lauantaina, 2. huhtikuuta 2016 klo 09:44 wildchild kirjoitti::
Mikä mahtais olla elämäntapamuutosta tekevän fiksuin rasvavalinta? Lähinnä paistorasvaa ruuanvalmistuksessa mietin. Leivällä käytän varmaan ikuisesti punaista oivariinia, koska leipä ei kuulu päivittäiseen ruokavaliooni enkä syö sitä paljon.
Mutta entäpä vaikka kananmunan tai vihannesten paistaminen? Tai itsetehdyt lohkoperunat? Mitä rasvaa niihin?

Tärkeintä ruoanvalmistusrasvan valinnassa on se, että suurin osa siitä on pehmeää rasvaa. Esimerkiksi kaikki rypsi- ja oliiviöljyt ovat tällaisia. Terveellisyyden kannalta ei ole suurta eroa, käyttääkö esimerkiksi oliivi- vai rypsiöljyä, mutta muuten niiden käytössä on eroa.

Oliiviöljyssä on aina mukana oliivin makua, rypsiöljy on mautonta. Molempia saa myös maustettuna esim. chilillä tai valkosipulilla.

Tunnistat pehmeän eli terveellisen ruoanlaittorasvan siitä, että se on huoneenlämmössä juoksevaa. Myös mitä pehmeämpää kasvimargariini paketista otettaessa on, sitä enemmän siinä on mukana kasviöljyä.

Kun ostat margariinia ruoanvalmistukseen, tarkista että vähintään 2/3 sen rasvoista on tyydyttymätöntä (eli esim. 60 % rasvaa sisältävässä 20 g/100 g), ja lisäksi että rasvapitoisuus on vähintään tuo 60 %. Kevytmargariineja ei enää nykyisin suositella laihduttajillekaan kuten ennen.

Tutut oliiviöljy ja rypsiöljy hyviä ravintokoostumukseltaan ja suht neutraalilta maultaan.. Rypsiöljystä monesti puhutaan sen rasvan laadun "tuhoutuvan" paistettaessa mutta eihän ruokaa ole tarkoitus käristää ja polttaa joten ei ongelma ainakaan normaalissa paistossa.

Eikös muuten öljyä myös haihdu kun paistaa, eihän ruoka sitä kaikkea itseensä ime...?

perjantaina, 15. huhtikuuta 2016 klo 11:01 Sipsitär kirjoitti::
Eikös muuten öljyä myös haihdu kun paistaa, eihän ruoka sitä kaikkea itseensä ime...?

Rasva ei haihdu, mutta pannulle jää osa siitä. Jos jäännösrasvaa näyttää olevan, arvioi kuinka suuri sen määrä on verrattuna pannulle alussa lisäämääsi rasvaan. Merkkaa sitten ruokapäiväkirjaan sen verran vähemmän.

Paiston aikana tapahtuma haihtuminen sen sijaan on pelkästään vettä (vesihöyryä), se ei kaloreita valmiista ruoasta vähennä.

Minä valitsen rasvani käyttötarkoituksen mukaan: rypsiä paistamiseen (joskus voita lisäksi), oliivia muuhun ruoanlaittoon, voita leivontaan, auringonkukkaöljyä friteeraamiseen ja oivariinia leivän päälle. Olen kulinaristi

Mä käytän friteeramiseen sekotuksen,eli pullon kyljessä lukee uppopaistoon friteeramiseen,siis paistokyky ja öljy ei pala,auringonkukka öljyssä omegar on eniten omega6,tta! Tosin friteraan tai uppopaistan todella harvon,ehkä ensiviikolla seuraavan kerran lihapiirakoita,paistoon käytän floora-voita,kalanpaisstoon voita,leivänpäälle sitä flora-voita tai oivariinia,salaattiin oliviöljyä sämpylöihin rypsiöljyä,pullataikinaan voita ja liru öljyä rypsi,

Oon pohtinut sitä, että kun tuolla ruokapäiväkirjassa on kolme eri kohtaa: kova rasva, kertatyydyttymätön ja monityydyttymätön ja ruokien ravintosisällöissä on usein vain tyydyttyneet, niin mihin kohtaan nämä tyydyttyneet tulee? Voiskos joku fiksumpi vähän valaista?

keskiviikkona, 27. huhtikuuta 2016 klo 09:58 varjoharha kirjoitti::
Oon pohtinut sitä, että kun tuolla ruokapäiväkirjassa on kolme eri kohtaa: kova rasva, kertatyydyttymätön ja monityydyttymätön ja ruokien ravintosisällöissä on usein vain tyydyttyneet, niin mihin kohtaan nämä tyydyttyneet tulee? Voiskos joku fiksumpi vähän valaista?

Tyydyttynyt tarkoittaa aina kovaa rasvaa, ja tyydyttymätön sekä monityydyttymätön pehmeää. Kova ja pehmeä rasva ovat kansanomaisia, helposti ymmärrettäviä nimityksiä noille, ja siksi niitä käytetään.

Tyydyttymättömät ja monityydyttymättömät on erikseen mainittu (pelkän pehmeä rasva -nimityksen sijaan), koska molempia erikseen tarvitaan. Niitä saa osittain samoista, osittain eri ruoka-aineista.

Erilaisten tyydyttyneiden rasvojen välillä sen sijaan ei vastaavaa eroa ole, ainakaan yhtä merkittävää. Siksi yksi "kova rasva" -nimitys riittää. Yleisesti muuallakin kuin Kiloklubissa.

No eikös esim. voilla ja transrasvoilla ole terveyden kannalta aika suurikin ero?

torstaina, 5. toukokuuta 2016 klo 19:18 transformatio kirjoitti::
No eikös esim. voilla ja transrasvoilla ole terveyden kannalta aika suurikin ero?

Kyllä on eroa eikä niitä voida kokonaan rinnastaa toisiinsa. Transrasvat ovat rasvoja joita pitäisi mahdollisuuksien mukaan välttää.

Voita ja muita tyydyttyneitä rasvoja sen sijaan mahtuu kohtuullisesti mukaan, niiden suositus on sekä Kiloklubissa että yleisesti muuallakin enintään kolmasosa rasvojen kokonaismäärästä. Tyydyttynyttäkin rasvaa tarvitaan. Transrasvat sen sijaan ovat määrästä riippumatta ei-terveellisiä, ja tuohon suositeltuun tyydyttyneen rasvan osuuteen rasvan kokonaismäärästä niitä pitäisi sisältyä vain vähän tai ei ollenkaan.

Tyydyttyneen rasvan välttämisestä puhutaan paljon lähinnä siksi, koska niitä kertyy helpommin enemmän, jos pehmeän rasvan saantiin ei kiinnitä erityistä huomiota. Myös piilorasva on useimmiten kovaa rasvaa, ja joissakin tapauksissa transrasvaa (mm. osittain kovetetut kasvirasvat teollisissa ruoissa).