Hypätään vaan.
Meikäläinen on ollut hukassa. Sattui jälleen pieni tapaturma. Meinin auton varaosakauppaa ja siinä rappurallilla huomasin,että apuani tarvitaan, enkä yhtään katsonut eteeni ja sitten olinkin naamallani teräksisellä rallilla...Pääsin ylös ja äkkiä. Naamassa kova tuska ja verta pulppusi jostain ja toisessa polvessa mieletön polte. Olin varma että polvilumpio halki ja uusi tekonivel olkapäässä sökönä. Halusin kumminkin kotiin jäihin (olen hoitaja)siinä sitten jähdyteltiin ja taputeltiin ja seurattiin. Pääsin säikähdyksellä,mutta naama oli kuin pakanamaan kartta.
Lääkärissä sitten kuitenkin tutkittiin,hutkittiin kuvattiin silmä ja naama hampaineen
onni oli onnettomuudessa,ettei muuta kuin yksi hammas saattaa jatkossa aiheuttaa jotain.
Kysyin lääkäriltä,että onkohan minulla joku alkava aivojuttu,kun olen aina nenälläni. Hän vakuutti, ettei muuta vikaa kuin liia kova vauhti ikään nähden.(76)
Onhan se kai päässä vika,kun ei muista ikäänsä...ei tunnu miltään vuosista ja krempoista huolimatta.
Ai niin asiaan painoin jo välillä melkei 75, mutta tänä aamuna 76,6
en ole merkkailut enkä mittaillut. Ihmekkös tuo kilomäärä, kun en ole nyt päässyt salille uimisesta puhumattakaan.
Maanantaina aion yrittää. Ei ole enää kuin mustelma silmän alla ja pieni arpi poskessa ja nenässä polvea todennäköisesti särkee pitkään.

Olipa kiva kuulla teistä sain tsemppiä ottaa tosissaan nyt kohti joulua.

Kaikille tsemppiä ja hyvää viikonloppua. Pysykää pystyssä ja terveenä

Sorjaksi, me ollaan kaikki muut jo hypätty seuraavaan ryhmään, tule sinne

Ja onneksi ei käynyt pahemmin! <3

maanantaina, 4. tammikuuta 2010 klo 11:40 Vierailija kirjoitti:
Heippa!

Uusi lyyli ilmottautuu tavoittelemaan 75kg tämän kevään aikana. Paino oli viime viikolla 82kg joten kevääksi riittää töitä. Tarkoituksena on saada läski pois eikä lihasmassaa. 

Itsellä sama aloituspaino ja sama tavoite. Korona, vaihdevuodet, työstressi, punaviini ja täytelakritsa ovat tuoneet kiloja. Ensimmäinen tavoite on saada kirjaamisesta rutiini ja lisätä liikuntaa. 

Uusi yrittäjä saapuu. Motivaatio vaihteleva 7-8/10, takana raskas 12 kk ajanjakso johon kuuluu läheisen sairastuminen ja kuolema. Siitä seurasi kaiken muun lisäksi painonnousu, jota nyt yritän saada katkaistua ja lähdettyä rauhallisesti alaspäin.

Tavoitteena 95 --> 78 kg, niin päästäisiin monesta kertyneestä pilleristä eroon.

Käynpä merkkaamassa tämän ketjun, tämähän se seuraava tavoite olisi. 79,7 kg tänä aamuna. Vauhti ollut huima, joten en vielä uskalla varsinaisesti tähän ketjuun siirtyä. Mutta merkkaan ylös ensimmäisen seiskalla alkavan luvun sitten vuoden 2009 tai 2010 alun.

78,4 kg. Kai sitä uskaltaa enemmänkin kuikuilla tähän ketjuun. Kirjoittelen vielä kuitenkin tuonne 80:n tavoittelijoihiin ennen kuin olen varmemmin täällä. Tai jos tämä hurja vauhti jatkuu, saatan siirtyä suoremmin tuonne 70:iin. Katsellaan nyt, tuskin tämä vauhti pitkään näin hurjana pysyy.

Nyt, lähes vuosi edellisestä viestistä, siirryn tänne ketjuun. Eli vuosi meni vielä miettiessä ja toki myös siksi että paino on ollut ylemmissä lukemissa. Nyt ainakin tällä hetkellä näyttäisi pysyvän alle 80 kilossa, joten se tavoite on täytetty. Lopullinen tavoite on noin 68 kiloa, se olisi normaalipainon yläraja. Mutta jospa seuraavaksi joskus pääsisi tuonne 75:een, jopa sen alle. Ja kaikkein tärkein olisi nyt pysyä suht tässä painossa, ettei nouse.

Tänä aamuna lukema on 79,3 kg, toiveena on että vaaka näyttäisi edes kerran-pari 78-lukemia viikossa. Sen kummempia ruokavalioita tai liikuntaohjelmia minulla ei nyt ole, toki pyrin syömään terveellisesti ja sopivasti, aina sekään ei onnistu, mutta rennolla otteella koitan mennä. Liikunta on nyt todella vähissä, koska työ on fyysistä ja sitä on nyt tavallista enemmän. Eilen tosin käytiin lapsen kanssa luistelemassa, enemmän siinä kävelyä tuli, mutta oli myös hieno huomata että tuonkin lyhyen ajan sisällä  alkoi vähän jo luottaa pystyssä pysymiseen. Jalat ainakin tuli kipeiksi. Edellisestä liikunnaksi laskettavasta kerrasta oli kuukausi... yritän nyt edes kerran viikossa tehdä jotain, hiihtämässäkin pitäisi käydä se eka kerta tänä talvena, ehkä myös vika.

78,2 kg tänä aamuna, ennätys siis rikottu. Toivottavasti nyt näissä lukemissa pysyy, enimmillään hiukan yli 79 kg ja näitä ennätyksiähän saa tulla. Edelleenkin uskon että syy on vain lisääntyneissä töissä, en mitään tietoista muutosta ole tehnyt. Ehkä Ozempic myös jostain syystä vaikuttaa paremmin. Väsymystä on ollut tavallista enemmän johtuen toki noista töistä, mutta olen ottanut rautaa myös silloin tällöin, josko ne varastot on taas heikentyneet. Huhtikuussa on labrat.

Viime vuonnakin kävi näissä lukemissa just tässä maaliskuun alussa, edellinen ennätys 78,4 kg tuli 5.3. Siitä sitten nousi sinne 80:n pintaan takaisin kesäksi. Eihän tuo ero iso ole, mutta henkisesti kyllä, ja kyllä siinä vatsaturvotus esti kivojen mekko/tunikoiden käytön. Jospa nyt ei tuota tulisi.

Nyt paino kävi yli 80 kilon eilen aamuna, 80,2 kg. Kuuden viikon putki olikin siinä että pysyi alle tuon kymmenluvun. Mutta eipä tuo haittaa, tänä aamuna oli jo humpsahtanut 79,2:een. Oli kahden viikon tauko Ozempicissa, olen nyt pistänyt sitä harvemmin, josko riittää pidemmälle kun uutta ei saa.

Tänä aamuna taas tuo tikkerilukema, 78,2 kg. Vaaka väläytteli jo 77,9:ää, mutta otan lukemista keskimmäisen, tai jos tulee kaksi lukemaa, punnitsen vain kahdesti. (James Bönd: Punnitse vain kahdesti, ehhehe) Mittasin pitkästä aikaa vyötärön ja maharöllykän istuen, jotta saan vertailulukuja, vyötärö 98 cm ja röllykkä 108 cm. Yleisimmät luvut tuossa yli 90-kiloisena ne oli 106 cm ja 113 cm. Jossakin ne epämääräisesti pitäisi olla ylhäällä... Eihän niitä paljon ole lähtenyt ottaen huomioon että kiloja lähtenyt yli 15, mutta jotain tuokin on. Ja housut jää isoiksi, vyötä on saanut kiristää. Takissa ja työpaidassakin tuntuu selkeä lepatus, mikä on ihan hyvä asia verrattuna siihen että maha kiristää.