amyli: Sanon tässä samaa kuin muut edellä, tuo on hieno saavutus, ja siitä pitää todellakin olla iloinen! Muistan itse kun jaksoin ensimmäisen kerran juosta 5min putkeen, sitten 10min, ja siitä vaan eteenpäin.

Onnea ja tsemppiä!!

Oi kiitos, vähänkö ootte ihania!

vajaa 4kk tauko klubbailusta, tänään haastava askel vaakaan. Ja paino tismalleen samoissa lukemissa! Huoh! Tästä hyvä jatkaa taas, tavoitteeseen ei ole pitkä matka enää

Tänään (kun piti tukka putkella kerrata huomiseen tenttiin) löysin kaapistani kaikenlaisia vanhoja vaatteita. Ja arvatkaapas vain, päälle sujahtivat farkut, jotka eivät ole sopineet 2,5 vuoteen!! Okei, en mie pystyny liikkumaan niissä yhtään (siis oikeesti yhtään ), mutta menipähän nappi kiinni ja näin. Ja näytti ihan pirun hyvältä!! Lisäks parit muut housut alkaa olla jo liian isoja, tarvii kiristää vyötä eikä oikein enää istu.. Ostoksille

Löysin kirppikseltä tosi hienot, kunnosta päätellen aikalailla käyttämättömät farkut, koko 38 ja maksoivat 5 euroo. Päätin sitten ottaa ne, että ovat sitten vaikka tavoitehousut. Kotona sitte heti kokeilin, että saanko edes nappia kii, niin *tadaa* istuvat aivan phärkkeleen hyvin!!

olipa hieno uutinen maikeri housujen kohdalla!

Minäkin haluaisin, että housut alkaisi pienenemään, paidat vaan isonee ja vois ostaa pienempiä, mut ei housut!
Perkele.. (ja ei, ihme kyllä, minulla ei ole sellaista amerikan leveää persettä, onneksi, olen ihan suht kokoinen molemmista päistä, mutta silti, alhaalla kropassa ei muutoksia tule..)

Mutta mun ilouutinen on se, että lähdin aamu lenkille tonne PAKKASEEN ja kylmimpään päivään ja tuuleen, ja kyl siellä olikin kylmä, mut kaunista myöskin!!!
Ihanan virkeä olo!
Nyt on tasan 1500kcal kulutettu tällä viikolla, ja vain hyötyliikunnalla!
joka aamu ja ilta kävellyt töihin! Wuhu!

En olisi koskaan uskonut, että alan pitää liikkumisesta. Tosin en nyt ole tietoisesti vältellyt sitä ennenkään, mutta nykyään monta liikkumatonta päivää suorastaan ajaa minut ulos, pakko päästä liikkumaan! Varsinkin pyöräily, jossei moneen päivään pääse niin jaloissa alkaa "kutista" siihen tapaan että pakko päästä. Eikä se kutina lähde kuin kunnon pyörälenkillä tai muuten hyppimällä, riehumalla, juoksemalla.

Liikun ilokseni, en muuten. Nykyään nautin siitä, kun tunnen kuinka reisilihakset laulavat. Liikkumisesta on tullut kevyempää ja jaksan paremmin. Ei hengästytä enää. Tykkään olla hyvässä kunnossa!

Vaatteet ovat toinen suuri ilon aihe: lähdin hoikistumaan koosta 46 tai jopa 48 (vaatteesta riippuen), nyt koon 42 housut ovat hiukan löysät. Kokeilin eilen myös hametta, jonka koko on 40, eikä paljoa puuttunut että sekin olisi juuri sopiva (vetskari meni kiinni, mutta hame ei ole ihan kohdillaan lantiolla, vaan pari senttiä liian ylhäällä). Vaikka juuri tuskailin kuinka mittanauha väittää ettei mitään tapahdu ja samoin vaaka, niin näistä pitäisi kyllä iloita. Jos lokakuun lopulla lähdin tähän paneutumaan oikein kunnolla ja nyt on helmikuun loppu, minulla on mennyt 4 kuukautta ja mitä olen saanut aikaan: 11cm navan kohdalta pois, 8cm rinnanympäryksestä pois, lantiosta 3cm, painoa on tippunut 6kg. Vaikka paino ärsyttääkin, omalla kohdalla näkisin sen yhdentekeväksi, jos vaatekoko pienenee vaikka 38/40 ja lihakset kehittyvät. Vaikka ihannepaino olisi 60kg (kai), sillä ei ole mitään väliä vaikken sitä saavuttaisi, jos vaatteet istuvat ja kunto on hyvä.

Tää tuulettelee nyt joka foorumilla tästä, mutta minkäs teet kun on tyttö tyytyväinen. Kolmekymmentä kiloa pudotettuna viime huhtikuusta!! Ja todellakin voin kiittää kiloklubia tästä, emmie muuten ois onnistunu. Vielä kun sen parikymmentä sais puotettua niin ei enää tunnistais samaksi ihmiseksi.

Onnea Karneoli, tosi hyvä saavutus

Tuuletan sit minäkin täällä -10kg. neljä kuukautta meni, mut huh onneksi paino tippui ja samalla tipahti myös just alle sadan, mistä oon myös tosi onnellinen Vielä -20kiloo pitäs tiputtaa.

Kai tää tähän osastoon kuuluu. Sain tänään uuden työpaikan (vuoden kotona olon jälkeen). Paikka on vain osapäiväinen, mutta talouden tulot lisääntyy 300 eurolla/kk Ja tämähän tarkottaa sitä, että on varaa parempaan ja terveellisempään ruokavalioon, ja sais nyt sitte ehkä sen jonku salikortinki jossain vaiheessa hommattua Oon ollu koko päivän haastattelun jälkeen NIIN happyhappyhappy!! Ja tää työ on juuri sellaista unelmatyön tynkää (tai siis mun unelmatyön)

Plus että paino ei oo ainakaan nyt noussu pariin viikkoon, samoissa pysyny, sentit myös