Ihanaa, kun sataa ja on viilentynyt .
Meilläkin on ilmalämpöpumppu mökille ollut hankintalistalla jo monta vuotta mutta aina jotain tärkeämpää hankintaa on mennyt ilmalämpöpumpun ohi, enää ei kyllä mene! Minäkään en nauti kuumasta, löylyssäkin käyn vain kääntymässä. Tukalan kuumat yöt ovat kamalia. Olohuoneessa on tummanruskeat rullaverhot jotka oikein imevät lämmön sisään ja kaikki valkoiset lakanat ovat kaupungissa, naulaisin ne heti ikkunan eteen ulos jos olisivat täällä.

Nyt on kuulemma runsas ampias/ mehiläs/ kimalaskesä. isäntää on pistänyt amppari jo kaksi kertaa ja minua kerran. Jokaisessa klapitornissa tuntuu olevan ampiaspesä myös maamehiläisiin ollaan tänä kesänä mökillä törmätty. Minulta menee iloisesti sekaisin ampiaiset ja mehiläiset, kimalaisista nyt puhumattakaan mutta amppari on yleisnimi niille kaikille . Yritettiin etsiä rautakaupasta myrkkyä mutta oli loppu eikä tukkukauppa pysty heti toimittamaan kovan kysynnän takia. Minua pölyttäjien tappaminen surettaa mutta ensiviikolla tulee pojan perhe moneksi päiväksi tänne ja pikkulasten turvallisuus huolettaa.

Hamina tattoo on mulla haaveissa, ehkä joskus onnistuu. Sinne pitää kuulemma varata liput ja etenkin yöpymispaikka hyvissä ajoin. Tänä vuonna mennään elokuun alussa retkelle Lappeenrantaan jossa en ole aiemmin ollut. Hauska reissu siitäkin tulee muttei ehkä tattoon veroinen.

Nyt salaatin tekoon, tänään on taas pätkäpaastopäivä.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tukalaa ollut täälläkin. Eniten tukalaa kun yölläkin ollut niin kuuma. Poitsukin oli täällä pari viikkoa ja oli tuskastunut kun ei jaksettu puuhastella ulkona mitään.

Miniä järkkäs meille piknik risteilyn ja se oli kyllä mukavaa. Niin viileää sisällä kuin ulkonakin. Eilen vaari sitten vei poitsun kotiin.

Tänään onkin vaan vähän yli parikymmentä lämmintä, mikä sopii mulle oikein hyvin. Satanutkin pitkin päivää.

Meillä oli ampparinpesä rännissä. Isäntä päästi runsaasti vettä ja tais vielä myrkkyäkin mennä. Oli tuossa kulkureitillä, eikä haluttu moukkuja.
Äsken kävin tuolla rakoliiterin nurkalla ja sielläkin melkoinen pörinä. Sinne ei kyllä päästä pesää tuhoamaan kun niin paljon puita edessä.
Kehoitin isäntää katselemaan ympärilleen kun puita hakee.

Nautitaanpa nyt tästä sateesta. Meillä tais sataa edellisen kerran kunnolla toukokuun alussa. Juhannuksena satoi toisaalla missä oltiin, joten en nyt muista satoiko tällä tontilla.

Omenat ja karviaiset tippuu. Kirsikoita on runsaasti. Kävin just keräämässä ja teen isännälle muffinsseja. Itse edelleen sokerittomalla. Ensviikolla tulee jo 11 kuukautta täyteen. Eikä tee mieli mitään makeaa.
Marjoja syön kohtuudella ja ne vasta makeita ovatkin.

Mukavaa viikonloppua kaikille

Suupaltti, Hamina-Tattooseen on todella majoitus varattava ajoissa, jos haluaa Haminassa yöpyä. Aikoinaan kävimme useampana vuonna peräkkäin ja varasimme hotellista huoneen lähtiessämme, vaikka Tattoo on vain joka toinen vuosi! Kerran kävi niin, että olisi pitänyt varata jo hotelliin tullessa, kun silloin olisi ollut vielä pari huonetta jäljellä. Lähtiessä jouduimme sitten jonoon. Tosin se kerta jäi sitten käymättä jonkin päälle sattuneen ulkomaanmatkan vuoksi. Lippujen myynti alkaa jo edellisen vuoden marraskuussa ja yleensä istuin jo valmiiksi puhelin kourassa tai netti auki kellon lähestyessä myynnin alkamisaikaa!

Tällä kertaa on kiva, kun ei ole tarvinnut itse huolehtia mistään ja pääsemme bussilla mennen tullen helposti. Erityisesti odotan Bastionissa tapahtuvaa illallista, sillä olen aiemmin katsellut kateellisena, kun ihmiset istuvat siellä syömässä kaikenlaista ihanaa Ja tietenkin kun järjestävä taho on se mikä on, niin oheisohjelma on myös sen mukaista, mutta kyllä minuakin sotahistoria kiinnostaa. Svinhufvudin kotimuseo on vasta avattu ja siellä on kuulemma käynyt valtavasti ihmisiä, joten ihan varmaan näin ryhmänä sinne on helpompi mennäkin.

Meillä oli pienoinen ukonilma eilen illalla, mutta yön aikana ei tullut vettä kuin viitisen milliä. Hieman on viilentynyt, mutta myös huomattavan kosteaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille

Moi, täällä entinen Käntty. Roikuin Kiloklubin ilmaisversiossa monia vuosia sitten. Aloituspaino silloin 113 kg. Kakkostyypin diabetekseen sairastumisen takia pudotin painoani Kiloklubin avulla 97-98 kiloon. Koska siitä alaspäin meno tuntui nihkeältä, päätin, että yritän pysytellä saavutetuissa lukemissa ja onnistuinkin ehkä lähes 10 vuotta.
Kunnes sain rintasyöpädiagnoosin seurauksena syöpää estävänä lääkityksenä Tamofenia jota täytyy syödä 5 vuotta. Haittavaikutuksiin kuuluu syöpälääkärin mukaan mm. painonnousu, unihäiriöt, nivelkivut ja muuta mukavaa. Tietenkin minä aloin kuulua em. ryhmään ja paino on noussut n. 5-6 kg ja nivelkipujen takia liikuntakykyni, pääasiassa kävely on huonontunut.
Siispä, olen täällä taas ja yritän päästä takaisin alle satasen lukemiin. Urakka ei ole iso, mutta ei siitä yksinkään mitään tullut. Taidan olla jo yli-ikäinen tähän ryhmään, mutta on mukavaa ainakin lukea toisten kuulumisia.
Kevyempää kesän jatkoa ja onnistumisen iloa kaikille.

Moi mimmit! Viikonloppu on ollut täynnä kaikkea hauskaa! Yksi bonuslapsenlapsistani, 22-vuotias musiikintekijäpoika, oli pyytänyt päästä mökille. Oli paljon lapsena täällä. Mieheni poika toi hänet ja perjantai-ilta sujui kuulumisia vaihtaessa. Lauantaina nuorimies mönki huoneestaan vasta puolen päivän aikaan, ei tullut mieleenkään häntä herätellä, koska tiesin tämän olevan hänen ainoa vapaa viikonloppunsa koko kesänä. On sivarissa ja tekee ravintoloiden narikassa töitä kaikki viikonloput.

Nuorimies oli käynyt nukkumaan vasta neljältä, koska pitkään päässä muhineet laulunsanat olivatkin ruvenneet yöllä järjestymään ja oli kirjoittanut ne valmiiksi. Iltapäivällä hän sitten sävelsi sanoihin musiikkia. Hän on omissa piireissään tunnettuuttakin saanut räppimusiikin tuottaja.

Lauantaina nuorimies lämmitti saunan ja loikoi lauteilla pari tuntia, soitti musiikkilistaansa raikuen läpi. Ei se minua häirinnyt, kun olin toisessa päässä taloa ja nuorimies nautti. Juttelimme pitkään yöhön, nuorimies halusi kysellä papastaaan asioita, joita on pohtinut. Kertoili samalla omista ajatuksistaan ja elämästään, joka on kovin erilaista kuin kesäkuun lopussa mökilläni käyneen toisen, samanikäisen pojanpojan.

Tänään nuorimies sitoi pitkän tukkansa nutturalle ja meni järveen tekemään vesiviikatteella uintiväylän lumpeitten keskelle, nyt pääsee mukavasti selville vesille polskimaan. Hänen sisarensa tuli viettämään sunnuntaita ja samalla hakemaan nuorenmiehen pois.

Vaan sitten veljeni soitti, että ovat Tytyrin kalkkikivikaivoksessa tyttärensä ja intialaisen vaihto-oppilaan kanssa ja voisivatko tulla näyttämään tytölle suomalaista mökkielämää. No tervetuloa, pakkasesta löytyi tarjottavaakin. Tyttö oli pieni ja siro, ihastui nukkekotiini ja Ikeriin. Veljeni vei tytöt soutelemaan, uida intiatar ei halunnut, mutta riehui sitäkin enemmän Ikerin kanssa.

Grillattiin makkaroit ja maissintähkiä, nuorimies teki ison salaatin ja kaikki saivat massunsa täyteen. Nuorenmiehen sisko kertoi järkyttävästä tapauksesta, johon oli joutunut poikakaverinsa ja ystäviensä kanssa Nuuksion kansallispuistossa muutama päivä sitten: olivat menneett uimaan ja paikalle tullut vanha mummo (n. 80) oli kysynyt, häiritseekö jos hänkin ui samassa paikassa. Nuoret olivat sanoneet, että yleinen ranta, ei tietenkään. Vähän ajan päästä olivat tajunneet, ettei naisen päätä näy, etsineet ja bonuslapsenlapseni oli löytöänyt naisen laiturin päästä kasvot vedessä. Nuoret miehet olivat vetäneet naisen rannalle ja tyttö soittanut hätäkeskukseen. Yksi nuorukaisista oli päässyt juuri armeijasta ja osasi alkaa elvyttää naistaa, jonka pulssiakaan ei löytynyt.

Pojat olivat painelleet ja antaneet tekohengitystä 15 minuuttia, ambulanssi tuli paikalle, lääkäri sai pulssin ja Medihelikopterikin tuli ja vei naisen sairaalaan. Lääkäri oli jutellut nuorille, että ilman heidän toimiaan naisella ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia ja ottanut yhteystiedot, mikäli nainen haluaisi kiittää nuoria henkensä pelastamisesta. Ja (varsinkin Jumbojet, tässä oli sama bonuslapsenlapsi, jolla vielä muutama vuosi sitten oli todellisia vaikeuksia elämässään! Miten riemukas olikaan sydämeni, kun kuuntelin nuorta naista, joka on saanut elämänsä järjestykseen ja toimi tässäkin tilanteessa niin upeasti!

Heippa

Kiitoksia kaikille kirjoituksistanne. <3

Käntty, tervetuloa joukkoon.

IL, olipa nuorilla ollut kokemus. Varmasti on mielessä pitkään. Mikä onni, että elvytys onnistui. Vilskettä on sinulla riittänyt.

Juuri katsoin sääennusteita, sekä 10 että jopa Forecan 15 päivän ennuste lupailivat lähes 30 asteen lämpötiloja. Siippani mietti eilen, että lähtisi ehkä loppuviikosta käymään kotona. Nähtyään ja kuultuaan uutiset eilen, päättikin siirtää lähtöään. Viime yönä oli ilmalämpöpumppu koko ajan päällä.

Meillä oli eilen yhdet mökkinaapurit kylässä. Olivat olleet kurkkaamassa mustikka- ja kanttarelliapajia. Eikä löytynyt mitään.

Muutama päivä sitten pukeuduin pitkähihaisiin ja lahkeisiin sekä kumisaappaisiin, kun huiskin perennapenkeissä. Koville otti. Pelkäsin, että saan lämpöhalvauksen. Juuri mitään ylimääräistä ei kyllä jaksa tehdä.

Olimme viime torstai-iltana sitten siellä kesäteatterissa. Hauska oli esitys, kuten yleensä aina.

Tänään tulee tytär parhaan ystävättärensä kanssa muutamaksi päiväksi mökille. Vie varmaan hauvavauvan mennessään. Toisaalta mietin, että pitkäisikö koira jättää tänne, kun kaupungissa on niin kuuma ja tyttäreltä ja vävykokelaalta loppuu loma tämän viikon jälkeen.

Juuri kävi paikallinen isäntä ovella. Tuli suoraan muikkuverkoilta . Tilasin kaksi kiloa. Osan laitan pakkaseen.

Eli kohta muikunperkaukseen.

Tsemppiä helteen kanssa. Menna, toivon todella, että saisitte luvan ilmalämpöpumpun asennukseen.

Mukavaa viikon jatketta

Tervetuloa ryhmäämme Käntty! En usko, että olet yli-ikäinen - yläikärajaa ei käsittääkseni ole, ja alaikärajakin eli tuo +60 on tarvittaessa varsin vaivattomasti liukuva.

Kuten varmaan olet huomannut, tässä ryhmässä puhutaan kaikesta muusta(kin) kuin laihduttamisesta. Ja se tässä porukassa onkin niin hauskaa!

Joukkotapaamista suunnitellaan Helsinkiin lokakuun puoleenväliin, mutta siitä enemmän sitten syksymmällä.

Mitä henk.koht kuulumisiini tulee, niitä ei ole. Mitä ihmettä voisi kuulua ihmiselle, joka edelleen kelluu Suomenlahdella seuranaan ukkokultansa ja saarten rannoissa sata ampiaista? (Hunajavarastomme hupenee huolestuttavasti).

Uimaan ei oikein voi mennä, kun sinilevää on aika tavalla. Ennätyslämmin kesä ja pohjasta viimetalvisen suolapulssin myötä noussut fosfori sitä ruokkii.

Ai juu, kirvainvaasio! Eilen olimme tulossa Helsinkiin päin keskellä Porkkalan selkää (moottorilla koska tuulta ei ollut hiventäkään) kun veneen istumalaatikko pöllähti täyteen kirvoja. Mistään ruusupenkeistä ne eivät tietenkään voineet lähteä, koska lähimpiin saariinkin oli matkaa kilometritolkulla.

Ihmettelimme vihreäpilkkuiseksi muuttunutta ohjaushytin kattoa (sinne laskeutuivat ne ötökät, jotka eivät takertuneet aurinkorasvaisiin käsivarsiimme ja sääriimme eivätkä tunkeutuneet aurinkolasien kehysten sisäpuolelle) ja päättelimme, että kirvat olivat lähteneet jostain kaukaa Siperian aroilta itätuulen mukaan, ja sitten se tuuli loppui just Porkkalan ja meidän veneen kohdalla.

Että semmoista dramatiikkaa siis eilispäivän merenkulussa. Tänään ehkä edessä uudet luonnonihmeet, luulisin.

Nauttikaa tekin kesäpäivistä, vaikka vähän helteisistäkin!

Kun Känttykin tuli takaisin mukaan, koitan minä myös kuinka monennenko kerran pistää kiloni likoamaan.
Lomareissuni paljasti keskirenkaani ja nosti uimapuvun helmat hävyttömän korkealle. Tyttäreni joutui auttamaan takaosan kohdistuksessa ja suositteli bikineitä: kaksiosaista uimapukua, joka sallii mahalle turvallista velttoilua.
Karjaisin, että EI VIELÄ, PLIIS!
Muuten ei ihme uutisia kuin että on suvussa vietetty ensimmäinen rippijuhla, pojanpoika.
Esikoinen luopui omasta mielestään tuskastuttavan pitkästä sinkkuudestaan ja antautui kihlattavaksi.
Talomies on muuttunut teräsmieheksi ja haastaa ympäristöä moottorisahallaan..
Elän pitkää lomaa, jonka tarpeessa olen ollutkin noin kolme vuotta kestäneen jakson jälkeen vapaaehtoistyössä joka tuli pyytämättä kuin Jäättenmäen faksi. Kokemusta on tullut mm. hoitotahtojen ja edunvalvontavaltuutuksien laatimisessa. Lomakkeen täyttäminen ei tietenkään ole niin vaikeaa kuin oman kärsimyskynnyksen tunnistaminen, mitä tahdon ja mitä en. Suomalainen luottaa edelleen, että muut tietävät tarpeistani paremmin kuin minä itse.
Lomareissulla ostamastani saksalaisesta lehdestä luin, että hoivaa tarvitsevat miettivät muuttavansa joko Puolaan tai tsekkeihin saadakseen edullisemman hoitopaikan.
Pakko siis vielä pitää itsestään pikkusen huolta jo nyt.
Onneksi pikku terveyspoliisi Neiti Maltalainen vaatii joka päivä lenkille..
Päiväannokseksi kertyy jotain 100000 askelta, mikä hyvä. Lomareissulla sorruin jopa pyöräilemään.

Olipa hauskaa kuulla sinusta taas Luulikka. Ja tervetuloa joukkoon, Käntty!
Minä olen laiskotellut, kun kahteen päivään ei ole ollut ystäviä mökillä, eikä edes kauppaan ole tarvinnut mennä. Mitä nyt lapsenlapset lakanat pesin ja mankeloin ja ompelin vävylle yhtä hänen pyytämäänsä juttua. Sisällä jaksaa touhuilla, kun torpan saa viileäksi.

Eilen ukkonen jyrähteli ja Iker ei suostunut pihalle ollenkaan. Iltamyöhällä lähimpään pensaaseen sitten lorotteli niin pitkät pissat, että joutui välillä vaihtamaan takajalkaa! Tänä aamuna päästiin jo hyvän matkaa lenkille, kun joku päräytti jonkun koneen käyntiin. Iker kääntyi saman tien ja juoksi mökille. Siihen jäi kävelymme.

Eilen uskaltauduin vaakaan ja ilokseni totesin painon pysyneen samoissa (liika)kiloissa. Vähentää pitäilsi, mutta miten? Syön pieniä annoksia, joten liikuntaa kai olisi lisättävä. Vaan nivelrikkoinen polvi oireilee ja jokainen askel sattuu.

Tänään saan vihdoin ylikasvaneen hiuspehkoni siistittyä ja jöröjukkakynteni hoidettua. Seurantalolla on Iltamat ja sen jälkeen illallinen. Liput tilaisuuteen loppuivat jo keväällä, eilen oli ennakkonäytös ja tupa oli ollut ihan täysi. Iltamissa esiintyy oma Saariteatterimme, jonka jäseninä on ammattiesiintyjiä, joilla on mökki saaressamme. Ohjelmisto koostuu pääosin omista toilailuistamme ja nauruhermot ovat koetuksella.

Torstaina Ikerin perhe tulee kotiin. Perjantaina viimeistellään arpajaiset, leivotaan ja koristellaan saareen johtava silta kukkasilla ja puilla, joita maanomistajat tuovat traktoreiden peräkärryissä. Nimikoimme kaikki puut. Lauantaina on sitten Saaristopäivä, olen hoitamass arpakojua ja auttamassa kahvikojussa. Päivä huipentuu illalla konserttiin, jossa Vuokko Hovatta on pääesiintyjänä.

Jos joku teistä on lähistöllä, tervetuloa lauantaina. 10 - 14 Seurantalolle, tiedossa kaikkea hauskaa!

Mukavaa kuulla sinustakin, Luulikka, vaikkakin aina välillä näen vilahduksia facebookissa. En epäile sanojasi hetkeäkään, vaikka 100 000 askelta päivässä onkin aika paljon

Tervetuloa joukkoon, Käntty. Kuten Tiinuliinu sanoi, täällä ei iällä ole merkitystä eikä kai kiloillakaan, kun niistä suht vähän puhutaan Tiedän, että aika moni kirjaa syömisiään ylös, mutta minä en enää viitsi, kun ei siitä mitään hyötyä ole ollut. Tosin ihan kivahan se on päivän päätteeksi miettiä, mitä kaikkea sitä on suuhunsa pistänyt, mutta kirjoittaminen ei paljoa energiaa kuluta eikä siis painoonkaan vaikuta!

Huomenna on sitten täydellinen kuunpimennys, jonka pimein vaihe kestää pari tuntia. URSA:n sivuilla on tarkka pimennyksen aikataulu, jos ketä kiinnostaa. Edellisen kerran kun oli sellainen superkuu, olimme meirämmiähen kanssa suunnitelleet lähteä sitä katsomaan, mutta sitten hän unohti minut, kun en kuulemma ollut kiinnostunut ja lähti yksikseen yöllä ulos. Kuuta hän ei kuitenkaan löytänyt, kun jätti kurkistamatta viimeisen rakennuksen kulman taakse! Mikäli olisin ollut mukana, niin olisimme kyllä kuun löytäneet, minkä hänelle myös selkeästi toin esiin

Hikoilua riittää eikä mitään jaksa tehdä. Inhottaa pukea päälle, kun iho on koko ajan nihkeä. Tuulettimet jauhaa niin, että ihmettelen, etten ole saanut mitään paikkaa kipeäksi vedosta. Silmät kyllä ovat ekstrakuivat, mutta siihen onneksi tipat auttavat. Olen ihan oikeasti sitä mieltä, että tätä on jo kestänyt enemmän kuin tarpeeksi!

Hyvää yötä ja mukavaa viikonloppua kaikille