sunnuntaina, 6. helmikuuta 2011 klo 21:39 jäävi kirjoitti::

sunnuntaina, 6. helmikuuta 2011 klo 21:34 Vesimeloni_ko kirjoitti::
Tänä ei nyt varsinaisesti liity täysin aiheeseen, mutta kuitenkin kysymys liikunnasta?

Mitä eroa on pyöräily, kevyt rasitus ja pyöräily esim.töihin?
Koska kalori ero on huima!! Mutta kun oma pyöräily töihin on kevyt rasitteista?

Puhdas arvaus: Pyöräily töihin mielletään vielä kevyemmäksi koska ajatellaan ettei ihmiset tahdo mennä hikisinä ja nuhruisina töihin?

Juuri noin kuten Jäävi vastasi. Pyöräily töihin on sellaista, jossa ei tule edes lämmin eikä syke nouse juuri lainkaan. Silloin kulutusta lisäävä vaikutuskin on hyvin pieni.

Kevyt pyöräily vastaa rasittavuudeltaan muuta kevyttä liikuntaa, eli sillä on varsinkin aloitteleville liikkujille merkitystä myös kunnon kohoamisen kannalta. Samalla kulutus on suurempi.

maanantaina, 7. helmikuuta 2011 klo 21:09 loppuu nyt kirjoitti::
Mitenköhän minun pitäisi valita aktiivisuustasoni: teen hoitotyötä (eli kävelyä, nostelua, kyykistymisiä ym. paljon työpäivän aikana), pyöräilen lähestulkoon aina työmatkat (inansa vajaat 9km yhteensuuntaan), mutten harrasta mitään "ohjattua" liikuntaa, eli en käy jumpissa tmv. enkä lenkkeile/kävele/pyöräile "huvin vuoksi", ainoastaan siirtyäkseni paikasta A paikkaan B.

Sinulle sopiva on vähintään kolmostaso. Jos nälkä vaivaa niillä kaloreilla, kannattaa nostaa kalorimäärää siitä vielä ainakin jonkin verran ylöspäin. Pyöräilemäsi työmatka on jo yksinään pidempi kuin useimmilla muilla, jo se nostaa aktiivisuustasoa. Lyhyempikin työmatkapyöräily riittää kakkostasoon.

tiistaina, 15. helmikuuta 2011 klo 10:30 tvim kirjoitti::
Minä laitoin sykemittarin työpäivän ajaksi käyttöön, lukemaksi tulivat aika 8h6min 836 kcal keskisyke 75 ja maksimi 103. Mietin tässä kuuluuko työni kevyeen vai keski raskaasee?

Sykemittari ei ole paras väline työssä tulevan rasituksen merkkaamiseen, se on suunniteltu toimimaan suuremman rasituksen aikana. Osa mittareista toimii lisäksi heikosti silloin, jos syke jää alle tietyn lukeman. Arvioi aktiivisuustasosi mieluummin sen perusteella, istutko lähinnä paikallasi, seisotko vai käveletkö työpäivän aikana. Sykemittaria kannattaa käyttää kuntoliikunnan yhteydessä, johon se on tarkoitettu.

Jos teet istumatyötä ja liikut muulloin paikasta toiseen lähinnä autolla/bussilla, silloin oikea aktiivisuustaso on ykkönen. Kakkostaso on sopiva seisomatyötä tekevälle tai sellaiselle istumatyötä tekevälle, joka ei juuri käytä autoa liikkumiseen. Kolmostaso edellyttää jo sitä, että työssä tulee jatkuvaa liikkumista. Nelos- eli ylimmällä tasolla työ on fyysisesti hyvin rasittavaa koko ajan.

keskiviikkona, 16. helmikuuta 2011 klo 12:36 tvim kirjoitti::
Kiitos Pape vastauksesta, seison miltei koko työpäivän ja joudun nostelemaan 12kg-23kg lankakeloja muutanan kerran päivässä. Liikun koiran kanssa ja suurimmaksi osaksi ajan pyörällä töihin yhteensä 13km, jote aktiivisuustaso varmaan 2

Sinulla tulee arkiaktiivisuutta sen verran paljon, että se menee jo kakkostasosta ylikin jonkin verran. Työmatkasi on pidempi kuin useimmilla. Sinun kannattaa valita kakkostaso ja seurata, alkaako nälkä vaivata. Jos alkaa, voit nostaa kalorimäärää kakkostason suosituksesta esimerkiksi kakkos- ja kolmostasojen puoliväliin. Näiden tasojen ero on sen verran suuri (jopa 400 kcal), että kolmoseen asti en sinuna aktiivisuustasoa ehkä nostaisi.

lauantaina, 19. helmikuuta 2011 klo 23:49 Narna kirjoitti::
Voiko aktiivisuustasoa vaihtaa päivän mukaan?
Tai merkitä ylimääräisiä liikuntoihin rankan työpäivän jälkeen?

Minulla esimerkiksi oli tänään sykemittari päällä koko työpäivän 10h. Kulutus oli 3500 kcal. Kun taas esimerkiksi joinain päivinä arkisin varmaan puolet siitä, kun ei ole niin kiire päivä. Saatika lomalla.. Työskentelen siis kokkina keittiössä.
Harmittaa vietävästi kun tulee syötyä nälän mukaan ja vajaukset jää "vajaiksi". Aktiivisuustasoksi olen laittanut nyt 2, juuri päivien vaihtelevuuden vuoksi.

Koska työpäiviesi sisältö vaihtelee merkittävästi, sinun kannattaa pitää arkiaktiivisuustasosi ennallaan ja syödä jonkin verran enemmän kuin sen suosituskalorimäärä on. Eli lisäät esimerkiksi 200 kcal päivässä kakkostason suositukseen. Kakkos- ja kolmostason suositusten ero on jopa yli 400 kcal.

Minulla osa päivistä on fyysistä siivoustyötä ja osa taas kevyempää. Ei haittaa, vaikka ohjelma näyttääkin hiukan suositusta pienempää vajetta silloin kun on kevyempi päivä. Todellisuudessa se ei siis kuitenkaan ole pienempi.

Olen huomannut, että minulla tuo em. tapa toimii: Kun syön joka päivä hieman enemmän (enkä ainoastaan fyysisen työn päivinä reilusti enemmän), nälkä pysyy poissa eikä myöskään tule "tuhottua" vajeita jossain vaiheessa iskevällä makeanhimolla.

Aikaisemmin, kun en uskonut tarvitsemani kalorimäärän olevan niin suuri (1900 - 2000 kcal päivässä liikunnan kanssa), aina jossain vaiheessa tuli sitten syötyä iso karkkipussi tms. joka tuhosi monen päivän vajeet. Syömässäni kalorimäärässä oli eroa tuohon vain noin 100-200 kcal, mutta pitkän aikaa toistuneena silläkin alkoi olla merkitystä.

Voit myös vaihdella aktiivisuustasoa eri päivinä (lopputulos on sama), mutta tuo on ehkä helpompi tapa. Silloin ei tarvitse joka päivä käydä samoja tietoja muuttamassa.

tiistaina, 22. helmikuuta 2011 klo 12:16 villikissa68 kirjoitti::
Olen merkannut aktiivisuus tasokseni 2, koska olen kaupassa töissä ja joskus vain istun kassalla, joskus seison. Välillä on tietty fyysisempää hommaa, siivousta ja kuorman purkua. Lisäksi olen osa-aikaisena joten en ole joka päivä töissä.

Jos välillä työpäivät ovat fyysisesti raskaampia niin voinko merkitä sen jonain liikuntasuorituksena? millä? vaihtoehtona ei löytynyt kuorman purkamista

Tietokannasta löytyy Raskaan kuorman kantaminen esim. tiilten, jolla voit merkata ne kerrat, jolloin nostelet painavia kuormia pidemmän aikaa (esim. puoli tuntia tai yli) kerrallaan.

Kassalla istumisen ohessa tuleva seisomatyö mahtuu kakkostasoon hyvin. Jos siivousta on vain muutama tunti viikossa eikä läheskään päivittäin, sekin on jo kakkostasossa mukana.

Silloin, jos siivoustyötä tulee keskimäärin muutama tunti päivässä (yhteensä esim. kaksi työpäivää viikossa), sinun kannattaa nostaa kalorimäärää kakkostason suosituksesta joka päivä jonkin verran, esim.150 - 200 kcal:lla.

Kolmoseen tasoa ei kannata nostaa, koska kakkos- ja kolmostasojen välinen ero kalorimäärissä on jopa noin 400 kcal. Olen samantapaisessa tilanteessa kuin sinäkin (osan viikosta siivooja, osan toimistosihteeri), ja tällaisen neuvon sain aikanaan kun asiasta kyselin.

tiistaina, 22. helmikuuta 2011 klo 12:30 villikissa68 kirjoitti::
miksi sanotaan että 1 tasoonkin kuuluu hyötyliikuntaa kun tuolla määrityksessä sanotaan että kevyt istumatyö ja ei hyötyliikuntaa?

Hyötyliikunta siinä merkityksessä kuin se liikuntaosiostakin löytyy, tarkoittaa rasittavampaa suoritusta kuten suursiivousta, raskaampia pihatöitä, lumenluontia tai vastaavia. Tämänkaltaisia ykköstasoon ei sisälly, ja niiden tekeminen pidempään nostaa jo kulutustakin.

Sen sijaan lyhyet kävelymatkat esim. bussipysäkille, viikkosiivous kotona ym. ovat toimintoja jotka sisältyvät ykköstasoonkin. Rasittavuudeltaan näissä on kysymys täysin erilaisista toiminnoista kuin edellä. Kevyttä hyötyliikuntaahan nämäkin ovat, mutta kulutusta ne eivät normaalitilanteesta juuri nosta.

Ehkä näille pitäisi olla erilliset nimitykset Kiloklubissa, mutta yleisesti molempia kutsutaan hyötyliikunnaksi myös muualla. Siksi varmaan samat nimet täälläkin.

keskiviikkona, 23. helmikuuta 2011 klo 22:39 Amolad kirjoitti::
Moikka! Liityin eilen mukaan klubiin ja monien muiden tavoin en ole varma aktiivisuustasostani ja mitkä liikunnat merkitsen vielä erikseen.

Elikkä olen opiskelija, joten "työ" on istumatyötä. Normaalipäivänä teen koiran kanssa yhden vähintään 30 minuutin reippaan lenkin ja muut ulkoilut koiran kanssa jäävät 10-15 minuuttiin ja tahtikin on hitaampaa. Koululle kuljen kävellen/pyörällä (15 / 5 min), silloin kun luentoja on.
Teenkö oikein, jos merkitsen liikuntaosioon nuo väh. 30 min lenkit koiran kanssa ja sisällytän lyhyet lenkit sekä koulumatkat aktiivisuustasoon? Valitsin aktiivisuustasokseni 1, mutten ole siitäkään täysin varma.

Sinun kannattaa tehdä juuri noin kuin ajattelitkin. Ykköstaso vastaa istumatyötä, opiskelua tai vastaavaa. Hyvin lyhyet koiran kanssa ulkoilut ja nuo 5 - 15 minuutin matkat sisältyvät siihen. Nuo puolen tunnin ja pidemmät lenkit ja kaikki muu kuntoliikunta, jota mahdollisesti nyt tai myöhemmin teet, kannattaa merkata liikuntaosioon.

Merkkaa liikuntaosioon kuuluvat lenkit ja muut liikunnat kerran viikossa etukäteen, niin saat jokaiselle päivälle sopivan määrän kaloreita syötäväksi heti maanantaista alkaen. Ohjelma jakaa kulutuksen automaattisesti koko viikolle. Etukäteen merkkaaminen on helppoa, jos/kun lenkkisi ovat säännöllisesti toistuvia.

keskiviikkona, 23. helmikuuta 2011 klo 15:07 Betty71 kirjoitti::
Hei! Kysyisin vinkkejä aktiivisuustason määritelyyn. Minulla on istuma/ seisomatyö. Hyötyliikuntaa en juuri harrasta (työmatkat autolla jne). Vapaa ajalla käyn kävelylenkillä ja erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla. Pyrin käymään niissä 3- 4 krt/ vko. Kuntosalilla harvakseltaan. Määrittelin aktiivisuustasoksi 2 ja laihdutusliikkuja, koska tavoitteena on pudottaa painoa.

Nyt kun näpyttelin liikuntaosioon ennakkoon viikon liikunnat (tarvittessa muokkaan niitä), niin päivittäinen kaloritarve nousi 150kcal/ päivä. (Aina en tosin liiku yhtä aktivisesti eli tällä viikolla jonkin verran enemmän/ useammin liikuntaa).
Kuinka suuria yksilöllisiä vaihteluita on noissa kiloklubin kalorinkulutus lukemissa?

Painonpudotustavoite ei vaikuta liikkujaprofiilin valintaan. Se valitaan ainoastaan sen perusteella, kuinka pysyvä osa elämää liikunta jo on. Sinun liikuntamäärälläsi ainoa oikea profiili on kuntoliikkuja.

Laihdutusliikkujaprofiilia ei nimestään huolimatta pidä valita automaattisesti, se on tarkoitettu sellaiselle joka on liikkunut jonkin verran, mutta ei vielä pysty liikkumaan kovalla teholla juuri lainkaan. Ryhmäliikuntatuntien määrä sinulla kertoo siitä, että olet tottunut liikkuja. Kannattaa vaihtaa profiilia. Suositusvajeen suuruuteen profiili ei vaikuta lainkaan.

Kiloklubin suosituskalorimäärä lasketaan kaikkien niiden tietojen perusteella, jotka juuri sinä annat Omat tiedot-osiossa. Se voi siis vaihdella eri henkilöiden osalta paljonkin.

Liikunta nostaa tavoitevajeeseen tarvittavaa syötävää kalorimäärää, koska Kiloklubissa liikuntaa ei ole tarkoitettu lisäkulutuksen hankkimiseen ilman että se vaikuttaisi syömiseen. Kaikki liikunnalla kuluttamasi kalorit vaikuttavat suoraan siihen kalorimäärään, joka sinun pitäisi syödä.

Koska teet osan ajasta seisomatyötä, oikea aktiivisuustaso sinulle olisi kakkostaso vaikka liikutkin matkat autolla. Ykkös- ja kakkostason suositusten ero on vain n. 100 kcal/päivä, joten "vääräkään" valinta ei pudota vajetta liian alas.

Merkkaa lisäksi liikunnaksi kaikki ryhmäliikunnat ja kävelylenkit, niitä ei oteta huomioon arkiaktiivisuustason valinnassa. Tee merkinnät arviona kerran viikossa, niin saat jokaiselle päivälle sopivan kalorimäärän. Jos käytät sykemittaria ja todellinen kulutus onkin jollain liikuntakerralla erilainen, voit muuttaa sen jälkikäteen oikeaksi.

torstaina, 24. helmikuuta 2011 klo 07:51 Betty71 kirjoitti::

Jos aktiivisuustaso on kaksi, merkkaanko liikuntaan myös kaikki lyhyetkin lenkit koiran kanssa. Aiemmin en ole niitä merkannut erikseen vaan ajattelin niiden sisältyvän tuohon aktiivisuustaso kahteen...

Ehkä tässä pikkuhiljaa oppii nämä aktiivisuustasot ja liikunnan merkkailut

Lyhyet koiran kanssa ulkoilut sisältyvät kakkostasoon, mutta puolen tunnin ja pidemmät lenkit voit ja kannattaa merkata liikunnaksi silloinkin.