Mä söin ennen tosi paljon herkkuja, mutta kun saan itseni ruotuun niin karkkeja ei vaan mene. Eilen olin ostoksilla Lidl:ssä ja pysähdyin karkkihyllyn eteen ja mietin, että tekis mieli jotain, mutta kun täällä on kaikki niin isoja pakkauksia ja pusseja, että en viitsi ostaa. Aikani siinä pyöriessä löysin yksittäispakattuja suklaapatukoitakin ja sieltä valitsin Geisha-patukan. Kun pääsin autoon otin kassista banaanin ja söin sen ja sen jälkeen ei sitten tehnyt mielikään enää makeaa. Mietin mistä johtui moinen ja huomasin, että ruokaväli on venähtänyt jääkaappiostoksilla niin pitkäksi, että varmaan verensokeit oli laskenut ja sen aiheutti makean himon. Nyt se saa olla ihan rauhassa keittiön kaapissa ja ei tee mieli ainakaan vielä. Yritän opetella, että jos ostan herkkua niin se olisi jokin patukka, jäätelötikku tai jokin muu pieni herkku. Minulla ei ole karkkipäivää, mutta jos tekee mieli niin voin ostaa sen patukan tai jäätelön. Katsotaan kuinka kauan tämä onnistuu, mutta yritän tälläkin saralla muuttaa elämäntapojani, että pääsen eroon niistä mielettömistä herkkuhetkistä ja sokerisokeista.

Olen ollut nyt Nutrilett kuurilla 3 viikkoa ja se on elämäni pisin aika ilman karkkia ikinä.. Muuten olen kyllä melkoinen herkku suu helposti menee viikossa useampikin pussi karkkia tai leffassa ihan älytön määrä namia.

Suklaa on ehdottomasti parhautta varsinkin joku patukka tai nappi missä toffeeta ja vaikka minttua vielä parhaimmillaan NAM...

Onneksi pian on joulu!!!

Mä olen vasta Suomesta muutettuani ja E-eurooppalaisten tapoja katsellessani alkanut epäillä koko karkkipäivän järkevyyttä.

Täällä ei karkkîpäiviä ole edes lapsilla, saavat karkkia usein vaikka joka päivä. Mutta ero on määrissä, kerralla syödään 3-4 karkkia. Täällä ei edes myydä sellaisia 300g:n megapusseja kuin Suomessa, eikä kaupoissa edes ole varsinaista karkkihyllyä!

Olen alkanut miettiä että josko koko karkkipäiväkonsepti (6 päivää kieltäymystä ja seitsemäntenä päivänä no limits) olisikin aika katala ja suorastaan bulimiseen käyttäytymiseen rohkaiseva. Kamala olohan siitä tulee, jos syö 300g karkkia kerralla, ei se ole enää nautintoa. Mutta jos karkit pyörii mielessä 6 päivänä 7:stä, niin ehkä mopo sitten lähtee karkkipäivänä helpommin käsistä?

Syön sillon kun tekee mieli. Välillä voi mennä viikko ilman mitään, välillä syön 4-5 suklaapalaa joka päivä.

perjantaina, 4. joulukuuta 2009 klo 09:26 Myrtille kirjoitti::
Mutta jos karkit pyörii mielessä 6 päivänä 7:stä, niin ehkä mopo sitten lähtee karkkipäivänä helpommin käsistä?

Muun muassa juuri tämähän siinä on takana, että KK:ssa suositaan sallimista.

torstaina, 3. joulukuuta 2009 klo 19:16 Ujopiimä kirjoitti::
Lakumix-pussi lauantaina, muuten syön melko normaalisti. En viikolla syö karkkia... Pallot ovat vihreinä ainaki 5-6pv viikossa, vajetta jää joskus enemmän kuin suositellaan. Liikun 2000-2500kcal edestä viikossa. Onko tästä karkkimäärästä nyt mielestänne kamalasti haittaa?

Ei varmaankaan.

Oma vastaukseni otsikon kysymykseen
Paljonko syöt karkkipäivänä karkkia?
on, että minulla ei ole karkkipäiviä. Syön jos mieli tekee. Yleensä ostan kotiin karkkia/suklaata viikonloppuisin. Karkit menee pääasiassa miehelleni. Joskus saatan syödä yhden päivän aikana 2 riviä suklaata (=aikalailla maksimi). Keskellä viikkoa jos tekee mieli karkkia, saatan ostaan lakupötkön ja syödä sen.

Lisäys jälkikäteen:
kohtuuherkutteluun olen päässyt harjoittelemalla. Vielä 1,5 vuotta sitten söin pussin Fanipaloja päivässä ja mielellään muitakin karkkeja, määrät olivat paljon suurempia kuin nykyään. Nykyisin isoja 200g suklaalevyjä ei edes osteta meillä... ei tule vahingossakaan syötyä sellaista määrää kerralla. Yleensä 100g levy puoliksi miehen kanssa ja se on tosiaan maksimi yhden päivän aikana.

Hei,

piakkoin vuos ilman karkkipäivää.

ulpu

Minullakaan ei ole karkkipäivää, ei ole koskaan ollut paitsi ihan alle kouluikäisenä enkä aio koskaan ruveta pitämäänkään. Vaikka olenkin läskini saanut lähinnä suklaasta (ja työpaikan voitaikinaleivonnaisista), niin varsinaista isojen määrien mättämistä en ole kyennyt suorittamaan, eli en kerralla pystynyt parhaimmillanikaan sisäistämään kuin jonkin 150g karkkia tai puoli levyä suklaata. Toki kun sen tekee vähintään joka toinen päivä tai joka päivä, niin siitä alkaa kessi kasvaa... Nyt kun päätin lopettaa itseni tuhoamisen noilla, söin ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen ns. kunnolla suklaata viime vkolla, eli kaksi riviä. Joka oli maksimi, niin teoriassa kuin onneksi käytännössäkin. Ennen olisin syönyt ensin sen toisen puolikkaan siitä levystä ja sitten illalla/seur. pvänä sen toisen.

Karkkia syön silloin kun huvittaa, en salli sitä jatkuvasti ihan joka päivä mutten rankaisekaan itseäni millään kieltäymyksillä, määrät vaihtelee n. 20 - 100 g kerrallaan. Ja saatan päivän aikana vetäistä tuohon jätskiä päälle niin että herkkupallo punertuu, mutten ota siitäkään mitään stressiä, kun en viitsi. Pääasia, että tiedän itse mitä teen ja miksi.

Karkkipäivä ei toimisi itselläni missään mielessä. Pelkkä ajatus muuttuisi niin vihamieliseksi, että söisin varmaan sitten joka päivä jotain pullaa lohdutukseksi, kun karkkia saisi _vasta_ lauantaina...

Vältän ja kartan itse mieluummin muita makeita juttuja kuten leivonnaisia, keksejä tai esim. sipsejä, pizzoja tms, mutta karkkia annan itseni syödä, se on prioriteettikysymys

lauantaina, 2. tammikuuta 2010 klo 20:52 Pablis kirjoitti::
Hei kaikki ruokaremontin tekijät / tehneet!

Miten olette siivonneet ruokakomeroitanne ja jääkaappejanne aloittaessanne paremmat elämäntavat? En haluaisi haaskata hyviä ruoka-aineita muuttaessani ruokailutottumuksiani. Toisaalta vaakakupissa painaa mahdollinen ruuan himo. En haluaisi antautua kiusaukseen.

Siis miten kukin on päässyt alkuun?

Osan olen käyttänyt, kuten juustot, mutta merkinnyt ne ihan normaalisti ruokapäiväkirjaan. Herkut ja sen sellaiset olen laittanut pakkaseen ja sieltä olen ne melko pian vienyt tuliaisiksi sellaisiin perheisiin, jossa herkut eivät ole ongelma. Pizzat ja muut olen laittanut pakkasesta tyttären mukaan, kun hän on mennyt toisten opiskelijoiden kanssa iltaa istumaan jonkun luokse, kun lukevat yhdessä jne. . Keinoja on ,jos ei luota itseensä.
Mitä sinulla on ,joka pitäisi hävittää?

Herkut voi syöttää miehelle. Tai sitte kutsut kavereita kylään ja laitat pöytään seittemää sorttia pikkuleipää, niinko kunnon emännät.