Heips kaikille.
Onneksi tuli vähän vilposampaa. Meillä satoi viime yönä, mutta ei läheskään tarpeeksi. Eikä näy lähipäivinä tänne kunnon sateita. Eli kastelua saa taas jatkaa.

Minulla on ollut lauantaista lähtien inhottava olo. Se alkoi kun leikkasin ruohoa. Tuntui, että ei oikein jaksa. Tosin oli kuuma sää, joten ajattelin, että helle lamaannutti minut. Olo ei kuitenkaan kohentunut vaan syke tuntui olevan 90-100 edelleen ja verenpaine vaihteli. Ruokakaan ei maistunut, vaikka se on kai tässä positiivista Iltaisin oli lievää kuumetta, joten tänä aamuna sitten soitin terveyskeskukseen ja pääsinkin kohta vastaanotolle. Sydänfilmi otettiin ja se oli normaali. Syke vaan oli edelleen koholla. Lääkäri kuunteli joka puolelta ja kaulavaltimotkin. Kaikki vaikutti hyvältä. Käski nyt vaan seurata verenpainetta ja palata asiaan uudelleen, jos olo ei kohene. Sanoi, että ehkä tämä kuuma kausi on kuitenkin aiheuttanut lievää nestevajaustakin, joten sykkeen nousu voi johtua siitäkin kun liian vähäinen neste yrittää kiertää suonissa. Tiedä häntä. Mutta olin tyytyväinen, ettei löytynyt mitään hälyyttävää. Pitänee tarkkailla, että tulee juotua tarpeeksi.

Nyt pitäis lähteä viemään vanhaa pakastinta ym romua jäteasemalle. Sitten alan keitellä Kipparin kaalipataa, joka on mun aika suosikki ruoka. Helppo ja hyvä.

Viikonloppuna olisi vuorossa 50 vuotta sitten ripille päässeiden tapaamismessu. Aika mielenkiintoista mennä sinne. Suurinta osaa en ole nähnyt 50 vuoteen. Ihan uskomatonta. Kuulin, että moni on jo siirtynyt tästä ajasta ja heitäkin siellä sitten muistellaan.

Eipä tässä muuta. Mukavaa viikon jatkoa kaikille.

Kiitos pirtelövinkistä Merelle! Täytyy pitää mielessä. Se sana ehkä on elektrolyytti.
Nyt kun tarkemmin ajattelen, ehkä join liikaa kahvia ja sehän ei ole mikään janojuoma. Vettäkin kyllä join, mutta ehkä niitä suoloja lähti liikaa. Hikoilen muutenkin niin herkästi ja olin koko viikon joka päivä pyöräillyt uintireissulle...
Helteen kanssa ei ole leikkimistä!

Heipsan!

Nyt on kaikki saavit ja purtilot kerätty sadevettä. Viimeyönä tuli vettä tosi rankasti ja myös hetki sitten.

Eilen oli kuiva ilma ja isäntä värkkäili rastasverkot kehikoineen pienten mansikkapenkkien päälle.
Itse perkailin vähän istutuksiani.

Tikka hyppelee puunrungolla poikasensa kanssa ja välillä laittaa ruokaa suuhun.
Västäräkillä on kaksi poikasta, jotka maassa keikuttavat pyrstöään ja emo vuorotellen tuo ruokaa heille.
Käki kukkuu lähistöllä.

Mökillä on hienoa seurata luonnon kiertokulkua.

Olen aina luullut, etten rahaa mihinkään olemattomaan käytä, mutta nyt ei missään käydä muualla kuin ruokakaupassa. Rahaa on alkanut säästymään. Hämmästyin kun tilitietoja katsoin.

Mehän ei enään missään olla matkusteltu vuosiin. Mökillä viihdytään ihan kaksistaan hyvin. Poika perheineen viikonloppuisin käy. Ulkona melkein ollaan koko ajan. Ilmatkin sen sallineet.
Ovatkin olleet muutamana viikonloppuna ihan telttailemassa täällä.
Välttelevät suurempia kontakteja etteivät tuo meille mitään tartuntoja.

Eilen kuulin että kotinaapuri oli ollut pari viikkoa karanteenissa kun oli ollut jonkun kyydissä, jolla tauti oli myöhemmin todettu.
Miehensäkin oli käynyt testissä, mutta sanoi ettei jäänyt karanteeniin?

Mutta, tarkkana saa olla edelleen. Pidän hanskoja kaupassa, kellään muulla en ole nähnyt.
Mökkipaikalla en käy kaupassa ollenkaan. Täällä on 6 todettua tapausta, yksi kuollut.

Pysykäähän terveinä

Merelle, enpä ole mitään kulttuurijuttuja livenä vielä kokenut, mutta teatteria lukuunottamatta ei niitä paljon muutenkaan ole. Kirjastossakin käyn aniharvoin. Nyt kun ostin meille museokortit, täytynee alkaa käydä museoissa, kunhan ne nyt alkavat enemmän aueta. Ensimmäisenä listalla on Hiekan Taidemuseo täällä Tampereella. Se on Suomen vanhin yksityinen taidemuseo, jossa on sekä kuvataidetta että esineistöä. Museo avasi koronatauon jälkeen 16.6., mutta on auki melko rajoitetusti, joten täytyy nyt katsoa, milloin sinne on parasta mennä. Onneksi museokortti alkaa kulua vasta, kun käyttää sitä ensimmäisen kerran.

Mehän kävimme osuuspankin elohopeakerhon kanssa viime vuonna Savonlinnassa, jossa saimme mm. nauttia Wienin Valtionoopperan upeasta Lepakko-esityksestä Olavinlinnassa. Olimme tuolloin sangen pettyneitä, kun tämän vuoden matkan kohokohta olisi ollut Karita Mattilan juhlakonsertti, jota emme olisi lähteneet kuuntelemaan. Sehän sitten ei olisi muutoinkaan onnistunut. No, nyt voimme kuunnella sen televisiosta istuen omalla, mukavalla sohvalla! Vaikka vilpittömästi myönnänkin Karita Mattilan menestyksen maailmalla ja sen, että hänellä on aina ollut suuri ääni, ihan alkuun jopa komeampi kuin sittemmin uran päästyä nousuun, niin hän ei kuitenkaan kuulu omiin suosikkilaulajiini. Jos minulta kysyttäisiin syytä, en todellakaan osaa sanoa. Kaipa se koostuu monista pikkuseikoista ja olen kyllä kuullut häntä livenä, joten en ihan pelkästä mutu-tuntumasta puhu.

Laitoin joskus reilu viikko sitten tallennukseen ohjelman Elokuvamusiikin helmiä Dresdenissä, jossa Staatskapelle Dresden soitti vanhaa elokuvamusiikkia Ufan kulta-ajalta. Siinä oli paljon tuttuja lauluja, joita olen kuullut mm. Zarah Leanderin (huom! livenäkin), Marlene Dietrichin ja Pola Negrin laulamana. Sellaisia kuin Ich stehe im regen und warte, Ich bin von kopf bis fuss auf liebe eingestellt, Nur nicht aus liebe weinen ja monia muita. Ennenhän tehtiin paljon elokuvia, joissa laulettiin, eivätkä ne olleet mitään musikaaleja. Sellaisia ei enää tehdäkään. Ohjelmassa esitettiin myös varsinaista elokuvamusiikkia, siis sellaista elokuvaa varten sävellettyä orkesterimusiikkia, jota soitetaan tarvittaessa taustalla. Ne eivät kovinkaan kaksisia olleet, joka johtunee siitä, ettei niitä varsinaisesti ole tarkoitettu kuunneltaviksi, vaan niiden pitää vain tukea ja korostaa kohtauksia. Ohjelmassa esiintyneet laulajat olivat hyviä samoin kuin tietenkin orkesteri. Ihan kivaa vaihtelua tv-sarjojen lomaan

Nyt olemme sitten kokeilleet myös kasslerpihvien paistamista airfryerissa ja ne onnistuivat erinomaisesti. Meirämmiäs maustoi ne sellaisella grillimausteseoksella eikä niihin laitettu lainkaan öljyä, kun niissä on rasvaa omasta takaa. 15 minuuttia ja 200 astetta ja pihveistä tuli kypsiä, kauniisti ruskettuneita ja mehukkaita. Muistutti aika paljon grillissä tehtyjä, paitsi että oli helpompaa. Kasviksia emme ole vielä kokeilleet ja kun laitteeseen ei ole kakkuvuokaa, niin tuumin, että täytyy hankkia jonkilainen silikoninen, tasainen vuoka sekä silikonisia muffinssivuokia, jotka voi laittaa suoraan paistokoriin. Luin jostain, että siihen voi laittaa myös minkä tahansa uunin kestävän paistovuokan, kunhan se ei ole kovin painava. Siis siinä mielessä silikoni on hyvä, kun se on kevyttä. Ehkä laite osoittaa vielä tarpeellisuutensa, kunhan opimme sitä paremmin käyttämään.

Nyt vihdoin sähkösopimussotkumme on saatu selvitetyksi, mutta kyllä sen tiimoilta on kirjoitettu sähköpostia ja puhuttu pari puheluakin. Suurin ongelma olikin mökki, kun Pohjois-Karjalan Sähkö ei tunnistanut lainkaan kyseistä käyttöpaikkaa Mökin osoite muuttui vuonna 2013, kun Heinäveden kunta teki joitain muutoksia kiinteistöjen numerointiin, joten kun mökin numero oli ennen 22, niin muutoksen jälkeen se oli 199. Meirämmiäs oletti ilman muuta, että koska kunta teki muutoksen, se myös ilmoittaa siitä kaikille yhteiskunnan kannalta tärkeille tahoille, kuten sähkölaitokselle, vaan eipä ilmoittanutkaan! No, nyt PKS tietää oikean numeron ja Loiste pääsee tekemään tarjouksensa mukaisia sopimuksia. Tapauksesta viisastuneina me päätimme meirämmiähen kanssa, että vastaisuudessa emme tartu minkäänlaisiin "hyviin" tarjouksiin, ellemme sitten saa sähkö kokonaan ilmaiseksi

Olemme menossa perjantaina labrakokeisiin! Otin selvää, että vuosi sitten huhtikuussa kirjoitetut lähetteet ovat vielä käypiä ja että me vanhatkin saamme sinne mennä, joten varasin rohkeasti meille ajat. Päätimme käyttää seikkailulla maskeja, miten naurettavalta se sitten näyttäisikin, sillä eihän vara venettä kaada. Viikon päästä meillä on hammaslääkäri, mutta siellä ME emme oikein voi maskia käyttää

Eilen satoi 15 mm ja tänäänkin ehti jo tulla lyhyehkö, mutta melko raju sadekuuro. Eipä ole luonnon kannalta yhtään pahitteeksi, mutta meirämmiäs oli juuri kuuron aikaan lehdenhaussa ilman takkia No, kesäsade on hyväksi hiuksille ja hipiälle ja pusero kuivahti nopeasti henkarissa!

Toivotan teille kaikille mukavaa alkanutta heinäkuuta

Hohoijaa, olipas rankka päivä! Kello oli soimassa aamulla kahdeksalta, kun minun piti pitkästä aikaa taistella itselleni jonkinlainen kampaus. En ole edes kauppaan viitsinnyt käherrellä ja tupeerata, vaan mennyt tukka kyllä puhtaana, mutta sellaisena pörrösenä. Nyt kuitenkin olimme menossa isolle kirkolle, joten piti vähän yrittää enemmän

Meillä oli varattu labra-ajat etukäteen ja meirämmiähellä oli klo 11.30 ja minulle 11.35. Olimme hyvissä ajoin paikalla johtuen bussiaikatauluista ja sitten siellä oltiin noin vartin verran myöhässä, joten jouduimme istuskelemaan reilut puolituntia. Olimme varanneet mukaan maskit, mutta meirämmiäs ei tietenkään sitä laittanut ja minäkin kestin vain parikymmentä minuuttia, kun se oli niin kuuma ja silmälasit huurustuivat jokaisella uloshengityksellä! Ei siellä kenelläkään maskeja ollut, ei edes henkilökunnallakaan Ei siellä kylläkään kovin paljon ihmisiä istuskellut.

Kokeiden jälkeen piti kiivaasti alkaa etsiä syömäpaikkaa, kun nälkä alkoi olla huima ja kahviakin teki mieli, olimmehan syöneet pari voileipää edellisenä iltana vähän kymmenen jälkeen! Kävelimme Kauppahalliin katsastamaan heidän lukuisia ruokapaikkojaan ja menimmekin sitten siellä olevaan Lounasravintolaan, jossa söimme broileria aurajuustokastikkeella ja jälkiruoaksi mustikkarahkaa sekä kahvit á 6,80 e. Syötyämme kävimme Nygrenin kalakaupassa ostamassa palan heidän suussasulavaa auralohipateetaan sekä toisesta kaupasta kaalikääryleet huomiseksi. Sitten olikin jo aika kiiruhtaa bussille - viinakaupan kautta Olimme kotona vähän kahden jälkeen, joten kyllä tätä voi jo kutsua työpäiväksi!

Merelle, pidän kovasti Anna Netrebkosta.Hänellä on erinomaisen kaunis ääni ja kaunis hän on muutenkin. Villazón on myös hyvä, ehkä jopa tämän hetken parhaita tenoreita ja myös ilo silmälle. Hänellä on hyvin samankaltainen ääni kuin Placido Domingolla, sellainen lämmin, hyvin musikaalisesti kulkeva tenori, joka on täydellinen vastakohta Luciano Pavarottille, joka oli tyypillinen italialainen tenori, jolta ääni tulee metallikkaana kuin avoimesta putkesta. Domingohan aloitti baritonina ja nosti sitten äänensä tenoriksi. Nykyään hän ei kai juuri muuta laula kuin sarzueloja yms. ja hän on taas laskenut äänensä baritoniksi. Aikoinaan kuuntelin aina kun mahdollista Kolmen tenorin esityksiä ja suosikkini aavistuksellisella erolla oli Domingo, mutta pidin myös kovasti Pavarottista. Carreras oli selkeästi heikoin lenkki ja vaikutti hyvinkin tosikolta. Usein kun Domingo ja Pavarotti oikein hulluttelivat, niin kyllähän Carreraskin yritti, muttei koskaan näyttänyt tuntevan oloaan luontevaksi.

Nyt sitten alkaa vihdoin F1-kisatkin. Jotenkin se ei tunnu nyt ihan niin houkuttelevalta kuin normaalisti, mutta mikäpä tuntuisi! Ainakin rahallisesti pääsemme vähemmällä, kun ei tarvitse hankkia maksukanavaa ihan koko kaudeksi. Kilpailuitahan tarvitaan vähintäin 8, jotta voidaan jakaa maailmanmestaruus, mutta kyllä ne varmaan saavat aikaiseksi useammankin. Kovasti on spekuloitu Bottaksen jatkosopimusta ja Räikkösen jatkamista ylimalkaan, kuten tavallisestikin! Kummallakin on sopimus katkolla tämän kauden lopussa ja lähinnä minua kiinnostaa Räikkösen jatkamishalut. Hänhän on sanonut, että hän ajaa niin kauan kuin se tuntuu kivalta. Bottas aina uhoaa kauden alussa, että nyt viivalle lähtee ihan uusi mies ja "asiantuntijat" ovat nyt kovasti ennustaneet hänelle mestaruutta, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että valitettavasti hänestä ei löydy tarpeeksi iskua mestariksi. Toivottavasti olen väärässä. Sitä paitsi, vaikka Mercedes kuinka vakuuttaa, ettei heillä ole ykkös- ja kakkoskuskeja, niin kyllähän Hamiltoniin satsataan selvästi enemmän, joten siinäkin mielessä Bottaksen mahdollisuudet ovat aika pienet. Jos hän saa sopimuksen ensi kaudeksi ja jos Hamilton siirtyy esim. Ferrarille, kuten on huhuttu, niin sitten ehkä mahdollisuudet paranevat. Mutta sehän nyt on kuitenkin ihan turhaa spekulointia ja vasta tulokset näyttävät, missä mennään.

Tänään oli huomattavasti viileämpi päivä, mutta onneksi ei satanut. Tuuli kyllä oli sangen navakka. Viikonlopuksi on luvattu ympäri maata runsaita sateita ja kyllähän luonto sitä kaipaakin. Jokohan Tiinuliinu on laskenut, montako päivää on jouluun

Eipä sitten muuta kuin mukavaa viikonloppua kaikille

Kesä menee vauhdilla. Heinäkuussa jo, kohta on synttärini ja sitten en ole enää alaikäinen tänne. En kyllä niitä mitenkään juhli. Korona antoi hyvän tekosyyn siihen.

Huomenna lähden kolmen päivän vapaille Helsinkiin Saksantätini asuntoon. Tapailen siskoani ja ehkä muutamaa kaveria. Nautin pääkaupungin humusta.

Ensi viikon sunnuntaina alkaa miehen kanssa kuuden päivän loma. Tyttäret tulevat lapsia hoitamaan.
Ensin suuntaamme Imatran valtiohotelliin, sitten Joensuuhun. Sieltä Suomen halki rannikolle. Varmaan Vaasassa yksi yö. Missä sitten onkin vielä epäselvää.
Tehdään ihan kaupunkiloma. Me saamme maaseudun rauhasta nauttia ihan riittämiin kotonakin. Tai no tiedä rauhasta mutta maaseudusta kuitenkin.

Yhdelle lapselle aloitettiin lääkitys ylivilkkauteen. Ja se tosiaan tehoaa. Lapsi on kuin eri vesissä pesty. Onhan hänellä kiintymyssuhdehäiriö, mutta sitä voi paremmin työstää kun se todella rasittava hösläys on poissa. Vilkas lapsi on edelleen mutta niin erilailla.

Kävin eilen ortopedillä polvikivun takia. Nivelrikko oli tuomio. Sen osasin arvata oireista. Lääkäri ei sanallakaan sanonut ylipainosta. Arvostan sitä, tiedän laihduttamisen auttavan mutta ei siitä tähän hätään ole apua.

Mukavia heinäkuun päiviä.

Kivaa viikonloppua jokaiselle.
Minua nyt jännittää kun illalla olisi pienimuotoinen luokkakokous keskikoulukaverien kanssa ravintolassa. Vain pari tuntinen ja sanoin, että haluan istua terassilla, vaikka ois kuinka kylmä... Jotenkin hirvittää kun ei ole missään käynyt tapaamassa paria ihmistä enempää kerrallaan ja ulkona aina niitäkin. Mutta jos alkaa oikein ahdistaa, häivyn kyllä pois, En ota riskejä.
Ja huomenna olisi 50 vuotta rippikoulusta-messu kotipaikkakunnan kirkossa. Siellä kuulemma istutaan hyvin väljästi. Sekin jännittää, mutta sitä tapaamista olen muutaman vuoden jo odottanut, että päätin mennä. Pitikin tämmönen korona tulla ja pilata kaikki kivat tapaamiset.

Mies on sitten saanut vielä ylipuhuttua minut lähtemään ensi viikolla Lappiin ja ehkä jopa Norjan rajan yli. Häntä kiinnostaisi Senjan saari. Tarkoitus olisi tehdä pikku patikkaretkiä, jos sää vain sallii. Mies on jotenkin reissukuumeessa kun ei Englantiinkaan pääse...tai ei ainakaan ole viisasta mennä, vaikka pääsiskin.

Japena olit tulossa tänne rannikolle päin. Ehdin jo ajatella, että olisi hauska, jos olisitte tulleet vaikka piipahtamaan meillä "terassikahveilla". Mutta meneekö meillä reissut päällekkäin, jos te olette ensi viikolla täällä päin ja me Lapissa?

Tänään ehdin leikata nurmikon juuri ennen kuin sade alkoi. No, ei sitä kauan kestänyt, mutta uutta on luvassa. Eli hyvä säkä oli tällä kertaa.

Nyt täytyy alkaa valmistautua iltaa varten. Tää tapaaminen on siis kotipaikkakunnallani ja yövymme siskollani, jotta ei tarvi ajaa edes takaisin kun huomenna on se kirkkojuttu.

Mukavaa viikonlopun jatkoa.

Nyt tä

Kivikasa olisi kyllä mahtava nähdä sinut ja miehesi.

Ollaan siellä rannikolla varmaan 14 ja 15 päivä. Laita yksäriä jos näyttää että tiemme voisi kohdata.

Nyt olen Helsingissä, vettä sataa
Voisin lähteä kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita.

Mukavaa viikonloppua.

Japena Silloin me varmaan ollaan jo kotona. Minä sanoin miehelle, että haluaisin olla kotona ma 13. päivä. Hän vähän luuli, ettei ehditä kiertää Senjaa kunnolla, mutta minä haluaisin olla kotona ajoissa kun tytär lähtee Helsingistä ajelemaan tänne päin 15. päivä ja pitäähän mun nyt leipoa ja semmosta Mutta pidetään yhteyksiä. Olisi TODELLA hauska tavata!

Merelle, muistan kyllä lukeneeni Carreraksen leukemiasta ja miten hänet sädetettiin täydellisesti ja tehtiin luuydinsiirto. Sellaista ei meillä tehdä kuin työikäisille ja lapsille. Jo edesmennyt velipuoleni sairasti leukemiaa ja kun kyselin, minkälaisia hoitoja hänelle on suunniteltu eli siis juurikin luuydinsiirtoa tai mahdollisesti kantasoluhoitoa, niin hän kuulemma oli liian vanha niin kalliisiin hoitoihin Leukemia sinällään saatiin pidetyksi kurissa verensiirroilla ja lääkkeillä, mutta sitten hänellä todettiin sepelvaltimotauti, jossa kolme suonta oli tukossa. Veri laitettiin leikkauksen kestävään kuntoon, leikkaus onnistui hyvin, mutta sitten hän sai sairaalabakteerin siihen kohtaan, josta korjaussuonet oli otettu ja se oli huono yhdistelmä leukemian kanssa. Hän oli kuollessaan vasta 66 vuotias ja monethan ovat vielä siinä iässä työssä, joten ei mitenkään kohtuuttoman vanha. Mutta tuollaista priorisointiahan tietenkin tehdään kaiken aikaa, sillä lapset ja työikäiset täytyy saada pidetyiksi hengissä.

Domingon suhteen en ole muuttanut mieltäni, sillä en ihan varauksetta usko häntä vastaan kohdistettuihin syytöksiin. Luonnollisestikaan en missään mielessä hyväksy seksuaalista ahdistelua, mutta kun näiden metoo-vuosien mittaan on käynyt ilmi, että häirintä ja ahdistelu ovat termeinä sekoittuneet naisten kertomuksissa, niin ei oikein tiedä mihin uskoa. Se minkä kukin kokee häirinnäksi on hyvinkin laaja-alainen käsite. Ahdistelu on sitten jo käsiksikäymistäkin, jota en ollenkaan hyväksy puhumattakaan sitten varsinaisesta väkivallasta. En kuitenkaan osaa (halua?) uskoa, että Domingo olisi ketään raiskannut. Toki ooppera-alalla, kuten viihteen aloilla yleensäkin, on varmaan päästy etenemään makuuhuoneen kautta, joten voidaan vain miettiä, kuinka moni sellainen on kääntänyt asetelmat päälaelleen. No, ei tästä sen enempää, kun koko liikekin alkaa olla jo hiipunut ja ulkopuolisina emme pysty sanomaan näihin tapauksiin sitä eikä tätä. Hyvä kuitenkin, että asioista puhutaan.

Meidän piti tänään käydä kaupassa, kun leipä oli loppu ja täytyi saada viikonlopuksi ja alkuviikoksi ruokaakin. Paarustimme siis pienessä sateessa autolle, joka kiltisti avasi ovensa älyavaimella, muttei sitten muuta tehnytkään Mitään ei tapahtunut, vaikka meirämmiäs yritti startata useamman kerran ja kun lopulta uskoimme, niin auto ei sitten enää edes lukittunut etänä, vaan siihen piti käyttää oikeaa avainta. Onneksi sellainenkin mahdollisuus on sentään käytettävissä, sillä avaimestahan saattaa äkkiä loppua patteri.

Palasimme takaisin sisälle tutkimaan käyttöohjetta ja kaikesta päätellen akku oli tyhjentynyt. Emme kuitenkaan voineet ymmärtää mikä siihen olisi ollut syynä, kun radio sammuu virran mukana eikä meillä radio ole muutenkaan ollut auki aikoihin. Sisävaloakaan emme käyttäneet. Auto on itselataava hybridi, jota ei ole tarkoitettukaan pidettäväksi piuhan perässä, joten emme voineet tehdä sille mitään. Kyseessä saattaa tietenkin olla jokin sulake, mutta niistäkin on vaikea mitään sanoa. Käyttämämme merkkihuolto ei ollut auki, joten täytyy odottaa maanantaihin. Onneksi meillä on huoltosopimus, joka varmaan kattaa tämän asian, sillä jonkuhan täytyy tulla sitä paikan päälle tutkimaan ja mikäli se täytyy viedä huoltoon, niin se tapahtuu sitten hinaamalla! Onneksi emme nyt tarvitse autoa mihinkään tärkeään. Kävelimme sateessa kilometrin päässä olevaan markettiin, mutta kaljaa emme voineet ostaa, kun sen raahaaminen olisi ollut turhan raskasta. Onneksi meirämmiähellä on kaljaa viikonlopun tarpeiksi, ettei tarvitse vallan alkaa vesipojaksi

Verikokeen tuloksiakin tippui kännykkään eilen ja kaikki vaikuttaa olevan ihan hyvin. Paastosokeri on aavistuksen verran koholla, mutta ns. pitkäsokeri kauniisti viitearvojen sisällä, joten sekään ei huolestuta. Huonoa kolesterolia (LDL) on hiukan enemmän kuin saisi olla, mutta sitä puolestaan kompensoi todella reilu hyvän kolesterolin (HDL) määrä ja triglyt ovat reippaasti alle sen, mitä ne saisivat enimmillään olla. Oletan, että nämä pienet muutokset johtuvat tästä reilun kolmen kuukauden löhöilystä, mutta en kuitenkaan ihan rapakuntoinen ole, kun jaksoin kävellä kauppaan ja takaisin ihan hyvin ja kantaa vielä ostoskassiakin, joka tosin oli kevyempi kuin meirämmiähen kassi

Muori, minäkin olen jo pidempään miettinyt vesijumppaa ja -juoksua, kun ne ovat niin tehokasta liikuntaa eivätkä kuitenkaan rasita niveliä. Täytyy nyt miettiä, milloin uskaltaisi uimahalliin lähteä. Törmäsimme kaupassa yhteen kuntosalikaveriimme, joka on myös jo kaivannut ryhmätuntejamme, mutta hän sentään on kuulemma ahkerasti kävellyt.

Sateista viikonloppua kaikille