Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin

2008-2015. Reilut -20kg. Oman pään sisällä oon edelleen iso, tai no kyllähän tässä massaa vieläkin on, mistä lähteä. Alin paino sitten vuosikausien (aikuisiän!) nyt kuitenkin ja homma jatkuu olo ja liikkuminen on kevyempää kuin tuolloin 2008. Ja arkiset askareet myös, mm.kengän nauhojen sitominen kuinka hankalaa onkaan itse nähdä muutosta.

Upeaa Chili11 ja -RouvaNäpsä-! Juuri tuo onkin se kova juttu: painon ylläpitäminen. Se taas tarkoittanee sitä, että jo laihduttaessa on tajuttava, että kyseessä ei ole muutaman kuukauden rypistys, jonka jälkeen voi taas "palata normaaliin", vaan koko elämän mittainen muutos.

Tämä ei ole ketjun tyypillisin kuva mutta laitetaan nyt näkyville. Matkaa on vielä vaikka kuinka ja jos normaalisti ihmetellään, että "Noinko vähän noissa on eroa?" tässä lienee juuri päinvastoin. -52 kg ja risat (ensimmäiset 10 kg lähtivät ennen varsinaista alkua).

https://img.photobucket.com/albums/v102/khrestel/2015/comp53_2_zpsiijtkjd4.png

Wau mitä muutoksia, todella hienoja saavutuksia taas näkyy kuvissa!
Onnittelut Sansai, Chili11, -RouvaNäpsä- ja HCC!

HCC, wau, aivan loistavaa! Olet tehnyt ihan hurjan työn. Hattua nostan, olet tullut pitkän matkan!

-RouvaNäpsä-, sinä näytät huomattavasti nuoremmalle tuossa jälkimmäisessä kuvassa! Vaatteet, kasvot, ryhti ja kaikki! Todella kokonaisvaltainen muutos, onnea!

Yritin jo aikaisemmin laittaa mutta taisinkin painaa peruuta-nappia vahingossa...



Eka kuva otettu heinäkuussa 2012, jolloin painoin about 90kg. Toka kuva otettu tänään ja painoa 60kg. Eli 30kg lähtenyt. Emmä edelleenkään mikään fit ole, mutta tällä kertaa jätin kokouikkarit sovittamatta ja koitin suoraan sellaisia biksuja joista olen vuosia haaveillut. Jänskää!

(Tajusin muuten että näyttää siltä kuin mulla ei olisi sovituskopissa omia alkkareita sovitettavan alaosan alla mutta kyllä mulla oli!)

T-ara: aivan upea muutos! Näytät todella hyvältä ja olet kyllä mun silmissä aivan fit. Olet todella hoikka, mutta naisellinen. Onnittelut onnistumisesta, wau! Ja good for you: bikinit ehdottomasti!

En koskaan vastannutkaan kysymyksiin että millä konsteilla olen tulokseni saavuttanut noin lyhyessä ajassa. Aivan ensimmäisenä tulee olla h****tinmoista sisua, että pysyy sekä tiukalla ruokavaliolla, että liikuntasuunnitelmissa. Minulla auttoi liikuntapuolella pätkätyö, jossa tuli poltettua ylimääräisiä kaloreita jopa 1000 päivässä, riippuen hommasta. Hommia oli halonhakkuusta kivien kantoon ja siivouksesta maalaamiseen. Erään maatilan kunnostusta siis.

Ruokavalio oli melko energiapitoinen, söin 2000 kaloria päivässä suurimman osan ajasta, koska liikuntaa oli niin paljon. Samalla pidin ruokavalion suhteellisen vähähiilarisena. Aamulla söin kaurapuuron ja päivällä saattoi pari hapankorppua mennä, mutta muuten oikeastaan lihaa, rahkaa, kananmunia (proteiinipuoli), kasviksia, lisää kasviksia, ja vielä vähän lisää kasviksia, sekä öljyä! Hyvistä rasvoista (öljyt, levitteet, pähkinät) tuli välillä jopa 600 kaloria päivässä. Vettä meni noin 4l päivässä, vaikka en kiinnittänyt erityistä huomiota vedenjuontiin, join kun janotti. Kahvia meni myös kuppi jos kuudeskin joka päivä. Saatoin myös esimerkiksi vetästä kokonaisen vesimelonin päivässä monta kertaa viikossa

Eli periaatteessa söin "miten sattuu", mutta pidin huolen tuoreudesta ja puhtaudesta. En ostanut ainuttakaan lihapakettia, jossa oli marinadi, vaan itse lorottelin öljyt ja mausteet. Makeannälkään tein monet kerrat kevyen, mutta pirun makean hyytelön liivatelehdistä, sokerittomasta mehusta sekä marjoista. Kun kaapista ei mitään herkkuja, hiilaripommeja tai muita ylimääräisiä höttömöttöjä sisältäviä tuotteita löytynyt, sai syödä vaikka kaapin tyhjäksi (kunhan ei kovin monta kertaa viikossa ).

Fuskauspäiviä eli herkkupäiviä mahtui 4 tuohon vajaaseen 3 kuukauteen. Kaikki vapaapäivät lepäsin, jolloin ne painon putoamisetkin tapahtuivat.

Ei se kuitenkaan niin helppoa ollut järjettömän stressin kanssa, paino jumitti ensimmäiset 3 viikkoa eikä mielikään hyvä ollut. Mutta niin siinä kävi, että opettelin nauttimaan joka perkeleen suupalasta, ja jokaisesta kivennostosta, jokaisesta hikipisarasta, ja ajattelin että ne on kuin pistäisi rahaa pankkiin. Ja lopulta stressi katosi vaikka päivät saattoivat olla 12 tuntisia, ja pisin vapaapäivätön putkikin oli 12h/pv 13pv. Ja kun lopetin sen jatkuvan painosta stressaamisen, niin sai joka viikko kotona riisua aina vain löysemmät ja löysemmät työvaatteet päältä pois. Kesävaatteetkin menivät tilaukseen, kun ei ainuttakaan istuvaa mekkoa tai paitaa enää ollut.

Positiivisuus ja sen puutteessa sitten se pirunmoinen sisukkuus, niillä minun muutos tapahtui. Itse olen täälläkin aikaisempina vuosina katsellut muiden muutoksia ja miettinyt, että kyllä minäkin joskus. Viime kesäksi otin itseäni niskasta kiinni ja pudotin 26kg. Täksi kesäksi apinanraivolla sitten ne loput. Kun muuttaa ne "kyllä minäkin joskus" tai "aloitan heti ensi maanantaina" -lauseet "nyt s****na", niin paljon paremmin saa aikaiseksi

Ja kaikille "ensi maanantaina" aloittaville: jos aloitatte nyt, olette jo vajaan viikon ottaneet etumatkaa!

Wau, Sansain: hyvä teksti! Työtä, työtä ja työtä. Sitähän se vaatii. Ja tahtoa, halua ja tahdonvoimaa. Tosta selostuksesta on varmasti apua ja inspiraation lähdettä monelle, myös meikäläiselle. Pääsääntöisesti jaksaakin painaa, mutta välillä ollaan niin epätoivon alhossa ettei tottakaan. Tästä virtaa jatkoon!