Täälläpä hilijaasta Tui tui

Nyt on siis pakko hiljaisuuden rikkomiseksi kysyä kaikilta:

ONKO TEILLÄ JOTAKIN TAVOITEPALKINTOJA TAI NAKKEJA, MILLÄ BUUSTAATTE LAIHDUTUSTA?

Itsellä on vähän tämän suuntaista kaavailua tavoitteiksi:

95kg: uudet pelikengät
90kg: kampaaja, leikkaus ja värjäys
85kg: tatuointi
80kg: bluethoot sykevyö puhelimeen
75kg: napakorunen uudestaan jos siihen mahaan vielä kehtaa laittaa ku nuo raskaudet on tehny tuosta ihosta "vähän" jännän

Kiitos ehdotelmasta Valonkantaja.

Mulla on noi allergiat, mitkä estää joidenkin ruoka-aineiden syönnin. Ja sellanen elämänrytmi juuri nyt, että yksi ateria on korvattava. Mieluummin juon sen pirtelön kuin ostan kolmioleivän tms.

Syömisten merkkailu kyllä kannattaa. Itse kirjaan kaiken, myös ne överit jos sellasia tulee. Eipä ainakaan tule sitä harhaa, etten muka tiedä, miksi paino ei laske Kirjaamalla näkee myös, tuleeko varmasti syötyä tarpeeksi.

Kyllä toi iltaherkuttelun pois jättämisne vaikeus on mun korvien välissä. Pitää vaan opetella siitä pois. Perjantai lähestyy (punnituspäivä) Viikko on mennyt melko hyvin, muutamaa repsahdusta lukuunottamatta.. Saa nähdä mitä se vaaka näyttää..

Mä en oo viel tarkkoja kilomääriä päättäny noille mun palkinnoille,kun tämä hitaasti etenee ja sen on tarkotuskin
Mut jotain tän suuntasta on ollut mielessä

99kg (ennen raskauksia ollut paino...):uusi KUNNON ulkoilu/lenkkeily puku
90kg: uusi pyörä/sukset,riipuen mikä vuodenaika sillon on

Pidemmälle en kyl vielä oo miettiny kun tuo 99kg:kin vaikuttaa niin kaukaselta...

Päätin, että kun -20kg niin seuraava tatuointi. Siispä lukemaa 87,4kg odotellessa..

elina40 mulle se merkkailu ei sovi - mulle se on vieny tän ennen ojasta allikkoln - otan laihdutuksesta koko elämää pyörittävän asian ja lopulta stressaan vaan. itselle näin on paras eli ilman merkkailuja ja koska paino laskee ja mielitekoja on about 3 kuussa niin en oo nähty mitään syytä muuttaa asiaa. jokaiselle omat tapansa - mulla ei oo tullu tässä tammikuun alun jälkeen yhtään tiedostamatonta överiä - yksi tankkipäivä jollon söin oman arvion ja jälkilaskennan perusteella 2500kcal. jännä miten tää homma on jotenkin niin erilaista ku ikinä aiemmin muilla yritys kerroilla. tällä kertaa meen jotekin flown mukana enkä anna asian vallata koko elämää - nautin elämästä, ruuasta, lentopallosta ja peruskuntokaudesta. vähän niinku sillon vanhoina kunnon urheilija aikoina <3

En ole tavoitteelle palkintoja miettinyt. Kevyempi ja terveempi elämä ainakin Käyn aamuin illoin puntarilla. En voi olla käymättä. Mitä avuksi?

mirriäinen, en pitäisi tuota vaa'alla ravaamista kovin pahana JOS se ei aiheuta stressiä tai paniikkia siitä, että paino putoaa liian hitaasti/nousee tms. Jossain vaiheessa siihen jatkuvaan punnitsemiseen kai kyllästyy Mutta jos tulee liikaa paineita, niin ratkaisisin asian niin, että se vaaka ei ole näkyvissä eikä kovin helposti esiin otettavissa ja tietoisesti rajaisin käyntini vain yhteen kertaan viikossa.

Olin tänään ensimmäistä kertaa koskaan zumbassa. Tykkään lattarimusiikista jumpan taustamusiikkina ja periaatteessa tunti oli kiva, tosin kaikkea sanastoa ja liikesarjoja en tietenkään vielä osannut. Mutta täysillä tuntia kaikkine käsiliikkeineen ja hyppyineen ei kyllä vielä tällä kunnolla kannata painaa, syke menee turhan ylös: mun kannattaa hankkia peruskuntoa toistaiseksi matalatehoisemmalla sykealuella. Eli olkoon mun eka tavoitepalkinto satasen alittamisesta se, että saan hillua enemmän/vapaammin eri liikunnoissa.

muoks: Niin, siis mulle on vaikeaa pysytellä järkirajoissa, kun "oonhan mä ennenkin jaksanut..."

Juu eihän se kirjanpito kaikille ole se tärkein. Pääasia että homma sujuu, olipa metodi mikä tahansa.

Hyvä idea tuo painotavoitteiden saavuttamisesta palkitseminen Pitääkin alkaa pohtimaan, millä sitä itseään hemmottelee sitten, KUN tavoitteet alkaa toteutua. Siis kun, eikä jos

Palkinto = terve, hyvinvoiva, kaunis minä Ei mitään muita palkintoja, musta tuntuu että omaa päätäni ne enemmän häiritsevät kuin motivoivat. En tee tätä elämäntapamuutosta matkan tai uusien vaatteiden tms. vuoksi. Vaan ainoastaan itseni ja terveemmän loppuelämän saavuttamiseksi. Siinä on palkintoa kerrakseen

Elina40 totta, jokaiselle tyylinsä Toisille toiset asiat aiheuttaa vaikeuksia ja repsuja - toisille taas toiset (:

Itelle noi palkinnot ei oo sillain mikään stressin aihe. Enemmän ehkä sellanen, että MINÄ ANSAITSEN hemmottelua KUN saavutan tavoitteeni Lisäksi tollasten ns. isompien hankintojen kuten sykevyön hankkiminen ei oo mulle tällä hetkellä normaalitilassa millään muotoa mahdollista. Mä oon perheellinen opiskelija (joskin valmistun jouluna 2013) ja saan joka kuukausi tasan 270 euroa rahaa tilille. Sillä rahalla ei paljoo tatuointeja tai sykevöitä ostella mutta mies on auliisti luvannut olla prosessissa mukana

siksikin nuo toisille pieneltä tuntuvat palkinnot on mulle erittäin iso asia, koska on vuosia siitä kun olen voinut ostaa itselleni omalla rahalla edes vaatekappaletta saati jotain isompaa! Mutta voitte uskoa, että tuntuu niin hyvältä se, että olen selviytynyt tästä amk opiskelusta hyvin arvosanoin, hienoin arvosteluin ja kunnialla. Opiskelut kestäisi normaalisti 3,5vuotta. Minä valmistun alle 3 vuodessa.