Moi.

Mulla nostettiin edelliviikolla annosta puolen vuoden tauon jälkeen.
Nyt yli vuosi etsitty oikeaa annosta ja sirkus lääkäreiden kanssa ollut yhtä tuskaa.

Niin tosiaan eka viikko välillä tuntui sydän loikkaavan rinnasta, mutta nyt jo tasoittunut. Lääkäri käski tietenkin tulla käymään jos niin käy, mutta olis varmaan noston sitten kieltänyt.

Voi kun joskus vois puhua asiasta lääkärin kanssa, jota oikeesti kiinnostaa. Nämä mun kohtaamat kun ei ole ollut ihan sitä. Onneks lääkityksen aloitti syöpälääkäri, koska tuskin muuten olisin lääkitystä saanutkaan

Tsemppiä kaikille kanssaeläjille

Mullakin tykytteli mut se meni viikossa ohi. Kannattaa seurata tilannetta.

Täytyy ihan tulla kiittämään tähän ketjuun kirjoittelijoita! Satunnainen selailu aiemmin syksyllä johti omalla kohdallani tarkempiin tutkimuksiin ja vajaatoimintadiagnoosiin. En vain koskaan osannut ongelmiani yhdistää vajaatoimintaan vaikka sen olemassa olosta ja tyypillisimmistä oireista olinkin tietoinen. Nyt keskityn oloni parantamiseen ja elämänlaatuun ja unohdan laihduttelut, vaikka eipä se haittaa että kilon verran turvotustakin on poistunut lääkkeiden avulla.

Tazzie, mahtavaa jos olet saanut avun tähän melko yleiseen sairauteen!
juuri tiedon levittämisen syystä on ihan hyvä puhua ääneen asioista: tai siis kirjoittaa täälä ja monella eri foorumilla.
Monikaan ei tiedä tai tunnista omia oireitaan, en minäkään ennenkö sain tietoa tarpeeksi. Ja sitten jo pika pikaa tunnistin itseni vikalistasta aivan täysin ja olen todella onnellinen vointini kohentumisesta ja avusta, mitä olen vajaatoimintaani saanut. Olen oikeastaan saanut elämäni takaisin thyroxiinilla!

Turkane, mulla tuli viimeksi nostosta kanssa aika kehno olo. Sydän hakkasi ja tuntui, että rytmihäiriöt paheni: mä vain yritin sinnitellä, kun tiesin tarvitsevani isompaa annosta. Muutamia viikkoja siinä meni, mietin jo jossain vaiheessa, että alan pilkkomaan sitä tablettia ja joku kehotti nostamaan vaikka yhdellä tabletilla viikossa: niin, että ottaa vaikka maanantaina isomman ja kaikkina muina päivinä sen normaalin annoksen. Sitä hetken, niin että olo on ok. Sitten ottaa vaikka maanantaina ja keskiviikkona isomman, kaikkina muina sen normaalin annoksen ja näin nostaa sitä viikkojen aikana. Onneksi vointi korjaantui sitten kuitenkin ja nyt olen ihan hyvässä voinnissa!

Ylitoiminnalle meno aiheuttaa myös aika kurjan olon. Ei ollenkaan sellaista duracell pupu -fiilistä, niinkuin kuvittelin. Mä säätelin kesällä lääkitystä omin päin ja ihmettelin, kun sydän hakkasi niin, että meinasi tulla läpi rinnasta, olin todella uupunut ja ärtyisä. Kun laskin annoksen takaisin normaaliin, niin vähän ajan päästä oireet helpottivat ja nyt voin paremmin kuin pitkään aikaan. Opinpahan tuosta, että ei välttämättä kannata omin päin annosta säätää.

Jos vointi on suurennetulla lääkityksellä huonompi kuin maltillisemmalla annostuksella, niin ei varmaan ole kauheasti syytä pitääkovin tiukkoja arvoja. Ainakin aikuisella iällä lähempänä ylitoimintaa olevat arvot altistavat osteoporoosille.

Kilpparilääkkeen kanssa kannattaa olla maltillinen nostossa, mutta kärsivällinen: jos on vielä oireita vajaatoiminnasta runsaasti ja verikoearvot kertoo noston olevan vielä mahdollinen, niin kannattaa yrittää, jos palkintona on sitten vaivannäöstä oireiden väheneminen ja voinnin koheneminen.
Olen aika monen vajislaisen kanssa puhunut noista noston tuomista oireista ja aika monella on tullut kenkku olo, nimenomaan sydäntuntemuksia. Mutta rauhallisesti kun antaa elimistölle aikaa tottua, jos ne lääkkeestä oireet johtuu, niin kyllä se onnistuu.

Voi Turkane, miten harmillinen tilanne sulla! Kyllä se herpes on sellainen, että jos se on pahassa kunnossa, niin ihmettelen jos leikkaavat. Ootko saanu siihen mitään lääkekuuria, jos saisit sen rauhoittumaan? Vielä olis aikaa ennen torstaita...
Silmäleikkaukset jännittää ihan varmasti, mä en tiedä olisko musta mennä sellaiseen leikkaukseen noin vain, mutta jos siitä olis apua niin kannattaa tsempata kovasti. Mä lähetän hirveästi tsemppiajatuksia täältä sulle!!

Mä olen kovasti ihmetellyt näitä lääkkeitä.

Vajaatoiminta todettiin 2011, TSH 10,3 ja T4V yli 1000. minulla on 25mikrog tabletit, ja niitä syön tällä hetkellä 3/päivä. Veriarvot ovat kuulemma kunnossa, mutta olo ei ole muuttunut miksikään. mitään ei jaksa, väsyttää, paino nousee, kylmä&kuuma, pienikin lämmönnousu saa olon veteläksi jne.. Olen itse säädellyt lääkitystä, välillä olen ollut kuukausia syömättä, välillä olen syönyt 6tab/pvä, ei mitään vaikutusta mihinkään.

Lääkärissä kun olen käynyt niin he sanovat vain että veriarvot ok, ei tarvetta tehdä mitään. puhuvat huonoista elintavoista ja väittävät etten syö lääkkeitäni.

Mitä kannattaisi tehdä?

Maaapu, kysy sieltä paljonko ne sun veriarvot on nyt tällä lääkityksellä. Onko TSH noussut riittävästi tai onko noussut ylipäätään ollenkaan?
Mihin ne arvot on muuttuneet sen jälkeen, kun lääkitys on aloitettu? Onko sulta koskaan otettu arvoja silloin aikaisemmin, kun kaikki oli hyvin?

Se, kun vastataan että "arvot on ok", ei vielä riitä jos oireita on. Niin mullakin oli arvot viitearvojen sisällä ja lääkityksestä sain erittäin suuren avun, oikeastaan elämäni takaisin. Vajaatoiminnassa kun ei voida hoitaa pelkästään veriarvoja vaan pitää hoitaa oireita ja tuntemuksia.

Sitten pitää miettiä, imeytyykö se lääke sulle hyvin? Onko se lääkkeen määrä sulle riittävä? Jos ne epäilee, ettet syö lääkettäsi, niin johtuuko se siitä, että arvot eivät ole muuttuneet? Vai epäileekö ne sitä siksi, että sulla on edelleen oireita. Miten ja milloin otat lääkkeesi?

Kilpirauhanenhan reagoi aika hitaasti lääkitysmuutoksiin, eli pitkäjänteinen pitää olla. Se on sellainen iso valtamerialus, joka kääntyy hiiiiiitaaaasti valtamerellä, mutta kääntyy.

Jos tekee muutoksia lääkitykseen itse, kannattaa verikokeissa käydä ja seurata niiden mukaan vointiaan. Viikossa ja kahdessa ei vielä voi nähdä lopullista muutosta, vaan mulle lääkäri kehotti vähintään kuukauden väliä lopullisen lääkitysmuutoksen jälkeen käyntiä verikokeissa. Että kun nostin lääkitystä, vasta kun olin yli kuukauden syönyt lääkettä halutulla annoksella, menin verikokeisiin.

Ja mikäli et edelleenkään saa apua ja oireita on paljon, kannattaa harkita lääkärin vaihtoa tai Turkasen ja monen muun tavoin hakeutumista kilpparispesialistille, joka osaa vastata sun kysymyksiin ja ohjata sua parhaiten!!