Vaaka näytti viimein alle 90kg eli iltapaino 88,8 aion uskoa sitä vaikka tätä projektia on kestänyt vasta 5pv. ja siirryn 85-tavoittelijoihin! Lähtö oli siis 91kg eli kolme kokonaista kiloa jo lähti! Tästä pn hyvä jatkaa tsemppiä kaikille ja nauttikaa ulkoillen näistä pitkään odotetuista pakkasista täällä etelässäkin!

Hei.

Viikkopunnitus ja viikon alkusaldona on nyt 93.7 kg Jeij! Vatsa on selvästi litistynyt. Himppusen mukavampi aloittaa viikko näin.

Mukavaa alkanutta viikkoa! Tsemppiä meille! Onnea miimyylle alempaan ryhmään siirtymisestä!

Huomenta!

Ärsyttää, kun paino seilaa edestakaisin ilman mitään ilmeistä syytä. Viime viikon alussa lähtöpaino oli 95,6 kg; eilen oltiin tultu jo 93,8 kg:een, mutta nyt tänä aamuna vaaka näyttikin jostain syystä 94,5 kiloa. En tajua ollenkaan tällaista meininkiä, ärsyttää. Hormonitko tässä vaikuttaa vai mikä? No, sentään kilon verran on tultu tämänpäiväisillä lukemillakin alkupainosta alas.

Viikkopunnitus oli eilen ihan miellyttävä, -2kg, hormonihirmuilusta huolimatta! Konkarina (ikävä kyllä olen ollut jojoilija) tiedän että mahdolliset plussaviikot on vaan mentävä sisulla läpi.

Mahtaako Meirallakin olla kyse juuri hormonien heittelystä kun paino noin seilaa?

Lieneekö näillä "kokemusvuosilla" vaikutusta asiaan, mene ja tiedä, mutta tällä kertaa olen tällä matkalla saavuttaakseni viimeinkin pysyvästi hyvänolonpainoni. En koko aikuisikäni aikana ole siihen kyennyt vaan aina kun paino on laskenut siedettäviin lukemiin on hiljalleen ruvennut vanhat tavat nostamaan päätään..
Ryhtiliikkeen olen tosin osannut tehdä joka kerta vähän ennen kun olen ollut samoissa lukemissa kuin lähtiessä, joten pitkällä välillä paino on ainoastaan laskenut pahimmista lukemista kuopuksen syntymän jälkeen.

Samalla tiellä Rimpe, tosin mie oon laihduttanut aiemmin vain kerran isomman määrän ja muutamana viime vuonna olen lopettanut jo muutaman kilon pudotuksen jälkeen. Motivaatio ei vaan riittänyt. Nyt on intoa. Luulen, että pystyn tähän nyt.

Samoilla ajatuksilla Rimpen ja Mauin kanssa, nyt tai ei koskaan. Kerran olen laihduttanu 12 kg, toisen lapseni syntymän jälkeen eli joskus 20 v sitten ja silloin ei ollu ylimääräistä kuin 15kg .

Mutta mikä sitten saikin kilot kertymään, sen kun tietäisi. Monesti aloitin laihduttamaan, joskus sain pois 5 kg, joskus 7....kaikki aina takaisin ja tuplana. Siksi kiloja on nyt kertyny 30 ylimääräistä joista on ihan pakko päästä eroon. Nyt ei saa antaa periksi.

Muutoin on ihan hyvä fiilis, reilussa viikossa on kadonnu 3,2 kg, mutta se mikä ärsyttää, niin on tää mun pallomaha ! Luulen, että vaikka saisin kymmenenkin kiloo pois, niin tää järkky pallo vaan pysyy....argghhhhh

Vaihdoin tuonne "edistyminen"-osioon ekaksi tavoitteekseni 79,7 kg, koska silloin siirryn "merkittävästä ylipainosta" vain "ylipainoiseksi"

Järkky pallomaha on tuttu ilmiö. Näin päärynälle se on tosi outo. Siitä eroon ja normaalipainoon on päädyttävä. Liikuntainto on onneksi jo löytynyt.

Nyt tsempataan toisemme miinustuloksiin!

Hyvää pakkas huomenta kaikille . Minä voisin hypätä tähän joukkoon mukaan. Olin jo viime keväänä melkein tässä tavotteessa mutta sitten tuli kesä ja lipsumisia ja jäi syksyksi päälle ja sitten tuli joulu...Vuosi vaihtui ja päätin että nyt otan itseäni taas niskasta kiinni ja olen nyt toista viikkoa merkkaillut syömisiäni ja liikkunut taas enemmän ja tänä aamuna uskaltauduin vaalle ja jestas 98,6...eli useampi kilo tullut viime keväästä . Mutta siitä ei voi kuin syyttää itseään. Tavote siis taas toukokuun loppuun päästä tuohon 90 ja sitten siitä eteenpäin eikä alkaa lusmuilla . Tsemppiä kaikille.

Tervetuloa Anssullekin!

Tänä aamuna oltiin päästy 93,5 kiloon eli mikä lienee hormoniturvotus on taas haihtunut ja 2 kg on jo lähtenyt (lähinnä nesteitä tietty) reilussa viikossa. Henkisen puolen kanssa riittää työsarkaa. Toisaalta tuntuu, että itsekin alan kyllästyä jojotteluun, mutta ajatus tietyistä tavoista/herkuista loppuiäksi luopumisesta surettaa ja ahdistaa. Mutta eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Meira76, ollaan aikalailla samoissa kiloissa (mulla tänäaamuna 92,3 kg.
Olen myös kyllästyny jojoiluun, Mutta... en kuitenkaan ajatellu luopuvani kaikista herkuista loppuelämäkseni.
Nyt yritän saada itseni normipainoon (tai edes rajalle)... sen jälkeen pysyttelen järkevissä syömisissä JA...nautin silloin tällöin niitä herkkuja.
Mulla sinällään ehkä helpohkoa koska en ennenkään ole juuri herkuista välittäny (mikä mut sitte on lihottanu...liikkumattomuus ja liika oluen/siiderin lipittäminen).

Eikä tää painonpudotusprojektikaan saa olla liian tiukkapiposta...silloin siitä helposti luopuu ja tilanne on entinen. Itellä ainakin tarkoitus palkita itseäni tietyin väliajoin (eka palkinto muutaman kilon jälkeen, kun olen pudottanu ekat 5 kg)

No, tää kaikki on tietysti helpompaa sanoa, kun tehdä, mutta näin olis kovasti tarkoitus toimia