MERELLE, kyllä, tuo 15 l mustikoita on minustakin tosi hyvä saalis. Fb:n marjastus-ryhmissä ihmiset ilmoittavat tosin moninkertaisista määristä, mutta he ovat todennäköisesti nuorempia tai ainakin hyväkuntoisempia/terveempiä, ja heillä on usein ne leveät poimurit ja maasturit käytössään, että pääsevät syrjäisemmillekin metsäteille ja ennen kokemattomille apajille. En tiedä, mutta sellaista arvailen.

Itselläni on kotitekoinen lasta edelleen sormessa, on googletettu mm. TYKS:n nettisuvuilta, että sormen kärkijäsenen ojentajajänteen vamma se mitä todennäköisemmin on, ja lastaa tulee käyttää jatkuvasti noin 6 - 8 viikkoa. Sinä aikana sormen kärkinivel ei saisi missään vaiheessa kukistua ja mikäli jänne irtoaa uudelleen sormen koukistusliikkeen vuoksi lastahoidon aikana, myös paraneminen alkaa alusta 😯  Olen kyllä kysellyt asiasta jo asiantuntijoiltakin, ja he ovat sitä mieltä, että tämä omahoito on oikea valinta. Pieni vaiva, mutta haittaa tosiaan mm. marjojen keruuta ja mitä vain arkisia hommia, mm. tietokoneen naputusta.

Tuttava on kutsunut poimimaan herukoita hänen puutarhastaan, ja tämä nokkela leskinainen sanoi, että jos et pysty sormesi vuoksi poimimaan, onhan sinulla riski mies. Toimi sinä vain työnjohtajana 😁 Ihan hyvä idea 💟

Kesämenot alkavat tältä kesältä olla ohi, päättyivät kuluneena viikonloppuna vielä yhteen kesäteatteriretkeen kimppakyydein, kulttuurimatkaan Ilomantsiin pikkubussilla sekin, ja eilen osallistuin kansallispuvun syntymäpäivänä paikalliseen pukutuuletukseen. Olivat ihan kivoja menoja kaikki. Syötyä on tullut kuitenkin liikaa sellaista, mitä en yleensä. Karjalaiset pitopöydät ovat notkuneet ja kahvileipäpöytien herkut olleet mainioita. Kaloripitoista siis. Vaaka näyttää välillä enemmän, mutta sitten palautuu takaisin 66:een, kun palaan askeettiselle linjalleni (esim. perunaa, kaurapuuroa, marjoja, vihanneksia, porkkanaa).
Tämän kuun puolivälissä olisi kyllä vielä eräs vapaaehtoistöihin liittyvä pikkureissu, olisiko suunta ihan eteläisimpään Suomeen saakka. Kivaa vaihtelua toki on matkailla hieman kauemmaksikin välillä 😍

Tänään mökille, ja siellä (toivon mukaan!) hevipitoisempien ääreen. Savon sukulaiset toivat ison satsin salaattia, perunoita ja kesäkurpitsaa, niistä jotain. Marjoja tietenkin tuoreena niin paljon kuin napa vetää. Pitääkin muistaa ostaa kaupasta jugurttia tai rahkaa marjojen kyytipojaksi ja valkuaiseksi tietenkin myös. Mies syö viinirypäleitäkin, mikä on minusta hieman hassua parhaan kotimaisten marjojen sesongin aikaan. Mutta oma on tietenkin asiansa, kateellinen olen kai vaan, kun hän pysyy tiukasti salaatti- ja raastelinjallaan (ja hoikkana), ja minä puputan milloin mitäkin ja maha pullistelee housunkauluksen alta 🙄 
Onneksi ohjatut jumpat alkavat piakkoin. Selkä ilmoittelee myös ajoittain, että ei ole tullut tehtyä vatsaliikkeitä...

Nyt pitää lepuuttaa sormea, joten heipat ja hyvää hevikauden jatkoa 🥰

AK, hyvä meininki 💚

Minä tein mainion simppelin ja tosi edullisen salaatin: kukkakaali palasiksi + kesäkurpitsa (0,99 e/kg) palasiksi. Kostutukseksi sitruunamehua, omenaviinietikkaa ja molkosania. Salaattikastike valmista: Felix kevyt jugurtti. .

ADALMIINAn viestin innoittamana minäkin muistin kukkakaalin. Lähimarketin tuoreosastolla oli pikkumuruiksi murenneltua kotimaista kukkakaalia. Helteellä olen entistä laiskempi kokkaamaan, joten tuo on helppoa. Lisäillä voi suoraan rasiasta milloin minkäkin pöperönsä joukkoon. Ostin pitkästä aikaa myös isoja tomaatteja, yleensä nykyään hankitaan niitä pieniä. Olivat maukkaita. Heviä tulee helposti siitäkin, kun joka aterialle pilkkoo ison tomaatin.
 Marjoja tuoreena aamuin illoin.

Ylihuomenna jälleen valmiiden ruokien ääreen. Bussilla pääsee yllättävän kätevästi täältäkin syrjäkylältä sellaiseenkin "mualikylään" kuten Jyväskylään. Matkailu avartaa. Kun vain osaisin olla kohtuullinen herkullisten hotelliaamiaisten ja muiden noutopöytien äärellä...

Pikaisesti kysymys kotiviljelijöille ja muille kurkkuasiantuntijoille. Ostin paikallisesta Rekosta 4 kpl kurkkuja, koska näin kesällä syön niitä paljon ihan napostellen sinällään ja halusin varmistaa saavani hyvänmakuisia suoraan tuottajalta. Jouduin heittämään kaikki 4 pois - ne olivat vihreitä ja kauniin näköisiä, mutta sisällä todella isot siemenet ja lievästi paha maku, parhaimmillaankin täysin mauton. Olen kuvitellut että kurkku muuttuu keltaiseksi, jos se on ylikypsä. Onko tuo vaan joku lajikeominaisuus?
Muuten kaikki menee samaa vanhaa, samaa vanhaa. Jotenkin en vaan nyt tunnu saavan aikaan kunnollista ateriarytmiä ja niinpä painokin jumittaa paikoillaan. Mutta eiköhän se tästä, jostain kumman syystä minulle syksy on yleensä kaikin puolin hyvää aikaa.

TLH hyvä kysymys, toivottavasti joku kotiviljelijä tai muu tietäjä vastaa. Minulla ei ole kokemusta. Kasvimaahommat jäivät lapsuuteen ja nuoruuteen, kiintiö täyttyi silloin 😎

Minulla on nyt runsaasti Savon sukulaisilta saatua kesäkurpitsaa (etenkin sitä, siitä tuli hyvä sato), heidän kasvihuoneessaan kasvaneita tomaatteja ja salaattia, lisäksi perunoita, porkkanaa, parsakaalia. On siis mitä parhain aika aloittaa kevennetty hevikausi. Vaaka näyttää välillä kilon verran hyvänolon painoani (66) enemmän, mutta se ei ole kohdallani nyt se ykkösjuttu, vaan selvästi paksuuntunut mahan seutu. Vaatteet kiristävät ja olen kuin raskaana ties kuinka monennella kuulla 😳 Olen saanut siitä pari hyväntahtoista kommenttiakin, toisen eräältä sukulaismieheltä (ei kuitenkaan omalta ukolta) ja toisen naiselta. En loukkaantunut, tulivat todellakin aiheesta. Ehkä kesäkauden runsaat noutopöytä- ja hotelliruokailut (kotimaassa) ovat vaikuttaneet. Tuskin omilla askeettisilla pöperöilläni pystyn itseäni lihottamaan, luulen. Ja juomista tulee nollakalorit. No ehkä jätskiä on tullut kesällä käytettyä enemmän. 

Keitin äsken ison kattilallisen parsasta ja kesäkurpitsasta sosekeittoa. Laitoin joukkoon ruokakermaa ja mausteita. Porkkana unohtui, sillä olisi saanut kivan värin. Jos olisin laittanut vain itselleni, olisin lisännyt myös sipulia, mutta kun miehellekin kelpaa tuo, en lisännyt. Omalle lautaselle sitten sipulijauhetta ja ravintohiivahiutaleita annoksen pinnalle. Jos lisävalkuaista kaipaa, joukkoon voi pilkkoa vaikka leipäjuustoa. Sitä meillä on yleensä aina kaapissa, miehen herkkua. Se lienee hänellä ainut ns. herkku vihannessalaattiensa ja raasteittensa lisäksi. Toki gluteeniton kahvileipä kelpaa, jos sitä on jossain tarjolla. 

Kohta lähden ostamaan kausikortin jumppaseuraan. Mietin, että otanko vain syyskaudelle, mutta taidan kuitenkin ottaa entiseen tapaani koko vuodelle, sillä saa jumpata sitten vaikka joka päivä ensi toukokuulle saakka. Taitaa olla jäsenmaksun ja eläkeläisalennuksen kanssa 170 e per vuosi. Ajattelin kokeilla myös jotain muuta kuin niitä vakiintuneita seniorijumppiani, kaipaan vatsaliikkeitä. Noissa ei niitä juurikaan ole, koska on luvattu, että yleensä ei asetuta lattiatasolle. Mukana on 80 - 90-vuotiaitakin (tosin pitkän naisvoimistelutaustan omaavia, eli vetreitä ja hoikkia).  Ei ainakaan pääsääntöisesti mennä sinne lattialle. 

Tänään illalla olisi jo lihaskuntotunti, huomenna zumba ja ke itämainen tanssi. Niissä iltaryhmissä käy myös nuoria ja vetreitä korkea-asteen opiskelijoita omilla korteillaan, mutta ko. sali on suuri, voi mennä takariviin. Eikä noissa ole muistini mukaan kylläkään koskaan arvosteltu tai kommentoitu ikävästi, jos siellä on joku ikääntyneempi/kömpelömpi joukossa. Perärivin valitsen etenkin siksi, etten olisi vauhdikkaitten tiellä, jos on kovasti sivulaukkaa tmv. Urheiluseuralla on tarjolla myös joogaa ja muuta kiinnostavaa, mutta ne ovat syrjemmällä, ja olen laiska matkustamaan linjurilla jumppiin. Nuo salit ovat kohtuupyörämatkan päässä. 

Myös yksinlaulu ja kuoro alkavat tällä viikolla. Lukujärjestys alkaa olla siis vähitellen täynnä, kun siihen laskee vielä 💗-vertaistukitehtävät ja marttailun. Reissuja ei onneksi ole nyt näköpiirissä, on ohjelmaa niin paljon jo muutenkin. Puolukkaa näyttää tulevan hyvin. Myös mustikat ovat vielä hyviä. Sieniä ei ole, kuivuus vaikuttaa.

Hyvää ja liikunnallista hevikauden jatkoa kaikille  🥰

Minäkin olen muistanut oman maan porkkanat. Ovat lyhyitä ja paksuja kuten emäntänsä. Ilmeisesti ollut niin märkää, etteivät ole kurottaneet syvyyksiin hakemaan kosteutta vaan leventyneet maan pinnassa.
Popsittiin niitä paljon kolmivuotiaan kanssa, kun kuorin tikuiksi kulhoon. Haki kulhon sohvalle pikkukakkonen ajaksi.

Tuleekohan lapsilla siinä iässä joku kausi, että haluavatkin yhtäkkiä vihanneksia. Täällä melkein kolmevuotias on elänyt edellisen puoli vuotta kaurapuurolla, kalalla, lihalla ja maitotuotteilla. Leipää unohtamatta. Olen kyllä laittanut samat kasvikset lautaselle kuin muillekin, ihan että oppii tajuamaan, että ruokaa se on sekin. 
Nyt yllättäen meneekin paprikat ensimmäisenä, kurkottelee pihalla puusta päärynöitä ja rähjäsi isälleen, kun viinirypäleitä ei enää löytynyt köynnöksestä, kun ampiaiset oli syöneet kaikki ylikypsät.

Minä luin myös viikolla sen Merellen mainitseman artikkelin ja mietin, että mehän olemme täällä (k)iloklubissa vähän samantapaisessa valmennuksessa. Huolista ja murheista ja kaikenlaisista haasteista keskustellaan ja valmentajan sijaan on vertaistuki käytössä. Ja puuttuuhan välillä keskusteluun klubiemännät, vai millä nimellä toimivatkaan.  Ja kaikki pääsemme mukaan ilman kotikunnan panostusta.

Jokos kerkisitte syödä lounasta? Meidän superlaiska kokki kaatoi kattilaan pakkauksen valkoisia papuja tomaattikastikkeessa, ison sipulin lohkoina ja kaksi jättitomaattia, joista leikkasin kovan kannan pois. Kaikki bamixilla soseeksi ja kuumennus. Sinne on hyvä heittää vaikka jauhelihaa, kanasuikaleet, ja tällä kertaa nakkiviipaleet ja soosi oli valmis, kun heittelee jotain mausteita sekaan. Sopis kaiketi sille Merellen pastallekin.

Minunkin pitää freesaya ruokani. Kesä mennyt niin kesannolla ettei mitään rajaa. HH, lue hiilateita ja herkkuja.

Tänään päätös siirtyä yöksi kaupunkikotiin. Siellä aloitan kunnollisen ruuan tekemisen. Sille ei kyllä Villassakaaan mitää estettä ole ollut.....Paino on kesän aikana noussut liki 2 kg. Taitaa olla eka kesä koskaan kun paino nousee😔. 

Ai että syksy on ihanaa aikaa, me like  Metsäkävelyt on mukavia, kun ei ole enää niin kuumaa (toivottavasti syyskuun helteet eivät toistu  ), meillä päin eivät itikat tai hirvikärpäsetkään ole juurikaan haitanneet. Vielä kun yöt kylmenevät hiukan lisää, niin alkaa nousta kunnolla suppiksia. Toisaalta edelleen saa hyvin juureksia ja vihanneksiakin, suorastaan runsauden pulaa kaikesta tarjonnasta. Löysin salini läheltä puutarhan, joka myy todella edullisesti esim. pieniä maukkaita napostelukurkkuja, tomaatteja, kesäkurpitsoja, salaatteja jne. Kyseinen puutarha ei toimi talvella, joten ei tule tuettua mitään älytöntä lämmittämistäkään.
Paino vaan junnaa. Pitää varmaan tunnustaa, että loppukeväästä/alkukesästä minä onneton sorruin kokeilemaan pätkäpaastoa. Ihan helppoa oli pidentää ja pidentää päivittäistä paastoa ja sitten ahmia muutamassa tunnissa älytön määrä ruokaa. Sen seurauksena sain kaikki systeemini ihan sekaisin (ja lääkäriltäni ankarat moitteet). Nyt palannut kiltisti takaisin 3 päivittäiseen ateriaan ja tarvittaessa välipaloihin, mutta kroppa ei selvästi vielä ihan luota minuun. Pientä valoa kuitenkin näkyvissä, pitäkää peukkuja että pysyn järjissäni enkä ala keksiä mitään uusia kikka kolmosia. 
Mukavaa syksyä kaikille - toivottavasti pysytään terveinä!

Kirjoitin tänään tänne pitkän jutun, ja ohjelma jäi päivittämään sitä pitkäksi aikaa, ja vaikka annoin olla sinämoisenaan pari tuntia, ei päivittynyt. Koko juttu hävisi virtuaaliavaruuteen. Mitä opin tästä? Aina pitäisi kopioida pidemmät tekstinsä, jotta saisi sen sitten tarv. liitettyä myöhemmin.

Nyt lyhyt tiivistelmä. Kohta lähden saunaan, sillä eilinen la-sauna jäi puolukkareissun vuoksi käymättä. Olimme marjassa pimeään asti ja sen päälle oli hilloamiset ym. 

Paino 65,8 useampana päivänä. Vyötärö vaatteissa ei enää niin paljoa kiristä, sillä olen lisännyt reilusti liikuntaa, mm. ohjattua jumppaa vatsaliikkeineen. Ohjelmassa on ollut senioriliikuntojen lisäksi lihaskuntotunteja ja mm. zumbaa. Selkäkään ei enää oireile, uskon, että ansio on jumppaamisessa. Olin jo tilaamassa ajan yksityiselle fysioterapiaan (siitähän saa nyt jälleen myös kelakorvauksen), mutta nyt ei ehkä tarvitsekaan, koska omahoito näyttää auttavan. Ainakin toistaiseksi. Ja mitäpä sitä maalailemaan kauhukuvia tulevaisuudesta, hyvä että nyt kaikki on ok. 

Heviä (erityisesti juureksia) olen lisännyt, ja vähentänyt sokeria, kuten hunajaa, kahvileipää, suklaata, jäätelöä ym. Ilahduttavaa, että aika nopeasti näkyy siihen tottuvan, eli esim. vähempään tai minimaaliseen sokerimäärään, kun vaan sitkeästi reivaa kurssia. Valkuaisena tofua, raejuustoa, kalaa. Liha (jo ajat sitten) ja jopa kana ovat jääneet vähitellen kuin itsestään ruokavaliosta. Ei tee mieli. 

Omahoito on todella tärkeää, jopa erityisen tärkeää nykyisin. Moni tuttu on kertonut tuskallisen kipeistä lonkistaan ja polvistaan, ja kun kysytään, miten hoito, vastaus on yleensä ollut: ei tuolta mitään kuulu. Jotkut vaihtavat hv-aluetta, se on kuulemma mahdollista. Äsken kirjoittelin tästä pitkästikin, nyt ei ehdi ja saattaahan tämäkin juttu kadota, ennenkuin päivittyy...

Liikunnallista ja hevirikasta alkavaa viikkoa kaikille!