merkki ja tarpeellista myös siinä, että on aika ryhdistäytyä. Mullahan tämä elimistöni "kemia" toimii jotenkin niin, että jos alan lihoa, lisäkiloja tuntuu tulevan sitten vaan entistä helpommin; jotenkin kuin automaattisesti, vaikka omasta mielestään pitäytyisi kunnollisessa ruokavaliossa. 

En voi myöskään pettää itseäni sillä, että varmaan on nestettä van keräytynyt, sillä ohjattujen jumppien armottoman rehelliset peilit paljastavat, että mahani pullottaa huomattavasti vakiintunutta enemmän. Ainakin näin ikääntyessä näyttää siltä, että kaikki ylimäärä näyttää kertyvän entistä enemmän juuri vatsan seudulle. Siis ainakin mulla on niin, en halua yleistää, että niin olisi kaikilla.

Olen miettinyt, että missä on vika. Tunnistan ainakin sen, että minulle on tullut paha tapa napostella jotain lukiessani - etenkin jos on pitkästyttävä kirja, kuten tämän hetkinen lukupiirimme kirja. Kun nyt tämän tähän kirjoitan, niin jospa muistaisin: älä edes lue sellaista kirjaa, mitä et voi ilman suklaalevyä, pähkinäpussia tmv. lukea. Ja koeta päästä pois tuosta napostelutavasta, jos et halua lihoa koko ajan lisää. Nämä sanat siis itselleni näin julkisesti lausuttuina 🤫

Olisi kiinnostavaa kuulla, onko jollain toisella vastaavaa napostelutaipumusta esim. lukiessa?

Nyt lähden hiihtämään. Iltapäivällä on marttojen Teams-palaveri ja sen jälkeen tunnin tauko ja sitten kuoron teams-vuosikokous. Laulutunnin siirsimme jo suosiolla huomiselle. 

Lis. vielä tuosta lihomisesta. Mulla kyllä kiloja alkaa kertyä tavallista helpommin myös silloin, jos on jotain stressiä, unettomuutta tai vaikka surua, kuten nyt viime aikoina on ollut. Sitä hakee kai jotain lohdutusta syömisestä, vaikka se tyhmää onkin. Mutta siis, jokin alku mopon ojasta saamiselle lienee sekin, että tunnistaa ja tunnustaa nämä kivikkopaikat, jolloin mopo karahtaa ojaan. 

Täällä paistaa aurinko. Hyvä ulkoilusää siis. 

Hyvää ja kepeää kevään jatkoa ja tulevaa pääsiäisviikkoa kaikille 🌿 🌺

Torstaita!

Minä nukuin mahdottoman hyvin ja pitkään. Heräsin vain kerra pissireissulle vielä pimeän aikaan ja seuraavan kerran vähän kymmenen jälkeen. Nyt on jokseenkin levännyt olo. Täällä on pilvistä ja hiutaleita leijuu harvakseltaan.

Tänään syödään lounaaksi jauhelihapihvit ja niille kaveriksi keittelen pussin pakastevihanneksia. Illalla teen broilerisuikaleista wokin.

Eilen löysin muiden tekemistä sukututkimuksista mummuni äidin Ida Emilian veljen perheen tietoja. Hänelle on merkitty vanhimman tyttären nimeksi Ida Emilia, joka on syntynyt samoihin aikoihin, kun minun esiäiti Ida Emilia lähti kotoaan Säkkijärvelle. Olen mielikuvituksessani ajatellut, että veli risti tyttärensä siskonsa nimellä. Eilen se ihana ajatus sitten romuttui, kun löysin tiedon, että tuo nuorempi Ida olikin äitinsä avioton lapsi, joka syntyi monta vuotta ennen avioliittoa ja yhteinen nimi ihan sattumaa. Tänään taidan jatkaa tuon perheen parissa.

Hienoa päivää teille kaikille!

Kyselin isännältä(vai kirjoitinkohan sen jo?)äitinsä vanhempien nimiä? Ei ollut koskaan kuullutkaan.
Kuolleet jo paljon ennen hänen syntymäänsä. Tiesi sentään äidin sisarusten nimet.
Oli kyllä helppo sukututkimus. Marliksen avustuksella löytyi koko sukupuu valmiina.
Joku oli tehnyt.
Mulle vielä sekavaa, sulattelen nuo isovanhemmat ensin.

Eilen pikkuisia kävelyjä tiellä ja lumipuuhastelua pihassa. Tänäänkin jo kypsyttelin pihapiirissä.
Ehkä se kunto tästä vielä nousee? Tai sitten ei?

Voikaahan hyvin💕

Minun kunto ei ole tällä lomalla noussut, säät olleet aika kurjat enkä ole lajista niin innostunut että lähtisin pyryyn ja tuiskuun. Nyt aurinko pilkisti ja lähdin kahdestikin, ensin oli suksen pohjat jäässä, sitten tarttui valtavat lumipaakut. Kävellyt toki olen.
Lähdetäänkin jo huomenna kotiin kun aamusta pitäisi olla parempi ajokeli.

Hei
Avustaja hieroi ja nyt tekee keittiössä herkkuja. Yksi vispikerma ja sen tapainen on menossa vanhaksi. Se sai idean unelmatortusta. En muista, milloin sellaista olen syönyt. Ajatus tuli varmaa siitä, kun luin gluteenittomien tuotteiden listaa. Siellä oli mainittu unelmatorttu. Sitten avustaja tekee mustikkapiirakan ja kuorii ja pilkkoo vähän porkkanoita. Paljon ei kannata kerralla pilkkoa, kun näin keväällä ovat jo vähän kuivahtaneita.

Sitten on tarkoitus sukeltaakodinhoitohuoneen ylähyllyhin. Katsotaan, mitä kaapit pitää sisällään. Jos on käyttökelpoisia verhoja ja pöytäliinoja, niin pestään lahjoitettavaksi. Sitten katsotaan vuosia kassassa olleita pikkupyyhkeitä, joissa on lappu "Mökki". Ovat unohtuneet joku syksy pyykin jälkeen. Mökille tytöt ovat ostaneet uusia, joten noita ei tarvita.

Annikyllikki
Minä en ole tottunut napostelemaan. Joskus nuorena äitinä sain liköörikonvekteja joululahjaksi ja niitä söin joulukirjaa lukiessa. En ole tottunut myöskään syömään elokuvaa katsoessa. Olin lapsena ja nuorena niin köyhä, että hyvä kun sain elokuvalipun. Opiskeluaikana saatettiin elokuvan tai teatterin jälkeen kyllä mennä kaljalle.

Minullakin maha kasvaa, kun en voi lenkkeillä. Ehkä tänään avustajan kanssa taas kävellään porkuri tukena.

Anni Kyllikki: Täällä yksi naposteluun taipuvainen. Minulla tulee naposteltua, jos on stressiä tai joku sellainen homma edessä, mihin ei viitsisi millään tarttua. Sitten vaan tulee jotenkin syötyä enemmän kun esim. ylimääräisillä kahvihetkillä siirtää jotain tekemistä eteenpäin. 😄 Ja olen jotenkin semmoista tyyppiä, että kaikki tarttuu minuun. Liikun mielestäni melko paljon, pitää oikein pakottaa pitään lepopäiviä. Eli liikunta ei vaikuta mun kiloihin ainakaan alentavasti. 
Täytyyhän se uskoa, että ikä tekee sen, ettei tarvitsekaan niin paljon energiaa, mutta silti vaan ruoka maistuu. 🤪 Toisaalta olen tyytyväinen, että ruoka maistuu. Muistan, että äidilläni oli vanhemmiten ruokahaluttomuutta ja hän mielellään jätti oikean ruuan väliin ja söi jotain leipää kahvin kanssa. Sangen epäterveellisesti siis. 
Olen elämäni aikana pudottanut kiloja useaan kertaan ja aina ovat tulleet takaisin ennemmin tai myöhemmin. Sekin varmaan on jotenkin sekoittanut aineenvaihduntaa ja laihtuminen on entistä hankalampaa. 
Kaikenlisäksi olen herkkusuu. Kahvi ei ole oikein juomisen arvoista, jos ei siihen saa mukaan jotain hyvää 😃 Joten hankalaa tää on.