Kiva, AnniKyllikki, että sait koronarokotusajan aikaisemmaksi.  Mekin juuri tulimme miehen kanssa rokotuksesta. Hänellä ei ollut aikaa mutta suostuivat, kuulemma poikkeuksellisesti, rokottamaan myös hänet. Hyvä, että nyt tuo asia tuli hoidettua.

Hyvää palvelua siellä teidän hoodeilla. Olin kyllä positiivisesti yllättynyt myös Etelä-Karjalassa saamastani hyvästä palvelusta.

Olet onnekas, kun sait Holteritutkimuksen. Minä valitin, kun aamupäivisin varsinkin huono olo ja meinaa pyörtyä, ellei pääse istumaan ja saa vettä. Pyysin, kuten jo varmaan kymmenen vuoden ajan, että saisin  tutkimuksen mutta lääkäri kirjoitti niin suurpiirteisen lähetteen, että sehän vain huononsi tilannetta. Varmaan en nyt saa vuosiin edes mahdollisuutta  saada taas lähetettä. Valitin siitä lähetteen tutkineelle kardiologille mutta vastauksena oli, ettei tarvetta oireiden perusteella.

Vaikka ollut sydänhistoriaa ja tutkimuksissakin esiintyi lievä iskemia, ja on takana pallolaajennus ja infarkti, niin kirjoitettiin vaan, että normaali sydän. Olisivat edes sen jättäneet pois, jos joudun akuuttiin tilanteeseen niin saatetaan tehdä asioita, joita ei sydän kestä kun oikeasti se ei ole normaali. Jalassakin kaksi veritulppaa ollut vaikka olleet verenohennuslääkkeet käytössä. 

Täytyisi varmaan löytyä jostain sellainen 500-700e ylimääräistä rahaa, niin saisi sen Holter-tutkimuksen ja lääkärin tulkinnan siihen.

Mielelläni luen tuosta tutkimuksesta kaiken saamasi tiedon🙂

Heveistä sen verran, että omenaa menee päivittäin samoin puolikas banaania, porkkanoita tulee rouskuteltua usein ja salaattia tulee tehtyä, ei kuitenkaan joka päivä.
Punajuurisäilykepurkin ostin ja se meni aika nopeasti porukalla mutta en tiedä miten se etikka sitten...mehukeittoa ja mustikoita myös menee tasaiseen tahtiin. Siinä tämänhetkiset vakiot. Kasvikset ja juurekset jääneet vähemmälle.

Tänään ruokana lihapullia ja perunoita ja sen kanssa nyt ainakin punajuurta ja salaatti. Ostin myös 5dl smootiepurkin, mansikka-banaani, jota aion kokeilla.

Sellaista. Voikaa hyvin ja kivaa loppuviikkoa💛

ps. Viisas kirjoitus Positiivareilta🤩

KARPALO2 kiitos viestistäsi 💓

Lainaus viestistäsi: Hyvää palvelua siellä teidän hoodeilla. Olin kyllä positiivisesti yllättynyt myös Etelä-Karjalassa saamastani hyvästä palvelusta.

Minäkin ajattelin hehkuttaa pienimmistäkin plus-merkkistä asioista, sillä pääosinhan täällä kuuluu, että hoitoa ja tutkimuksia ei saa. Nämä eivät ole minulle niin intiimejä asioita, joten voin tässä kertoa, että yritin toki päästä kardiologille (sydänpolille), kun nämä epätasaisen sykkeen tuntemukset olivat lokakuun puolivälin tienoilla pahimmillaan. Yötkin alkoivat mennä jo varsin kehnosti. Ja tämä on siis uusi tilanne kohdallani +4 hyvinkin hyvän vuoden jälkeen. Lokakuussa piti jättää kaikki muu pois päiväjärjestyksestä (kuin aivan välttämätön), yksityiskohtana että jopa synttärilahjan lähettäminen ainoalle lapselleni siirtyi. Soitin hänelle, ja hän sanoi puhelimessa sieltä kaukomailtaan, että älä nyt ihmeessä ainakaan sitä murehdi ja koeta päästä hoitoon vaikka yksityiselle, jos et pääse muualle. Nyt oireet ovat helpottaneet, ja sanoinkin miehelle leikilläni, että liekö pumppuparka aavistanut, että nyt sitä holterilla tutkitaan... 🤫 Soitin lokakuussa päivystykseenkin ja sain sieltä ystävällistä ohjausta mm. sen varalle, jos oireet pahenevat. Sain myös lisätietoa sähköisestä rytminsiirrosta (vinkki siihen tuli vertaiselta), josta ei EHKÄ tässä minun tapauksessani ole pitkäkestoisempaa hyötyä. Terveyskeskukseen olen ollut nyt useammankin kerran yhteydessä, ja sieltä sain lokakuun puolivälissä sen ekg-lähetteen lähilabraan, ja kun poikkeamia siinä näkyi, soitti etälääkäri, joka antoi tämän holter-lähetteen. Etälääkäri oli yleislääkäri, ja maksan siitä puhelinkontaktista vain sen terveyskeskuskäyntimaksun 20,90. Lääkäri oli ystävällinen ja se tiivis palvelu mielestäni hyvä, mutta hän sanoi, että hän ei ole kardiologi, ja jos pitkäkestoisrekisteröinnissä näkyy tiettyjä poikkeamia, se vaatisi hänen(kin) mielestään kardiologin konsultaation. Olen ollut viimeksi kardiologin vastaanotolla kevättalvella -20. On ollut vain vuosiverikokeet tk:n lähetteellä, jotka itse pyydän tk:sta.

Päätin olla nyt tietoisesti niin sinnikäs kuin vain pystyn ja osaan, olenhan alkanut epäillä, että johtuuko omasta saamattomuudestani, kun en pääse julkisille hoitoon. Yksityiseen hammashoitoon, gyneen ja yksityiseen silmälääkäriin olen laittanut vähälle aikaa melkoisen summan. Jotkuthan saavat kertomansa mukaan nekin julkisilta, mutta (ainakin tuossa kohtaa?) lienee omaa saamattomuuttani, kun en jaksa esim. jonottaa niin pitkään esim. ilman etuhammasta, että sen julkiselta saisin. Nytkin meni hampaattomana koko kesä (mm. lomat vaikuttivat), vaikka olin yksityisen hoidossa. 

Kerron mielelläni myös jatkosta, eiväthän nämä niin intiimejä asioita ole. Ja kun tosiasioista puhuu, niin mitäpä salamyhkäistä niissä olisi. Tosiasia kuitenkin näyttää olevan, että ainakin täällä itärajalla hyvinvointialueiden palvelut kärsivät mm. resurssipulasta ja sen myötä palveluiden saatavuus heikkenee tai on jo heikentynyt. Vertaistuesta olen hyötynyt paljon kyllä nyt itsekin vertaisilta tukea saavana osapuolena, ja eräs vertainen kertoi, että hänelle oli tullut tutk. jälkeen vain tekstiviesti: "holterissa oli rauhallinen flimmeri. Lääkitys voi jatkua ennallaan. Tähän viestiin ei voi vastata". Kenties hänelle oli sattunut rauhallinen ajanjakso sydämen kohdalla, sillä joitakin viikkoja aiemmin hän ei ollut jaksanut kävellä tasamaalla muutamaa metriä pidempää välillä lepäämättä (on aiemmin hyväkuntoinen ja hoikka varsin raskasta fyysistä työtä tekevä mies, terveelliset elämäntavat jne.). 

En ole kuullut, että kukaan tuttu tai tutuntuttu täällä päin olisi saanut esim. sydänultran julkiselta (lienee verrattain kallis tutkimus) ns. varmuuden vuoksi vaan pitää kai olla painavat syyt, esim. vajaatoiminnan merkittävä paheneminen, mikä ilmenee usean kilon painon nousuna vain muutaman päivän sisällä, hengenahdistuksena tai muina vakavina sydänoireina. Yksityiselle pääsee kuulemma varsin nopeastikin, s.ultra maksaa noin 500 e lääkärinpalkkioineen, en kylläkään ihan viimeisintä tietoa hinnoista ole tarkistanut.

Mutta nythän tässä kirjoitellessa alkoikin tulla nälkä, joten perunavellilautasellinen vain mikroon lämpiämään. Tänä aamuna oli aikainen herätys, ja puuron mustikoineen ja öljyineen söin jo seitsemältä. 

Hyvää vointia KARPALO2 ja kaikki toisetkin, ollaan yhteyksissä!

Suosikkihevit tällä hetkellä: kurpitsa (jo kolmas keitto tehtynä) ja hunajameloni. Keltaista pimeän keskellä. 

Kurpitsaa haluan hyödyntää muutoinkin kuin paahdettuna keitossa, siispä metsästämään reseptejä 💛

Kiitos lisätiedoista AK. Ja tosiaan, ihminen on kokonaisvaltainen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, kuten nuo sydänongelmat, niin miksi niistä ei voisi vertaispalstoilla puhua.. 

Toisinaan ja tietenkin mielellään useimmiten, sydänongelmat  vaikuttavat siihen, että oikeasti miettii miten söisi sydänterveellistä ruokaa ja heviä.

Toisinaan taas, kun tuntuu, että yrityksestä huolimatta tulokset vain huononee tai ei edes jaksa yrittää ja turhaantuneena esim.kun ei  ei pääse mielestään tarvittaviin tutkimuksiin syö toisesta ääripäästä.  Tyhmäähän se on mutta niin se vain itsellä joskus menee. 

Silloin saattaa saada hyvän vinkin ryhmäläiseltä ja saa taas intoa keskittyä olennaiseen.

Toisin ajattelu sallittaneen ja on mielestäni hyvin sallittu hevipalstalla😉

KARPALO2 lainaus: "tosiaan, ihminen on kokonaisvaltainen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, kuten nuo sydänongelmat, niin miksi niistä ei voisi vertaispalstoilla puhua.."

Niinhän se on, juuri niin. Ehkä olen tullut vanhemmiten tai sydänongelmien myötä (tai molempien yhteisvaikutuksesta) yhä herkemmäksi, ja koetankin nykyään väistellä sellaisia keskustelupalstoja ja live-kontaktejakin, joissa on esim. voimakasta itsekorostusta/ oman asemansa / erinomaisen hyvän tuurinsa (tai mitä se sitten onkaan), etuoikeutetuksi itsensä kokemisen jne. hehkutuksia. 
Joku voisi sanoa, olenko kateellinen. Pikemminkin kyse on epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen tunteesta, kun tai jos joku saa esim. julkisista sotepalveluista kaiken mitä toivoo ja/tai vieläpä hieman extraakin, toivomassaan aikataulussa tietenkin tai jopa itse määritellen ajoitukset. Vähän kai heitä on (?) mutta usein he ovat niitä vahvoja, voimakastahtoisia ja toisinaan kovaäänisiäkin. Jos niihin kommentteihin jotenkin reagoi, saattaa saada niskaansa ilkeyksiä tai mitä vaan negatiivista.

Mutta jotta ei menisi pelkäksi negatiivisuudeksi, uskon että hyvä kiertää takaisin jollain tavalla. Sopisikohan kirjoittaa tähän eräs omanapainen kokemus. Olen tehnyt mielestäni aika paljonkin vertaistukitehtäviä kuluneiden vuosien aikana mm. puhumalla, kirjoittamalla ja käymällä ihmisten luona, jakamalla asioita. Nyt näiden viime viikkojen aikana hyvä on ikään kuin kiertänyt takaisin. Olen aivan liikuttunut ja todella kiitollinen yhteydenpidosta; aidosta huolenpidosta, neuvoista ja tuesta. Tästä voisi kirjoittaa paljonkin, mutta vajaan puolen tunnin päästä alkaa hathajoogatuntini. 

Minua on ohjeistettu, että tämän holterin aikana saa ja pitääkin elää aivan normaalia elämää harrastuksineen ja askareineen, voin siis mennä myös tuohon joogaan. Kävelymatka kestää noin 10 min. Ohjaajalle sanoin jo viimeksi tunnin lopuksi, että jos tulen ensi kerralla, teen liikkeet niissä rajoissa minkä pystyn, ja vatsallani en voi olla. Vähemmän niitä vatsallaan olevia liikkeitä joogassamme tosin onkaan. 

Nyt kone kiinni ja tielle... 
Kaikkea hyvää sinulle ja toisillekin hevipalstalaisille 💚

Tämä viikko alkoi hyvin hevin kannalta, eli etenen nyt ns. huuhtomistaktiikalla: huuhdoin ison pehtoorinsalaatin kannelliseen rasiaan jääkaappiin, sillä tavalla tulee otettua voileivän päälle, ruokien oheen ym. Keitin ruusukaalit, ja kuorin ja paloittelin nauriita rasioihin. Osan nauriista keitin ohran, sipulin, porkkanan ja mausteiden kanssa. Huuhtomistaktiikkaa ulotin myös pikkutomaatteihin, persimoneihin ja päärynöihin. Nyt ne ovat valmiina ja huuhdottuina kulhossa keittiön pöydällä. Ostin myös paprikoita pussillisen, jos en itse saa niitä syötyä, miehen salaatteihin ne uppoavat kevyesti. 

Mutta miksi käyttää huuhtomistaktiikkaa? Olen huomannut, että jos minun pitää aloittaa jonkin hevin syöminen huuhtomalla, kynnys nousee. Nyt ne on valmiiksi huuhdottu ja esikäsitelty. Saa nähdä. Päärynöitä ei edes tee mieli, mutta itsepähän ostin. Vakioevästä on marjat aamupuuron ja iltapalan kanssa samoin silloin tällöin nautittu rypäle. 

Olen käynyt kaksissa joulun avauksissa, maalla ja kaupungissa. Paheita kertyi yhden grillimakkaran ja koululaisilta ostetun ja heidän itsetekemiensä toffee- ja marenkipussillisten muodossa. Sellaisen syömisellä en voi kehuskella, mutta lohtu- kaamos- tai ihan mitä vain ruokaa tuntuu tarvitsevan. 

Olo ei ole huonompi jos ei parempikaan. Mihinkään ei koske ja pystyn liikkumaan vaivatta. Se on jo hyvä. Huomiseen jumppaan osallistuminen riippuu sitä, mihin aikaan luomusti herään. Liikuntaa tulee joka tapauksessa, kun palautan laitteen saikulle kävellen ja kävelen eestaas kirjallisuuspiiriin illalla. Ystäväporukoiden tapaamisia näyttää olevan tulevalla viikolla kahtenakin päivänä, toinen erään ystävän kotona toinen ravintolassa. Herkullista syömistä siis tiedossa. Muuten vakiomenot parilla Teams-kokouksella ja kahvi-/puurotalkoiluilla ryyditettyinä. Etenkin jälkimmäiseen suhtaudun jo ennakkoon niin, että osallistun jos jaksan. En kai muuten edes harkitsisi, mutta vajetta on porukasta eri syistä, eikä vähäisimpänä epidemiat. 

Tässäpä hevistarttia tälle viikolle.
Hyvää heviviikkoa myös toisille joko huuhtomistaktiikalla tai muuten 😍

Marraskuun lapsena minä niin tykkään näistä hämäränhyssyisistä päivistä ja iltakävely valaisemattomalla kylätiellä pelkän kevyen lumikerroksen valossa on ihan parasta. Sitten kotiin nauttimaan uudelleen keksimästäni herkusta, kupillisesta kuumaa kaakaota (Pirkka kaakao kaurajuomaan). 
Ruokapuolella jatkan edelleen noin suunnilleen kahden aterian päivätaktiikalla, vatsa kiittää ja paino putoaa hyvin hiljakseen. Sen verran jo pudonnut, että kaapista löytynyt uusia vanhoja vaatteita päälle. Kun välinapostelut jääneet, niin perusruoka maistuu hyvältä. Ruisleipää, juureksia, linssejä, papuja. Rosollia olen syönyt jo monta rasiallista, saas nähdä kyllästynkö ennen joulua. Kakluunissa teen lähes kaikki ruuat, viime vkl piti jo tehdä tämän syksyn ensimmäinen testilanttulaatikko. 
Vielä kun saisi tuon pakara/lonkka/jalkakivun hallintaan. Piti huomenna olla fysiatri, mutta se siirtyi viikolla lääkärille tulleen esteen vuoksi. Salilla olen yrittänyt käydä 3 x viikossa, se selvästi hiukan helpottaa. Ja tosiaan rauhalliset 2-3 km iltakävelyt joka ilta, välillä myös päivällä metsässä saman verran. Eiköhän tämä tästä, joulua kohti.

Vaikka huuhtomistaktiikka voi vaikuttaa hassulta, se näyttää kohdallani ainakin osaltaan toimivan hevin lisäyksessä. Ainut on tomaatit joiden kohdalla se ei näytä toimivan, eli jos niitä huuhtoo kulhoon huoneen lämpöön odottelemaan vähänkin pidemmäksi aikaa, tulee hometta. No oppia ikä kaikki. Vatsakin on toiminut nyt hyvin, kun olen lisäillyt ed. viestissäni mainitsemiani kasviksia reilummin. 

Paino on syksyn mittaan noussut n. kilon. Se tuskin on nesteen kertymistä, sillä on tullut hiljalleen useamman viikon tai parin kuukauden sisällä. Tai mistäs noita tietää. Joka tapauksessa vahdin vaakaa kuin haukka joka aamu ja mittailen verenpaineita pariin kertaan illoin aamuin. Kohta pyydän miestä kaveriksi laskemaan niistä keskiarvot, jos sattuisin saamaan kontaktin johonkin etälääkäriin. Katsoin kanta.fi:stä, mutta tuloksia holterista sinne ei ollut vielä tullut. 

Kun soten resurssipula on suuri, sitä koettaa olla "omalääkärinsäkin", eli omahoito niin tarkaksi kuin ikinä vain pystyy ja osaa: eli ne tutut jutut, päivittäinen liikunta, hevipitoinen ruokavalio, hyvät yöunet ja stressin välttely.

Tänään vertaisryhmään sydänpiirille, illalla hathajoogaan ja viikonloppuna marttojen riveissä talkoilemaan erääseen suureen tapahtumaan, minne saapuu maakunnasta bussilasteittain väkeä. Itse en ehkä vanhana ym. ole ykkösvaihtoehto talkoilemaan (päivä jaloillaan ruokia ja kahvia tarjoillen jne.) mutta velvollisuus/tunnollisuus kutsuu, flunssat ymv. ovat kaataneet petiin useammankin vakitalkoilijan. 

Hyvää marraskuun viimeistä viikonloppua! Viikon päästä onkin jo 1. adventti!

MERELLE lainaus: "Kun aloitin tämän hevistelyketjun, lähtöoletukseni oli, että hevistely hehkeyttäisi ja parantaisi vastustuskykyä - -"

Olen etenkin näin vanhemmiten alkanut uskoa yhä enemmän ja enemmän siihen, että jos en ponnistelisi (tai mitä sanaa tuosta toiminnasta / elämäntavasta käyttääkään) tämän omahoitoni eteen, johon kuuluu myös hevistely, olisin vielä paljon huonommassa kunnossa ja etenkin lihoisin koko ajan tasaisen varmasti. Ja lihomisesta seuraisi ne tutut terveysriskit erinäisine vaivoineen. 

Ikä tietysti väistämättä myös vaikuttaa, kroppa kaikkinensa rapistuu iän myötä, mutta ehkä sitä voi hivenen jarruttaa, kun tekee kaikkensa terveytensä ja hyvinvointinsa eteen. Lopuksi vielä totean, että välillä toki onnistun tässä hieman paremmin välillä huonommin. Etenkin näin marraskuisen kaamoksen aikaan nopeat hiilarit houkuttavat kuten suklaa...

Mutta nyt tielle lumisateen sekaan ja nokka kohti Sydänpiiriä ja vertaispalaveria. Matkaa sinne kertyy suuntaansa vain noin 10 min leppoisasti kävellen. Saan samalla pienen happihyppelyn.

Jatketaan Merelle ja toisetkin sitkeästi vain tällä valitsemallamme hevi-tiellä 👍

Hevit: laitoin kolme pussillista erilaisia pakastevihanneksia wokkiin, mausteita ja pari desiä ohraa. Siinäpä lämmintä ruokaa useammaksi päiväksi raejuustolla höystettynä. Lisäksi marjoja aamuin illoin, persimoneja, mandariineja ja välillä jokunen rypäle. Itse en ehkä jälkimmäisiä tulisi ostaneeksi, mutta mies ostaa ja "syön kuormasta". Miehen laittamista salaatti- ja raasteannoksista otan silloin tällöin tomaattia, kurkkua, porkkanaa ja kiinankaalia.

Terveysasiat ovat tämän ikäisen vakioaiheistoa, joten hieman niistäkin. Soitin tänään tk:hon, holteria ei ole purettu, kehottivat soittamaan viikon päästä uudelleen. No eipä tuosta pitkäaikaismittauksesta ole vasta kuin noin kaksi viikkoa. Olin eilen eräässä tilaisuudessa, jossa ihmiset juttelivat ja kysyivät mm. sote-asioista. Sain sen kuvan, että monella heistä, jotka vielä jokin aikaa sitten kertomansa mukaan saivat toivomansa tutkimukset ja hoidot julkiselta nopeasti ja tehokkaasti, tilanne ei enää heidän(kään) kohdalla ole tänä päivänä sama.  Surullista se tietysti on ja toisaalta myös huolestuttavaa. He jotka ovat säästäneet ns. sukan varteen pahan päivän varalle, käyttävät nyt säästöjään yksityisiin lääkäripalveluihin. Niistä on tullut pääsääntöisesti kiittävää palautetta. Pitänee minunkin. Se pitää vielä selvittää, minne (nettiin kai, mutta minne?) se lupa pitää antaa, että yksityislääkäri pääsee katsomaan esim. julkisen lähetteellä saatua holteria. Tietääkö joku teistä, MERELLE, KARPALO2?

Minulla olisi ollut huomiselle illalle kampaajani antamat liput kaupungin 175-vuotisjuhlaan, jossa esiintyy mm. hyviä muusikoita. Siellä varmaan tapaisi tuttujakin, on suuri massatapahtuma. Olen kuitenkin ollut nyt hieman kahden vaiheilla, menenkö tuohon massatapahtumaan, sillä liikkuu mm. huhuja, että koronan ym. tartuntatauteja voi saada massatapahtumista, vaikka olisi rokotukset ja maskitkin käytössä. Eilen kuulin, että huomenna tunnettu kardiologi luennoi (hyvän mittainen tilaisuus 2,5 t) tuossa lähellä, noin 10 min kävelymatkan päässä. Todennäköisesti menen siis sinne, ja tarjoan noita juhlalippuja veloituksetta jollekin. Tänään illalla on jumppaporukkamme puuro- ja lauluhetki, jospa joku ottaisi liput siellä. 

Nytpä tässä tulikin jo asiaa ja myös asian vierestäkin, joten jatkan kirjan lukemista. Tällä kertaa kirjallisuuspiirissämme onkin ERITTÄIN kiinnostava kirja: Celeste Ng:n "Olisi jotain kerrottavaa". Luin sen melkein samantien jo puoleenväliin, kokonaissivumäärä 285. Edellinen kirj.p. kirjamme oli "Juokse Rose juokse", se oli minusta melko puiseva noin 150 viimeistä sivua lukuun ottamatta. Makuasia.

Hyvää viikon jatkoa talvisesta ympäristöstä!