Talvi on kaunis.

Aamu on myös kaunis, aurinkoa ei nyt näy, puissa ei ole lunta eikä paljon maassakaan. Salavat, koivut ja muutkin lehtipuut kuitenkin saaneet nätin huurrekuorutuksen.

Liekö ollut kuu vai mikä kun uni karkasi jo ennen puoli viittä. Yritin kuitenlkin vielä tunnin verran makuuttaa itseeni ihan väkisin, uni oli poissa. Vaatteet päälle, iispuukit jalkaan ja ulos että ystis saa nukkua.

Kohtalaisen reipasta kävelyä 1tunti ja parikymmentä minuuttia. Kilometrejä tosin vain 5,2. Kai mie ihailin kuurapuita niin etten muistanut askeltaa kovin nopeasti. Hiki kuitenkin tuli.

Kävellessä muistin erään minua vanhemman henkilön ohjeen tänä syksynä. Ensin hän katsoi mun olemusta ja sanoi, että olet sie kyllä lihonut kovasti. Sitten kertoi naapurissa asuvan miehen saaneen pömppövatsansa pois kävelemällä päivittäin ja siinä kävellessä hän ( tuo naapurin mies) oli tolpan välin kävellyt normaalisti, sitten seuraava tolpan väli vetämällä vatsa sisään jne. koko lenkki. En muista kuinka pitkiä lenkkejä tuttvani kertoi hänen kävelleen, mutta lienee varmaa, että myös pienet lenkin on parempia kuin ei ollenkaan lenkkeilyä.

Tänään siis kokeilin tuota menetelmää lisäämällä siihen tietoisen lantionpohjan jännittämisen ja löysäämisen. Huomasin vatsasisään-jakson aikan ryhtini korjaantuvan huomattavasti. Sauvat olis voineet olla mukana, mutta nyt ei, joskus taas sitten....

Leppoisaa tiistaita kaikille sivua seuraaville! Elämä on ja aurinko paistaa ainaa, vaikkei joka hetki näkyiskään.

Lisäys* ennen lenkkiä iso lasillinen vettä ja iso porkkana sekä sentin siivu sipuliteemakkaraa. Palattuani sama satsi, ja vatsakin toimi. Nyt kahvin ja puuron keittoon.

Kirjoittelin pitkän viestin - näytti menneen taivaan tuuliin. Hyvä näin, kirjoitinkin sen hermot pinnassa. Kait se oli tarkoituskin, sain purettua itseäni enkä rasittanut lukijoita.

Pimetä on, maa on musta ja lämmön puolella tuo mittarikin, vaikka joulukuuhun ollaan siirtymässä .

Hyvä vinkki tuo vatsa sisään, kokeilin. Korsetti kasaan, sanoo meidän vesijumpan pitäjä ja jatkaa, alakerta lukkoon. Meikä ottaa aina muistaessaan pakarat supistukseen, esim telkkaria katsoessa.

Innokasta alkanutta viikkoa

Isla, mikä tuo sentin siivu on, etkö osaa leikata puolen sentin siivua? Jos et, niin leikkaa se sentin siivu puoleksi ja syö toinen puoli tänään ja toinen huomenna - saa kahtena päivänä elämyksen

Hehee,,,,,,,,,,, Hieno vinkki tuo puolensentin siivu! Yritän painaa mieleen. Onneksi vain muutaman kerran vuodessa herää vastustamaton himo sipulimakkaraan. Muutaman päivän aikana söib yksin koko pötkyn. Onneksi ei ole nykyään pöktöt niin pitkiä kuin menneinä vuosina.

Seniorikerhossa meni tänään koko reissussa noin 4 tuntia. Itse kerhoilu ( olin vain osallistujana) kesti 2,5 tuntia. Siihen matkat ja yhden kyytiläisen kauppareissu päälle.

Pimeän valot on ripustettu ulos jo loka-marraskuun vaiheessa. Pitääkö mullakin olla muitakin jouluvaloja, jos kaikilla muillakin on

Olen Kajaanissa. Tulin eilen junalla varta vasten katsomaan Nellin tanssiesityksiä, ryhmäesityksiä. Ensin oli klassista balettia ja sitten oli mukana parissa modernissa tanssissa. Tänään junalla takaisin Kemiin. Eikä tule ravistelihoukutuksia kun ei ole rav vaunuakaan. Odottelen miniän ja lasten heräämistä - pääsen kahvinkeittoon. Miniä ei juo kahvia ja niin muodoin ei osaa/saan itse keittää kahvini. Pojalla onkin Pyssykylän pitkä työviikko, ei ole täällä kotonaan nyt, koirakin on siellä mukana.

Nykyajan lasten harrastukset vaativat kyydityksiä. Ei sitä ennen. Tulin iltapäivän junassa, miniä vastassa. Vietiin Nellille (13 v) salaatti Kakukametsän salille. Aamulla oli lähtenyt kouluun, salille treeneihin, kaunistautuminen, ohjelma alkoi 17.30. Loppui 19. Johannes (10 v)välillä rumputreeneihin 19.30. Nelli ja minut juhlapaikalla kotiin, Johannes treeneistä. Etelä-Euroopan tavat, eka yhteinen ruokailu klo 20 jälkeen.
Niinpä olinkin jo pötkölläni, masuni vieressä kello 21 ja talo hiljaisena. Kuuden tunnin nukkuja kun olen - odottelen himoiten jo ylösnoussun ihanuutta - ja sitä nam, kahvia.

Arkihuolia, vaikka on juhlapäivä. Huspendi kävi kirkossa jodlaamassa, meikä valmistautuu tähtitorttukahville, Torniosta tuli kutsu.

Murheena on posti. Intian viisumeita väsättiin monta päivää, avustajan kanssa ja ilman avustajaa. Miten johonkin maahan pääsy voidaan tehdä näin vaikeaksi. Anomukset olivat valmiit maanantaina. Myönnetyt viisumit laitetaan passeihin. Siis passit lähetystöön Hesaan. Maanantaina huspendi kipin kipin R-kioskille junalippujen hakemaan. Eivät voi antaa makuupaikkoja. Soitto Vr-lle, laittoivat liput sähköpostiin. Tulostin ei toiminut. Kilautin kaverille, tulostaisiko. Tiiskaiaamuna passit lähetystöön ja iltajunassa pois. Postilakko loppui. Lähetystö on toimittanut kirjatun kirjeen, eli passit postiin torstaina - ja sieltä ne ei ole liikahtaneet mihinkään. Seurannasta näkee. Hesari kirjoitti vähän aikaa sitten, että postissa on kirjavaa apuporukkaa ja on hävinnyt juuri lähetystöistä lähetettyä postia, kun arvaavat, että niissä on passeja. Taidan maalata piruja seinään, huolissani kuitenkin. Tulevan pitkän matkan niin moni asia on riippuvainen juuri näistä passeista, mm Australian viisumit ja koko laivaan pääsy.

Hyvää itsenäisyyspäivää

No johan siellä vatastaa ja pitää teitä jännityksessä. Oletteko itse lähdössä kaukomaihin ja milloin?

Toivottavasti kaikki järjestyy kuitenkin onnellisesti.

Täällä päin nautittu kulttuurista; perjantaina senioriporukan kanssa Rovaniemellä teatterissa (Esikoinen). Ensin 2,5 tuntia linja-autossa, sitten melkein tunti esityksen alkuun. Se meni kuitenkin mukavasti ravintolan palveluja hyödyntäen, kahvia ym. Näytös kesti 2,5 tuntia väliajan kanssa. Taas köröttelyä ja maaseutumatkailua järvikyliä kiertöen 2,5 tuntia. Kotona vaatteiden vaihto ja klo 19 ammattiliiton kouluruoka. Sen päälle seurustelua ja lattian höyläystä kunnes klo 01 lähdimme taksilla kotiin.

Seuraavan jouluruuan valmistaa Ravinteli Nälkäinen Hauki Lohijärvellä. Porukka syöpäkerhon väkeä.

Tiistina päästään arvostelemaan (ja maksamaan) joulumenu Aavasaksan paviljongilla.

Keskiviikkona taas köröttelen linja-autossa Pellon Hoviin, jossa Lapin ja Länsi-Pohjan muistiyhdistysten yhteinen joulujuhla.

Voi olla, että en laita jouluna ollenkaan jouluruokaa. Vaikka onhan siihen oikeaan jouluun vielä aikaa.

Mukavaa joulun odotusta viestiketjub kirjoittajille ja seuraajille!

Ai jai kylkiä ja varmaan rasittaa myös palleaa tuo mieluisa mässäys . Käy kade siihen saakka kunnes mietin, että se 77 on vielä 200 gramman päässä .hiton lujille ottaa tähän kiloon pääseminen.

Ei tää mullakaan aivan köyhää ole, nautin linnan juhlista tv:n ääressä glögin merkeissä.

Olenko muka malttanut pitää julkistamatta, että starttaamme tammikuun viides. Lähdemme risteilylle, joka kiertää hole word. Kotiin palataan, jos Luoja suo, huhtikuun 25.

Oli taas hetken lumi maassa, puoli päivää maa jäinen ja nyt taas vettä pirskoo. Aamulla puoli kahdeksalta uimaan muorien kaa

Luxus viikkoa jokaiselle

Isla, olet Aavasaksalla - söitkö yli kylkien?

Passit tuli, olemme onnellisia.

Tänään puolelta päivin aurinko kultasi vastapäisen Merihovi-hotellin ylimmän kerroksen, maa on jäässä, ehkä saamme sen lumilinnan jälleen pystyyn.

Aamulla vesijumpalla oli yli 30 madammea. Jumpan päälle vetäisin sammakkoa kilsan ( muuta en osaa uida)

Minulla on kaksi pakkasta. Yritän tyhjentää suuremman ennen reissuun lähtöä. Sieltä löytyi kypsää raastettua punajuurta kaksi törppöä v -13. Järkevintä olis ollut heittää niillä vaikka vesilintua, mutta...... Niillä oli suorastaan tunnearvoa; punajuuret oli ostettu ulkomailta (Haaparanta ICA Max) ja halvalla, itse keitetty, kuorittu ja raastettu. Siirretty pari vuotta pakkasessa reunasta reunaan ja aina pähkäilty, että mitä ihmettä näistä.
Huspendi haki 1,5 kiloa jauhista ja nyt niistä tuli Lindströmin pihvejä. Onneksi rappukäytävässä asuu ihania leskirouvia, voin heille viedä maistiaisia. Sainhan minä niihin upotettua kurkkupurkin loput, aikaisemmin avatun kaprispurkin loput ja pari kesää veneessä vararuokana kiertäneen sipulikeiton ym muuta mukavaa.
Tuli hävyttömän hyviä pihvejä ja hävyttömän paljon, onneksi koirakin tykkää.....

Erittäin maukas ruoka. Sopivasti sain syödyksi. Omasta mielestä järkevästi.

Olipa hyvä, että passit tulivat ajoissa! Olet sie vissiin joskus maininnut teidän pitkästä reissusta, minulla vain jäi hieman unholaan.

Oikein hauskaa reissua teille sinne kauas pitkälle reissulle!