Ai se "syö värejä" ei tarkoita Smartieseja

Pitääpä tutustua tuohon tekstiin, mut yritän kyllä että lautasella ois värejä, nyt kaali-porkkanaraastetta vähän joka aterialla + kotimaista tomaattia jne

Tulin hakemaan kirjoittamalla ja toisten hevistelijöiden tekstejä lukemalla innoitusta hevin käyttöön. Minullahan se välillä häpeäkseni jotenkin onnahtaa, sitten taas innostun enemmän. Syksyn aikaan ei onnahduksia tarvitsisi tulla, onhan kotimaiset hevit parhaimmillaan. 

Mies lähti äsken kauppaan, ja pyysin tuomaan valmiiksi kuutioituja porkkanoita, laiskottaa kuoriminen ja keittäminen, hyi häpeä minua. Mutta niin se vain on. Aina ei huvita laittaa ruokaa. Nyt ajattelin vain kumota pikkukattilaan pussillisen niitä porkkanakuutioita, pakasteesta lehtikaalia (murskasin jäisenä pieneksi muruksi) hieman vaikka makaronia (tai mitä vain "tukevampaa") ja purkillisen kotimaista kalaa öljyineen. Ei ehkä mitään gourmet-ruokaa, mutta kaipa sekin "suolen täyttää" kuten nyt jo keski-ikäinen lapsukaiseni pienenä sanoi 😁

Värejä koetan kyllä pitää ruokavaliossani mukana ainakin tomaatin, persimonin ja puolukoiden muodossa. Joka päivä tulee varmaan niistä se puoli kg päivässä, etenkin jos muistan ottaa välillä muutaman kotimaisen omenan ja jokusen rypäleen miehen varastoista. Kurkkuakin silloin tällöin, vaikkakaan se ei ole jostain syystä tämän hetkisiä suosikkejani. Lis. nyt hän tuli jo kaupasta, toi lisäksi valmiiksi paloiteltuja juureksia muitakin kuin porkkanaa. Hyvä, on helppoa. 

Nyt meillä on ollut taukoa mökkikäynneissä parin teatteri-illan ja kuorokeikan vuoksi. Tänään kirjallisuuspiirissä Virginia Woolfin Majakka ja sen jälkeen runotapahtumaan. Tykkään istua yleisössä, en enää erityisemmin nauti esiintymisistä, viime viikonlopun kuorokeikka meni melkeinpä sinnittelemällä ja velvollisuudesta, koska niin moni joutui olemaan poissa. Ikä vaikuttanee, vaikka en yleensä tykkääkään mennä iän taakse seliselimeiningillä piiloon, jos kerran vielä johonkin pystyy. Jos vanhemmaksi elää, voihan tulla vielä elettäväksi sekin aika, ettei pysty enää mihinkään 🤔

MERELLE ja joku muukin lauloi kuorossa, kuinka teillä on nykyisin tämä harrastus, ja koetteko että vaikuttaako ikä esim. korkeita ääniä laulaessa (eli ääni on madaltunut)?

Sää on nyt hyvä, pitää muistaa ulkoillakin - lähinnä sauvakävellen kuten eilen. 
Tämä on täällä ns. lomaviikko kansalaisopiston ja jumppaseuran menoista.

Hyvää jatkoa hevistelyssä!

Kirjoittelen jotain kuulumisia ennen korona- ja inf.rokotuksiin lähtöä. Saatiin miehen kanssa melkein peräkkäiset ajat. Mennään ja tullaan rokotuspaikalle kävellen, niin saadaan hyvä päivälenkki aurinkoisessa säässä.

Huomasin MERELLEN kirjoituksen, mutta en ehtinyt siihen vastaamaan, kun olit jo poistanut sen. Harmi. Nyt en enää muista, mitä kaikkea siinä oli. Värikkäästä hevistä oli ainakin, koetan siihen vastailla. Minä en ole kirjoituksiani poistanut, ei niissä ei ole mitään niin intiimiä, että kokisin että pitää poistaa. Toisaalta eivät kai ole niin kiinnostaviakaan, että tulisi sen vuoksi poistaa, en tiedä. Pitäisi kai lukea tarkemmin noita ylläpidon ohjeita, kehotetaanko siellä esim. palstojen kuormitussyistä poistamaan omia tekstejä aika ajoittain 🤔

Täällä mennään suunnilleen entisellä hevilinjalla, eli puolukkaa ja kauden hedelmää (yksi päivässä) eli persimonia päivittäin, melko säännöllisesti ruusukaaleja, porkkanaa, perunaa, tomaattia. Joskus jotain muuta marjaa, esim. herukoita tai mustikoita pakasteesta. Paino entisissä lukemissa 66-alkuisena, se liikkuu tosin noin puolen kilon rajoissa. Jos olen ollut esim. jossain ulkona syömässä, huomaan heti, että vaaka näyttää seuraavana aamuna noin 1/2 - 1 kg:n verran enemmän, mikä johtunee siitä, että suolaa ravintolaruoissa on meidän pöperöitämme enemmän. En muista aina pyytää annostani vähäsuolaisena.

Liikunta jatkuu sekin entisellään, eli ohjattuja jumppia noin neljä tuntia viikossa, jumpattomina päivinä sauvakävelyä noin tunnin verran päivässä ja joskus hyvällä säällä hieman pyöräilyäkin. Kotijumppaa tai ainakin venyttelyä (esim. kuminauhan kanssa) voisin kyllä lisätä.

Nyt palttoota niskaan ja rokotustielle. 
Liikunnallista ja hevirikasta loka- ja marraskuun vaihdetta 🥰

Joo, tuosta 800 grammasta päivässä uutisoitiin jo jokin aika sitten. Mulla se on täyttynyt jo pitkään, mutta on siinä varmasti monilla tekemistä. 

Hei
Minä olen miettinyt, miten peruna eroa ravintoarvoltaan bataatista, kun bataatti lasketaan heviksi, mutta perunaa ei. Voisiko joku osaava laittaa ihan vertailutiedot?

Melluh, maalaisjärjellä olen ymmärtänyt, että perunan glykeeminen indeksi on korkeampi, eli se nostaa veren sokerit nopsaan mutta ne myös laskevat äkkiä. Bataatilla indeksi on matalampi. 

Minusta bataatti yleensä muissa systeemeissä kuin täällä luetaan perunan veroiseksi. Minua hämmästytti uusissa ohjeissa,  ettei papujakaan enää luettu kasviksiin, vaan samoin kuin liha ja kala.
Minä olen alkanut ottaa vinkkejä sukuni  vanhimmalta. Viimeksi kun soitin, hän oli tekemässä rosollia. Punajuuret ja porkkanat kiehumassa. Ei kuulemma jaksa hakata paloja niin pieneksi kuin on nuorempana tottunut, mutta voi kuulemma jättää vähän isompiakin lohkoja👍🏼.  Aiemmin puhuttiin kukkakaalilaatikosta, vähän kiehautetaan kukkakaalia ja vuokaan uuniin munamaidon ja mausteiden kanssa. Vähän vehnäjauhoja vielä saostamaan munamaitoa.   Monesti se vanhakin konsti on käyttökelpoinen tapa edelleen.

Perunasta on ollut keskustelua. Mulla alkoi aktiivisempi perunansyönti sen jälkeen kun pudotin Paikkareissa noin 15 kg vuosituhannen alussa. Sitä ennen kartoin perunaa lihomisen pelossa 😯 Paikkareissa oli kausi, että keitettyä perunaa sai syödä miten paljon vaan. Silloin söin muistaakseni perunaa lähinnä nälkääni, kun päivittäinen "pistemäärä" oli pieni. Siitä lähtien olen ollut perunan ystävä monessakin mielessä, kotimaista, edullista ja hyvää lähiruokaa jne. Paikkareista on monenlaista mielipidettä, mutta itse kuulun siihen vähemmistöön(kö?) jonka kohdalla saavutettu matalampi paino on pysynyt, ja nyt jo melkein neljännesvuosisadan. Työtä ja paneutumista se on kyllä vaatinut, ei ole tullut itsestään.

Tänä aamuna tein vertailua: vertailin nk. erikoisvaakani tuloksia aikavälillä syyskuu -24 / tämä päivä. Painoa on tullut näköjään 700 g lisää, samoin lihasta suunilleen sama määrä, tarkalleen ottaen 600 g. Eihän noihin vaakoihin voi satavarmasti luottaa, mutta jotain suuntaa antanevat. Olen siis iloinen, jos lihasta on tullut lisää, sitä tarvitsee vanha ihminenkin. Tai oikeastaan erityisesti vanha, vrt. liukastumiset ja mikä vaan jaksaminen mm. talvikeleillä ym. Koetan huolehtia valkuaisen saannista ja liikuntaahan mulla tulee päivittäin. Vaihdellen eri muotoja, kirjoitin siitä viime kerralla. Jos ei ole ohjattuja jumppia, pyrin ulkoilemaan sauvakävellen sen 10 000 askeleen verran päivittäin. 
Tänään on martoilla gluteenittomien karjalanpiirakoiden ja vatruskoiden kurssi, sinne siis kävellen. Jotain muutakin liikuntaa tarvitaan, kun matka ei ole pitkä. Huomenna kävelen vertaistukihenkilöpaikkaani, ja sinne matkaa tulee reilummin. Jumppa jää tuon vapaaehtoistehtävän vuoksi väliin, mutta sitä kävelyä tilalle siis. Tuntuu jotenkin siltäkin, että kun on pienestä pitäen tottunut tekemään töitä, haluaa vielä eläkkeelläkin tehdä jotain myös muiden eteen, ei vain itsensä tai lähiperheensä. Siis niin kauan kuin jaksaa. Beetasalpaaja (jota on määrätty eteisvärinän vuoksi) hidastaa toki menoa, mutta mihinkäpäs tässä on kiire.  Torstaina onkin sitten monenlaista menoa, vapaaehtoistehtäviä edelleen ja lauluhommia, ja välimatkat kävellen. Tuollaisina päivinä kertyy mittariin enemmänkin kuin 10 000 askelta, ihan nk. hyötyliikuntana siis.

Ajatus katkesi kesken viestin. Ystävä soitti pitkän puhelun. Jaettiin iloja ja suruja. Iloisena asiana oli mm. se, että hän suunnittelee/aloittelee uutta kirjaansa, ja se jos mikä on mielenkiintoista ja virkistävää ystävillekin. 

Lopuksi sitten hevit. Olen nyt ostellut valmiita pakkauksia, missä voi olla erilaisia valmiiksi pilkottuja juureksia (ei pakaste), kaaliraasteita tms., ja tehnyt niistä muhennoksia. Murentelin joukkoon kuivattuja suppiksia, Savon sukulaisilta saatuja. Helppoa ja nopeaa. Välipaloksi persimoneja ja aamu- ja iltapalalla puolukkasurvosta tai jotain muuta itsepoimittua marjaa. Pähkinöitä olen alkanut käyttää jälleen myös, pienen tauon jälkeen. Hyviä rasvoja, ja maistuvat hyvältä.

MERELLE kiitos, kysyit valkuaisista. Kalaa syömme molemmat, minä lisäksi hieman kanaa/kalkkunaa. Tofua, soijaa jonkin verran.  Myös maitotuotteet käyvät molemmille, lähinnä raejuusto, jugurtti, rahka. Kauratuotteet ovat myös suosikkeja, en nyt muista valkuaispitoisuuksia, mitä on esim nk. kauramaidossa ja kauraruokakermassa.  Munia menee vain enintään pari kpl kk:ssa, kolesterolia ajatellaan. 

Mehän ollaan kumpikin sisäistetty tämä OMAHOIDON käsite, eli tehdään varmaan kaikki mahdollinen, millä voisi itse terveyttään ylläpitää. Toistan varmaan ziljoonannen kerran, että kaikki ei tietenkään ole omassa kädessä, mutta jotain (tai ehkä melko paljonkin?) voi omilla elämäntapavalinnoillaankin tehdä, uskon niin.

Mies on minua tiukempi em:issa, hän uskoo, että myös kasviksista kertyy valkuaista, esim kiinankaalista. Hänellä elämäntapavalinnat ulottuvat minua tiukemmin myös muihin valintoihin, siis ihan kaikkeen kuluttamiseen. Hän suorastaan kauhistui, kun puolileikilläni sanoin, että vien kaikki tummat (mustat, harmaat, ruskeat ymv) vaatteeni Konttiin, ja ostan tilalle värikkäitä, ihan vaan ilokseni ja piristykseksi. Hänestä se olisi vastuutonta kuluttamista, kestävä kehitys siis (lyhyesti sanoen) TÄYTYY huomioida. Meillähän olisi varaa laittaa kulutukseenkin, mutta em. syistä kuluttaminen mm. ulkomaan matkustelua myöten on todella minimissään. 
Jonkun mielestä se on kai säälittävää, kun ei ymmärretä nauttia elämästä kuluttamalla, mutta kukin tyylillään. 

Mutta nyt eksyin aiheesta, vaikka piti ihan lyhyesti tästä puhelimesta kirjoittaa. Ehkä inspiroiduin tämän päiväisten vertaiskeskustelujen myötä miettimään 
VALINTOJA laajemminkin. Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että valkuainen on tärkeää, myös vanhoille, tai eritoten vanhoille. 
Onneksi miehellekin käy vielä kala ja maitotuotteet!

Eiliseltä marttojen kurssilta sain muuten hyvän vinkin glut. vatruskoista. Niihinkin voi käyttää ihanaa perunaa! Niiden särpimeksi kurssilla opittua, eli vegaanista "munavoita", nam. Resepti löytynee googlella.

Meillä tytär on myös tiukka turhasta kuluttamisesta. Minun pitää aina kysyä, voiko pikkutytöille ostaa jotain. Hänen mielestään kaikkien vaatteiden pitää väriltään sopia muiden vaatteiden kanssa eikä kaappiin pidä ostaa tarvetta enempää vaatteita.

Nyt kun leikkeleiden syönti pitäisi lopettaa, hän on alkanut itse tehdä leivänpäällysteitä. Viimeksi teki veteen säilötystä tonnikalasta tahnaa. Hän valutti veden pois, lisäsi kalat ehkä oivariiniin tai kermaviiliin, maustoi ainakin tomaattipureella, sipulipulverilla, tillillä ja pippurilla. Pikkutytötkin kehuivat tahnaa herkulliseksi.