Kolesterolista :nappia napaan vaan ja unohtaa voi sitten koko jutun. En ole koskaan ymmärtänyt kolesteroliahdistusta. Dieettiä, benecolia ja hermoilua. Itse kun mittasin itseltäni kamalan kolesterolin, aloin 15 Min sen jälkeen kaksi kolesterolilääkettä, että saan statiinin annoksen pidettyä pienenä. Se siitä. Elämä jatkuu. Ei mitään sivuvaikutuksia.

Koshkoi: Kyllä kai tässä nappia täytyy alkaa naamaan vetämään kunhan pääsisi lääkärin puheille Täällä vaan ensin täytyy keskustella terveydenhoitajan kanssa, joka katsoo, onko aihetta lääkärin aikaan.

Olen silmät sikkurassa katsellut Kivikasan matkakuvia ja lukenut matkakertomusta. Aivan ihanaa! Minulla on vanha kirjeenvaihtoystävä Englannissa ja nyt kun sekä hän että miehensä ovat olleet jo muutaman vuoden eläkkeellä, he ulkomaanmatkailun lisäksi kiertelevät ympäri kotimaataan. Ihastuttavia kuvia hän on laittanut faceen. Englannissa on todella viehättäviä pieni kyliä ja monissa on kaikenlaista käsityöläisyyttä, joka vetää turistejakin. Tosin monien tv-sarjojen perusteella pienissä kylissä tapahtuu yllättävän paljon murhia

Leipasin tänään helpon ja hyvän juustopiirakan, jonka ohjeen sain kampaajaltani. En viitsinyt tehdä taikinaa alusta alkaen, joten ostin Prismasta Kotimaista-merkin piirakkataikinan suolaisia leivonnaisia varten. Sen levittelin n. 24 cm halkaisijaltaan olevaan piirakkavuokaan ja laitoin täytteeksi mössön, jossa oli pienehköt pussit emmental- ja mozzarellajuustoraastetta, kolmen juuston ruokakerma sekä kaksi kananmunaa. Paistetaan 200 asteessa 30 minuuttia alatasolla. Meirämmiäskin tykkäsi Seuraavalla kerralla ajattelin laittaa vain yhtä maukasta juustoraastetta sekä silputa joukkoon purjoa. Ainakin ajatuksena se vaikuttaa hyvältä.

Odotan innolla syyskuussa elokuvateattereihin rantautuvaa Downton Abbey-elokuvaa. Olen seurannut sen buffausta tv-sarjan kotisivuilla ja ainakin siinä ovat mukana kaikki sarjasta tutut henkilöt sekä jokunen uusikin. Toinen kiinnostava leffa on Once Upon a Time in Hollywood, jonka pääosissa ovat Leonardo diCaprio ja Brad Pitt. Sitä on kovasti kehuttu lehdissä. Meillä on jälleen vapaalippuja, joten emme edes joudu maksamaan mitään

Kävimme eilen isolla kirkolla ostamassa teatterilippuja. Alkuun päästäksemme meillä on liput seitsemään esitykseen ja vielä on useita hankkimatta. Tampereella on Aplodi-niminen lippumyymälä, josta voi ostaa keskitetysti kaikkien teattereiden lippuja ja lunastimmekin jo ulos kaikki alkusyksyn liput. Ainoa huono puoli siinä on se, että Tampereen Työväenteatteri ja Tampere-talo sallivat lippujensa myynnin, mutteivät lippujen varausta, joten meidän täytyy nyt erikseen käydä niissä varaamassa liput niihin esityksiin, jotka käymme katsomassa vasta kevätkaudella. No, aikaahan meillä on ja nyssellä pääsee, joten eipä se ole mikään ongelma.

Pidimme kiirettä sen vuoksi, että joukossa on muutama vierailu, joilla on vain muutama esitys, joten piti varmistaa lippujen ja ennen kaikkea hyvien paikkojen saanti. Yksi kiinnostavimmista on Erkki Saarelan Mysteerio Buffo, jota hän on esittänyt jo reilut 30 vuotta, mutta minä en ole sattunut sitä vielä näkemään. Nyt hän onneksi tulee sen kanssa Tampereen Teatterin Frenckellin näyttämölle. Saarela oli koulukaverini ja osoitti jo kouluaikoinaan armoitettuja näyttelijänlahjojaan. Pari vuotta sitten kävimme katsomassa Komediateatterissa hänen toista monologinäytelmäänsä Emmi. Se kertoo vapaahkosti Emmi Jurkan elämästä ja Saarela on siinä itse Emmi, joka kertoo tarinaansa. Se oli sairaan hyvä!

Kivikasa, minulla ei ole hirveän korkeat kolesterolit, mutta olen jo varmaan parikymmentä vuotta syönyt siihen lääkettä. Alkuun lääkärini kirjoitti tietenkin statiineja, mutta ne nostivat maksa-arvoni kolmensadan pintaan. Niinpä syön nyt kahta fibraattipohjaista lääkettä, Bezalip'iä ja Etsetimibea ja niillä kaikki kolesteroliarvoni ovat pysyneet hyvinä. Kumpikaan ei antanut toivottua tulosta yksinään.

IL, sinä olet "hyötynyt" monella tavalla naapurinmiehestäsi. Karkin syöntikin on vähentynyt, koska olet onnellinen. Perhepiirisi laajentuminen kuulostaa mukavalta ja on hauskaa, että kaikki lapset tulevat keskenään hyvin toimeen. Se että he pitävät sinusta, ei tietenkään ole mikään ihme, sillä eihän sinusta voi olla pitämättä! Ja vaikka olen sanonut tämän varmaan jo aikaisemminkin, niin olen äärettömän iloinen puolestasi.

Mukavaa loppuviikkoa ja lämpenevää kesänjatkoa kaikille

Kanavamatkailua osa VI
Barnard Castlen pikkukaupunki oli nummialueen reunamilla matkalla idästä länteen. Parkkeerasimme auton mäelle joen toiselle puolelle (mies aina etsii ilmaisia parkkipaikkoja ) ja kävelimme kaupunkiiin vanhaa siltaa pitkin ja kiipesimme linnan muurien vierellä kulkevaa polkua ylös. Piiaphdimme katsomaan linnaakin niin pitkälle kuin ilman lipun ostoa pääsi. Ja tarpeeksi siitä näkikin, koko sisäpihan. Linna itse on vain raunioita, mutta vaikuttavan näköisiä tornirakennelmia oli vielä olemassa ja näkymät ympäristöönkiin vaikuttavat kun linna sijaitsee jyrkänteen reunalla.

Tällaisiin pikku kaupunkeihin on helppo tutustua kun niissä yleensä on vain yksi pääkatu, High Street, jonka ympärillä kaikki näkemisen arvoinen on. Vanhoissa kaupungeissa on usein pikku torialue, jonka keskellä on vanha monumentti, Market Cross. Barnard Castlessa se oli nimetty Butter Marketiksi. Rakennelma oli pyöreä ja siinä oli ympäriinsä katos, jonka tarkoituksena oli suojata auringolta niin myytävä voi kuin myyjätkin.

Käyntimme oli vain pikainen lounaspysähdys ja kävely ympäri paria pääkatua. Olemme käyneet tässä kaupungissa aikaisemminkin

Matka jatkui sitten nummien yli kohti länsi-Skotlantia, jolla alueella emme olleet aikaisemmin käyneet. Ei edes mies . Länttä kohti tultaessa alkoi pilviä tulla vastaan yhä enemmän ja Skotlannin puolella alkoikin jo sadella.
Kohta, jossa ylitimme rajan, on mielenkiintoine Gretnan kaupunki tai Gretna Green. En oikein tiedä, kumpi on oikea nimi. Kaupunki on kuuluisa avioliittopaikka, vähän kai niin kuin Las Vegas. Juttu juontuu 1700-luvulta, jolloin Skotlannissa oli vähän löyhemmät ikärajat avioliitolle, pojat 14v ja tytöt 12v. Englannissa ja Walesissa oltiiin huomattavasti tiukempia. Tais olla jopa 21v raja, ettei ilman vanhempien lupaa "päässyt" naimisiin. Eli nuorempana avioon haluavat tulivat Englannin puolelta Gretnaan ja siellä rekisteröivät itsensä avioliittoon. Siellä on vieläkin rekisteröintitoimisto ja kun olimme liikennevaloissa, mies näytti, että tuolla se on. Minä siihen, että mennäänkö sinne No miehen onneksi valot vaihtuivat ja matka jatkui
Tarkoitus oli mennä Castle Douglasiin, mutta ajoimme vahingossa väärin ja jatkoimme sitten Newton Stewart nimiseen kaupunkiin, joka on Cree-joen varrella. Iltapäivällä ennen kaupunkiin saapumista pysähdyimme meren rannalle näköalapaikalle ja kun sateen vuoksi ei paljon mitään näkynyt, otimme torkut autossa.
Newton Stewartissa ei ollut mitään ihmeellistä. Tyypillinen skottikaupunki. Mutta jokivarsi oli kaunis ja vanha silta yli joen komea. Löysimme edullisen ja siistiin hotellin yöpymistä varten.

Seuraavana päivänä aloimme sitten ajaa takaisin idän suuntaan ja tutustuimme pariin kaupunkiin, Castle Douglasiin, jonka ohi vahingossa oli ajettu ja Dumfriesiin. Minä kävin molemmissa vähän kangaskaupoilla ja mies löysi wiskikaupan Sää oli onneksi parantunut, jotta oli kiva käveleskellä ympäri ja katsella paikkoja.

Illaksi ajoimme sitten Liverpooliin tapaamaan paria veneilijää. Heidän veneensä oli parkkeerattu melko keskeiselle paikalle ja oli pikkuisen vaikeuksia löytää sopivalle parkkipaikalle. Tällä kertaa kiltisti maksulliselle, koska emme tunteneet kaupunkia. Ja paikka olikin ihan venesataman vieressä, joten oli helppo kävelle tuolle veneelle kyläilemään.

Illalla sitten ajelimme vaan yötämyöden kohti Banburyä. Väsymys kuitenkin sai vallan keskellä yötä ja taas nukuimme muutaman tunnin autossa Ja yllätys, yllätys, Penkridgessä, jossa vietimme loman alussa aikaa venettä maalaten.

Tämä oli tällainen pikku pyrähdys katsella maisemia kun oli muutama päivä aikaa tuhlattavaksi. Oli ihanaa tulla omaan veneeseen väsyneenä ja mennä nukkumaan. Onneksi auto piti palauttaa vasta puolilta päivin....

Jatkuu...

Menna: Kiitos vinkistä. Koshkoi taisi mainita myös tuon Etsetimben ja olen pitänyt mielessä sen, jos tohtori määrää lääkkeen niin pyydän sitä.
Minulla on nyt menossa kolmen kuukauden kokeilu semmoisella apteekista saatavalla punariisipohjaisella reseptivapaalla tuotteella, jota tk:ssa ehdottivat kun en ehtinyt toukokuussa saada reseptia ennen matkaa. Kolmas kuukausi on nyt menossa ja sitten verikokeeseen. Pyysin maksa-arvokokeen myös, jotta näen onko tuo aina huonoksi maksalle No, ainakaan sillä ei tunnu olevan mitään sivuvaikutuksia. En haluaisi syödä mitään lääkkeitä...

Kiitos Kivikasa taas matkakertomuksesta. Kivaa luettavaa.
Ja mukava päästä matkalle tässä puuhasteluitten välissä

Isännälle kaffemuffinit uunissa. Kohta menee peltileipä sinne. Potut kiehumassa. Syönnin jälkeen ulos kun niin hieno päiväkin on.

Jakselkaahan!

Kivikasa, kiitos matkakertomuksesta. Yritän käyttää mielikuvitusta hahmottaakseni maisemat reitin varrella. Pidän englantilaisten tv-sarjojen maisemista ja ihmisistä. Maassa en ole päässyt käymään koskaan.

Karmalen kunto taitaa nousta kohisten, koska ahkeroit päivisin vaikka mitä.

IL:n juttuja lukiessani tulee mieleen aika, jolloin tapasin etämiehen. Pidettiin aluksi matalaa profiilia että saatiin rauhassa tutustua toisiimme. Ystävät ja suku ihmettelivät mitä minulle on tapahtunut kun olen paljon iloisempi ja painokin laski lähes kymmenen kiloa vuoden aikana.

Muorin kuulumisiakin on kiva lukea pitkästä aikaa.

Minä en ymmärrä miten olen taas sotkeutunut vaikka mihin vapaaehtoistehtäviin. Kahden viikon aikana olen mm. ollut paistamassa muurikkalettuja kolmen yhdistyksen piikkiin. Viime lauantaina oli taas iso urakka kun paistoin lettuja yli neljä tuntia kahdella pannulla ilman yhtäkään taukoa. Keskiviikkona olin viimeiksi samassa hommassa mutta silloin paistoin vain n. 25 litraa taikinaa. Muutenkin iso osa ajasta kuluu järjestötyössä.
Olen minä kuitenkin ehtinyt vähän marjastamaankin. Oma pakastin on täynnä marjoja ja lapsillekkin olen poiminut jonkin verran.

Itämatkailua olen vähän harrastanut kun kävin viime viikolla ystävien kanssa Viipurissa ostoksilla. Huvittaa kun venäläiset jonottavat rajalla Suomeen ostoksille ja suomalaiset toiseen suuntaan.
Ensi viikolla lähden toista kertaa tänä kesänä kanavaristeilylle Viipuriin kun voitin kahden hengen matkan kilpailussa. Nyt saan etämiehen seurakseni, voin esitellä hänelle kaupunkia kahden päivän kokemuksella.

Meilläkin alkoi tänään sataa. Ensimmäinen päivä pitkään aikaan kun ei tarvinnut kastella pihan kukkia. Ruohon leikkuussa olen päässyt melko vähällä kun suurin osa nurmikosta on palanut ja loppukin kituu veden puutteessa.
Huomenna lähden etämiehen mökille maansiirtotöihin ja raivaushommiin.
Raivaussaha on jo pakattu autoon ja starttaan aamupalan jälkeen kohti savoa.

Kumpa vain saisin nukuttua kunnon yöunet että jaksaisin touhuta mökillä.
Minulla on viime aikoina ollut paljon yövalvomista. Pienet kolotukset herättävät aamuyöllä ja loppuyö onkin sitten väkisinmakaamista. En yleensä kärsi päänsärystä mutta nyt on ollut parisen viikkoa jomotusta ohimoilla ja silmien yläpuolella. Ensin epäilin sen johtuvan ukkosista joita on pyörinyt lähiseudulla, mutta ei kai nekään kahta viikkoa jatku.

Hyvää viikonloppua. Olkaa fiksumpia kun minä ja huilatkaa välillä. Niinhän te kyllä olettekin.??

Heippa pitkästä aikaa

Kiitoksia kirjoituksistanne . Odotan, että minulla olisi tarpeeksi aikaa lukea Kivikasan matkakertomuksia niin, että samalla seuraan kuvia, kun nyt sain osoitteen "kuville".

Olen pikakäynnillä kaupunkikodissa. Siippani tuli tänne jo keskiviikkona Mikkelistä julkisilla ja minä nappasin samalla reissulla kummityttöni mukaani mökille. Eilen sitten tulimme kummitytön kanssa autollamme tänne suuntaan. Tänään lähdemme siippani kanssa vielä takaisin mökille tätini hautajaisten jälkeen.

Eilinen olikin sitten vipinää. Kotiin tultuani lähdimme melkein saman tien siippani kanssa rakkaan ystäväpariskunnan luokse syömään ja juhlimaan kummipoikamme syntymäpäiviä. Sieltä vielä kotiin ja hakemaan pakkasesta mustikoita, joita lähdimme viemään tyttärellemme. Oli jo niiiiin ikävä hauvavauvaa, että koski melkein fyysisesti. Sen kanssa kun ei voi oikein puhelimessa kommunikoida

Sain viime viikolla ostettua yhden tutun kautta kaksi ämpärillistä mustikoita - hinta oli kyllä aika korkea, mutta ei mikään ihme tällaisena mustikkavuotena. Osan toin nyt kotiin ja tyttärelle ja osa jäi mökille käyttöön. Ihanaa, että saa niitä tärkeitä vitamiineja, joita mustikoissa on ylistetty olevan. Viime kerralla täällä kaupungissa käydessämme yritin etsiä kotimaisia mustikoita. Ei ollut meidän lähettyvillä missään myynnissä. Puolalaista pensasmustikkaa en suostu ostamaan.

Viime viikolla pidimme muutamille naapureille lettukestit. Kesän ensimmäiset muurinpohjaletut. Kyllä sinulla Mustikkaposki on ollut urakkaa lettujen paistamisen kanssa. Osasimme valita hyvän päivän, kun muina päivinä oli joko tuulista tai ripotteli. Verkot olivat vedessä jonkin aikaa. Yhden hyvän kokoisen ahvenen saimme, mutta eipä sitten muuta. Kummitytön kanssa herkuttelimme muurinpohjapannulla paistetuilla muikuilla toissapäivänä - ne olivat kyllä kaupasta ostettuja. Toivon, että kalaonnemme kääntyy. Olen ehkä muuttunut väriltäni vihreäksi, kun olen katsellut Tiinuliinun ja Ukkokullan kalansaaliita

Painorintamalla pitäisi ryhdistäytyä, niin että aloittaisin taas merkkaamisen. Nyt ei ole enää paljoa vieraita tulossa, niin se on helpompaa pitää vähän kuria syömisissä. Viime päivien sateiden jälkeen (toissa-aamuna oli 11 milliä ja edellisenä aamunakin milli - eilen aamulla en lukemaa ehtinyt kiireiltäni katsomaan, illasta näen sitten eilisen ja tämän päivän saldot )odotan kovasti, että metsästä alkaisi löytyä sitä lähes kullankeltaista herkkua.

Karmale nyt meilläkin on jo väriä tyrneissä. Onneksi niitä tuli jonkin verran, vaikka suurimmasta pensaasta/puusta on joitakin oksia kuivunut kokonaan. Ihanaa, että olet päässyt hieman jo puuhastelemaan pihamaalla. Toivottavasti vointisi kohenee.

IL:n kirjoituksista suorastaan kimpoaa positiivista energiaa. Ihanat keinunkokoamistalkoot teillä oli Vähän kyllä nauratti nuo lainauksesi läheistesi repliikeistä.

Menna kulttuurin suurkuluttaja - mukava aina kuulla kommenttejasi kultturin parista. Pysyy vähän kärryillä, kun niin harvoin tulee esim. teatterissa käytyä.

Olipa mukavaa lukea pitkästä aikaa Muorin kuulumisia Tahti ei näytä yhtään hiljentyneen.

Ajatuksia on herättänyt muutkin kirjoitukset - aika rientää, joten palaan taas asiaan.

Toivotan teille jokaiselle oikein ihanaa viikonloppua

Moi mimmit ja yhteiskiitos kaikille kuulumisista! Me tulimme eilen kaupunkiin, kun olimme luvanneet ottaa Naapurinmiehen 9-vuotiaan yökylään. Sitä ennen vietimme hauskat kolme päivää hänen saaressaan Saksan Fraun kanssa.
Frau on suhteellisen hyvässä kunnossa, luusyövän kivut pysyvät lääkityksellä kurissa ja vain portaissa ja esim. veneeseen nousussa hän tarvitsi vahvan mieheni tukea. Hän palaa tiistaina Saksaan ja sitten taas koko kroppa kuvataan. En voi kuin ihailla hänen mielenvoimaansa, hän ei sure kohtaloaan, vaan iloitsee, ellei syöpä leviä sisäelimiin.

Olimme tilanneet kalastajalta rapuja etukäteen, keitimme ne yhdessä. Sää suosi torstaina, herkuttelimme auringonlämmössä terassilla laineiden liplatellessa. Spotifysta löytyi "Helan gårit" ja muut aiheelliset laulut, joita hoilasimme täyttä kurkkua. Ja juhlat olivat kai onnistuneet, koskapa minulta lohkesi hammas ja Fraulta hävisi tekohampaat? Hän nimittäin putsasi hampaitaan niin tarmokkaasti terassilla yömyöhään, että alaleuan tekarit olivat tippuneet Fraun sitä huomaamatta. Aamulla ihmetteli, ja etsintöjen jälkeen löytyivät terassin alta!

Frau nukkui minun kotonani, minä naapurissa ja 9-vuotias naapurin vierashuoneessa. Tämä nuorimieshän on hieman ihastunut minuun, eilisen illan hän vaati istua ihan minun lähelläni ja tänä aamuna halusi saattaa minut omaan kotiini. Siis sen vaarallisen kolmen metrin matkan. Frau veti meikit naamaan, kampasi tulipunaisen tukkansa irokeesiksi ja häipyi kaupungille. Haluaa vaeltaa kirjakaupassa yksikseen. Me menemme perässä, kunhan lapsi on palautettu vanhemmilleen.

Huomenna menemme kulttuurikapakka Eliteen syömään, tapaamme ystäviämme, joilla on myös Espanjassa koti. Ja maanantain vietämme Tallinnassa, jossa Frau ei ole vielä koskaan ollutkaan. Tiistaiksi sain hammaslääkärin paikkaamaan hampaani.

Kanavamatkailua osa VII
Muistinkin väärin, meillä oli auto vielä kokonaisen päivän ja niinpä hoitelimme asioita kaupungissa ja vähän ulkopuolellakin. Illalla sitten veimme tuon vanhan pariskunnan maaseudulle pubiin illalliselle kiitoksena tonttinsa käyttämisestä parkkipaikkanamme Olikin hauska ilta ja vielä piipahdimme heidän kotonaan yömyssyillä ennen nukkumaan menoa. Seuraavana aamuna siis palautimme auton ja lähdimme ajamaan veneellä Banburyn keskustaan. Saimme hyvän parkkipaikan ihan ostoskeskuksen vierestä ja kävelymatkan päästä asemalta.
Nuorempi tyttäreni tuli puolilta päivin junalla ja olimme häntä vastassa.
Päivä kulutettiin Banburyä tyttärelle esitellessä ja ruokavarastojen täydentämisessä.
Illalliselle menimme Reinedeer-pubiin, joka on tyypillinen vanha ja viihtyisä rakennus. Lisäksi pubin takaosassa on mielenkiintoinen huone, joka on säilytetty sisällissodan aikaisessa kunnossa. Ehkä kuitenkin hieman kiillotettuna

Seuraavana aamuna (sunnuntai) alkoi matkamme kohti Oxfordia, jonne oli tarkoitus saapua keskiviikkona iltapäivällä. Ensin kuitenkin englantilainen aamiainen Wetherspoon-pubissa. Sää oli kaunis ja kanava suht hiljainen, joten oli rentoa menoa meillä. Tytär tykkäsi opetella ajamaan venettä ja hän jopa ajoi sulkuihin, jota minä en vielä ole tehnyt.
Saavuimme Lower Hayfordiin iltapuolella ja teimme oman aterian veneessä. Polun päälle oli kaatunut puu ja mies suunnitteli tekevänsä aamuvarhaisella siitä polttopuita. Veneen ohi oli kävellyt kanavaorganisaation mies, jolta kysyttiin lupa moiseen projektiin.

Joten minä ja tytär herättiin sahausääniin aamulla. Puu oli aika pieni, joten ei saalis kovin kummonen ollut työmäärään nähden.
Kohta sitten lähdimme junailemaan (asema oli kävelymatkan päässä) Oxfordiin, jossa vietimme koko päivän. Menimme tyttären toiveiden mukaan ja hän olikin katsonut valmiiksi paljon paikkoja, joissa halusi käydä. Enimmäkseen häntä kiinnosti monet colleget, joita Oxfordissa löytyykin paljon. Pääkohde oli Christ Church college ja sinne me otimmekin kierroksen. Komeita saleja ja pihoja riitti kierrettäväksi. Katedraalissa kävimme myös. Tuolla collegessahan on filmattu Harry Potteria ja tytär tunnistikin monta kohtaa. Ruokasali erityisesti oli komea. Hassua kuvitella, että siellä tosiaan opiskelijat ruokailevat päivittäin.

Tyttärellä oli toiveissa myös afternoon tea ja niinpä hänen kanssaan mentiin kahdestaan Thames-joen rannalla olevaan ravintola Follyyn. Olipas herkullista: teetä kahdelle ja kolmikerros tarjotin voileipineen ja pikku leivoksineen. Siinäpä olikin meidän lounas. Kävelimme vielä ympäri isoa sisätoria, jossa oli jos minkä sortin putiikkia. Pikku ostoksiakin tehtiin.
Illallinen syötiin japanilaisessa ravintolassa, jonka tytär oli etukäteen myös katsonut. Junalla sitten takasin veneelle.

Aikaisin aamulla jatkettiin veneilyä. Kanava menee läpi maalaismaiseman. Viljapellot olivat jo keltaisia ja osittain puitukin. Lehmiä ja lampaita oli laitumilla. Pysähdyttiin matkalla lounasajaksi ja keittelimme nopeasti keiton. Seuraava yöpymispaikkamme oli Thrupp. Siellä olisi ollut Annie's tearoom, mutta valitettavasti se oli jo kiinni. Tosin kaipasimme jo ruokaa, joten ei muuta kuin kanavan varrella olevaan The Boat Inn pubiin.

Keskiviikko aamu valkeni lämpimänä. Päivät senkun kuumenivat ja aurinkorasvaa kului kun venettä kuitenkin ajetaan ulkosalla. Saavuimme hyvissä ajoin, noin klo 15 Oxfordiin ja kohta lähdimmekin tyttären kanssa ostoksille Westgate ostoskeskukseen, jonka senkin tytär oli katsonut valmiiksi. Hän teki vähän vaateostoksia kun elokuun alussa siirtyy uuteen työpaikkaan
Illalla kello 18 menimme Christ Church katedraaliin kuuntelemaan iltasoittoa, evening song. Se on pienimuotoinen messu, jossa musiikilla on iso osuus. Se olikin oikein vaikuttavaa ja lopussa oli mahtava urkusoolo.

Kävelimme seuraavaksi Lincoln collegen kellotornille, jossa pääsimme seuraamaan kellonsoittoa. Mieskin sai taas osallistua hänelle mieluisaan harrastukseen. Ilta oli jo hämärtynyt kun menimme Slug&Lettuceen illalliselle ja sitten veneelle nukkumaan.

Torstai oli tyttären viimeinen päivä Oxfordissa ja sen aloitimme kiipeämällä St Mary's churchin kellotorniin maisemia katsomaan. Ja mikäs oli katsellessa, taivas oli pilvetön ja maisemia näkyi kauas joka suuntaan. Sieltä sitten bongasimme paikkoja, joissa olimme käyneet.
Päivä oli todella kuuma, myöhemmin kuulin, että kuumin päivä mittaushistoriassa. Oxfordissa 37C! Reippaina kuitenkin tyttären kanssa tehtiin pitkä kävely Kasvitieteellisessä puutarhassa ja sitten pitkin Cherwell-jokea Thames-joelle ja sen vartta takaisin kaupunkiin. Juomaa kului ja hiki virtasi. Tyttären juna lähti kolmelta joten sitä ennen lounaalle pubiin ja sitten veneelle "virkistäytymään". Valitettavasti veneessä ei ole ilmastointia
Lähdimme miehen kanssa junalla ihan Heathrowiin asti saattelemaan tytärtä, vaikka kyllä hän kokeneena matkailijana olisi sinne itsekin selvinnyt. Minusta vaan oli hauskaa mennä vilkuttamaan
Junamatka oli lämmin ja metromatka lentoasemalle vieläkin lämpimämpi, väkeä oli nimittäin metrossa ihan liikaa. Jouduimme seisomaan melkein kooko matkan.

Palasimme miehen kanssa sitten illalla veneelle ja kuulimme myöhemmin, että tyttären kone oli ainakin tunnin myöhässä ukkosen takia.
Me kuitenkin menimme nukkumaan nihkeinä kuumuudesta ja henkisesti aloimme valmistautua viikon Thames-joen matkalle.

Ja jos jotakuta vielä kiinnostaa kuvatkin, voi yksityisviestillä pyytää linkkiä

Jatkuu....