uusimmat labrat:
TSH < 0.020 (viite 0.4-4.5)
T3v 6.2 (viite 3.5-6.5)
Ferritiini 63 (viite 13-150)

muuten mulla on ihan hyvä olo, mutta päivisin iskee väsymys ja tukkaa lähtee edelleen aika paljon. mietin tota ferritiiniä, et vielä olis viitteiden mukaan varaa syödä ainakin yks tai ehkä kaksi 3 kk:n kuuria. lääkäri soittelee tänään, katsotaan mitäs se meinaa.

Mitäs Killer lääkäri sanoi arvoista, etenkin ferritiinistä?

Kannattaa syödä rautaa jos vaan vatsa kestää ku on nuori ja menkat tulee. Lääkitys pidetään nyt samana.

huh. Alkaa olla jo aika lämmin, ihan tuosta lääkityksestäkin johtuen. Nyt kun on helteet niin aika lämmin on kyl paikkapaikoin, mut ei mielestäni vielä niin että olis mitään kummempia ylitoiminnan oireita. Viikon olen nyt syönyt 0,1mg tabua eikä tärrää eikä mitään. Tähän kylmäämättömyyteen on vaan totuttelua. Mulla ei ole koskaan ennen esim varpaat hikoillu. Se on nyt outoa

Kilpparin vajaatoiminta on mullakin dieetillä ollessa vähän ilmoitellut itsestään, mutta ei nyt mitään kovin vakavaa aikaisempaan verrattuna. Pohjalla oli jo 150mcg Thyroxinia ilman mitään dieettejä, joten 25-50mcg:n lisäys nykyisessä tilanteessa ei tunnu kovin dramaattiselta.

T4V:ssä on kyllä vähän nostamisen varaa, nyt oli 13, mutta en muista että sitä yleensäkään olisi kovin korkealla pidettu.Oireilua tulee enemmänkin TSH:n nousemisesta. Nyt oli 5,79, ja siinä vaiheessa alan itsekin huomata olossa muutosta.

Leposyke on mennyt liian alas ja vähän kolkolta tuntuu vilu lenkkien jälkeen, mutta ei mulla paino nouse, vaikka kuntosalilla käynkin
Kauhean nopeasti en silti yritä laihduttaa muutenkaan, lähinnä pääasia, ettei tarvitse pelätä pientä laihtumista mahaa litistäessä, kun varaa vielä vähän on.

Pitäisi käydä täällä useammin, niin saisi kunnon vertaistukea!
Arvoistani en juuri nyt tiedä, mutta annos on puolitoista Thyroxinia.

Keväällä mieheni aloitti painoremontin. Toukokuu mentiin suunnilleen samoilla kaloreilla ja liikkumisilla. Mieheltä putosi liki neljä kiloa, minulta ehkä 200-300 g.
Jumitus ja takapakit ovat näiden 5 vuoden aikana hävittäneet jo useasti motivaationi. Nyt vain alkoi huolettaa, että onko ihan oikeasti kilppari-potilaan vaikea saada paino tolkullisessa ajassa alas. Haluan nyt kunnon loppukirin: alle normaalipainon ylärajan 40-v. synttäriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Mutta hemmetti - tämä pudotuksen hitaus taitaa olla ihan vakava uhka urakalle...

Hellou! Kyllä se vaan on melkosta taistelua painonpudotuksen suhteen, kun on kilpparin vajaatoiminta. Luin jostain, että vajaatoiminta hidastaa aineenvaihduntaa 40-50%. Itse olen huomannut, että vaikka kuinka ois tarkkana syömisen suhteen ja jos liikunta jää vähemmälle niin paino ei yksinkertasesti tipu. Mutta eteenpäin on pyristeltävä, sano mummo lumessa!

Oon varmaan jo aiemminkin tänne samasta aiheesta kirjoittanut, mutta pistänpä nyt uudestaan tarinaa.

Eli: Mä olen ollut vajavainen nyt 8 vuotta, itseasiassa syyskuussa on "merkkipäivä", kun kilppari poistettiin.

Tuosta 8 vuodesta n. 6 1/2 vuotta olin sitä mieltä, että en laihdu ikinä!!!
Ja väitin jopa aina, että syön vähän ja silti vaan en laihdu.

Kiloja tuli ja tuli, kunnes tammikuussa meni hermot ja rupesin pitämään silmällä, mitä syön ja kuinka paljon ja kuten tarina kertoo, kohta on 27 kiloa lähtenyt.

Ja pelkällä syömistapojen muuttamisella, sillä minähän en tunnetusti turhia liiku, jos ei ole pakko, ja munhan ei ole kun en kerran taho !!!

Että kyllä se paino putoaa ihan vaan ruokavaliollakin, jos tahtoo!

Nythän mä joudun hakemaan oikeita arvoja kun on tuota painoa niin paljon lähtenyt, että olen liikatoiminnalla.
En paljoa tällä hetkellä, mutta olenpa kuitenkin.

Tsemiä vaan, kyllä tässä eteenpäin mennään!!

Hei,

Voisin tänne itsekin kertoa tarinani, tammikuu 2010 multa leikattiin imusolmukekasvain kaulalta, josta paljastui sairaus. Muutama vuosi meni itseään etsiessä ja kiloja kerryttäessä 16 lisää.
Viime kesänä pääsin vaihtamaan työpaikkaa ja työnkuvan vaihtuessa likkuvaan, 7kg lähti.
Viime marraskuussa muissa kontrolleissa kilpirauhanen ultrassa näytti omituiselta ja silloin todettiin vajaatoiminta. Jonka siis leikkaus aiheutti, ennen sitä kilppari oli ihan ok.

Niimpä minätyttö sitten ajattelin, että jopas alkaa kilot tippumaan ihan silmissä lääkityksen myötä.
Mutta ei. Kilo tuli lisää puolessa vuodessa.

Nyt lopulta olen tarkkaillut syömisiä ja opetellut hölkkäämään ja kyllä siis painokin laskee
Ja kyllä nykyään hikoilenkin ihan lenkillä.
Aineenvaihduntaan ainoa lääke mulla on tarpeeksi juominen.

Se on muuten mielenkiintoista, miten ihmiset kuvittelee, että tyroksiini on joku autuaaksi tekevä laihdutuslääke.

Mutta eihän se niin mene!

Oikean lääke-annoksen löydyttyä painonpudotus kyllä helpottuu, kun sen ottaa asiakseen, mutta ei se kyllä itsellään laihduta, niinkuin monet kuvittelee.

Nyt kun olen panostanut ihan oikeasti tähän elämäntapamuutokseen, niin huomaan kuinka tuli monta vuottaa piilouduttua vajaatoiminnan taakse.
Se oli niin hyvä syy olla lihava .

Kyllä mulla suurin syy on itsekurin puute ja se, että oon tällainen herkkuperse, joka on suolaisen hyvän perään.

Eikä tuo vajis sitten ole sitä helpottanut, mutta nyt on hyvä huomata, että kyllä sitä onnistuu, kun vaan jaksaa viikosta ja kuukaudesta toiseen, eikä heti luovuta, niinkuin mulla on ollut aiemmin tapana, koska en vajaatoimintaisena kuitenkaan laihdu....