Chanda, salaisuutesi on siis tavallinen elämä. Sitä minäkin yrittelen, paitsi etten vielä pysty kävelylenkeille huonon polveni takia. Sen pitäisi tulla paremmaksi, kun paino menee alle sadan. Tavoittelemista riittää.

Hopeapeili,

minullakin oikea polvi reistaa.. Se tähystettiin keväällä 2011 loukkaantumisen jälkeen. Sen jälkeen polvi on mennyt entistä pahemmaksi. Pitäisi käydä sitä lääkärissä näyttämässä, mutta en ole uskaltanut, koska pelkään uutta tähystystä :/ Oli niin kivulias toipuminen edellisestä.

Tätä nykyä en pysty olemaan kovalla lattialla polvillani, tai istumaan lattialla jalat suorassa/"haara-asennossa". Tällöin polvi ikäänkuin lähtee pois paikoiltaan tai jotain sen suuntaista. Saan sen itse muljautettua niin, että kipu laantuu ja pystyn taas tekemään polveni kanssa jotain. Esimerkiksi olohuoneen vitriinikaapin alalaatikkoa joudun tutkimaan aina tuolilla istuen, kun se olisi paljon helpompaa lattialla istuen tai polvilleen ollen.

Toissailtana huomasin ensimmäistä kertaa kuinka polvi muljahti nukkumaan mennessä. Jotenkin varasin polven päälle mennessäni sänkyyn, se kipu on aina jotain todella hirveää, mutta tosiaan loppuu lähes täysin, kun saan muljautettua oikeille raiteilleen. Ehkä pitäisi kädä näyttämässä..

Au. Hirveä polvi Chanda!

Hei vaan,

olen pudotellut hitaasti tuolta tammikuun alusta kohta 10kg ja vielä runsaat 10kg olisi siihen maagiseen 99-alkuiseen lukuun

Olen tunnesyöppö ja tehnyt nyt alkuvuoden enemmän töitä pääni kanssa, kuin kiinnittänyt niinkään huomiota ruokavaliooni. Ensin pitää saada omat ajatukset ja päämäärät kirkkaiksi ja sitten ruveta tosissaan pohtimaan, minkälaisella ruokavaliolla oma paino pysyisi järkevissä lukemissa. Olen nimittäin pudottanut kyllä monet kerrat painoa, mutta aina palannut kiiruusti vanhoihin ruokailutottumuksiin ja paino sitten on noussut takaisin Nyt haluan oikeasti tehdä tämän vähän toisin. Tämä prosessi jatkuu vielä ainakin 6 viikkoa, kun juuri eilen aloitin yhden toisen kirjan kanssa järkevän ruokailuajattelun opettelua.

Vaikka en niin hirveästi ole kiinnittänyt huomioita syömisiini, niin pääsiäisestä lähtien olen tietoisesti lisännyt liikuntaa ja kohottanut kuntoani. Tällä hetkellä menen vielä arkiliikunnan lisäämisellä (kuljen tällä hetkellä 4km:n pituisen työmatkani joko kävellen tai pyörällä), mutta kun loma alkaa juhannuksen jälkeen, niin sitten on tarkoitus ottaa mukaan päivittäinen uinti ja pitkät pyörälenkit (toivottavasti säät ovat hyvät ).

Syömisistä vielä sen verran, että vaikka en noudata orjallisesti mitään tiettyä ruokavaliota, niin olen huomannut kuitenkin pyrkiväni valitsemaan kevyempiä ruokia ja annoksia ja käytän See How You Eat -sovellusta ruokien kuvien taltioimiseen. En kuitenkaan laske kaloreita tms. vielä tässä vaiheessa.

Tsemppiä kaikille!

Kaneli74,
tsemppiä sinulle jatkoon!

Tunnesyöminen on minullekin tuttua, olen kuitenkin viime aikoina päässyt siitä hyvin erilleen. Toki eri tunneskaaloissa tulee mieleen, että "nyt menen kauppaan ja ostan sen ja sen suklaa levyn, ja sen ja se jäätelöpaketin", mutta olen aika hyvin saanut selätettyä makean himon jollain muulla toiminnalla. Eilen menin salille, kun otti päähän niin vietävästi, ja olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon. . Kyllä sitä kuitenkin tulee välillä pahassa olossa syötyä suklaata, mutta ei onneksi levykaupalla, niin kuin ennen..

Tervetuloa, Kaneli74. Pään sisältähän se kaikki lähtee, ja ruokavalion järkeistämisellä. Hienosti olet päässyt alkuun, toivotan menestyksekästä jatkoa.

Minäkin olan ollut suklaan ja keksien ja pullan ja minkä vaan suurkuluttaja, mutta parin kuukauden totaalilakko makeasta sai sen minusta pois. Kaupassa saation hypistellä ja haistella pullapusseja ja suklaalevyjä, mutten ostanut. Nykyään pystyn syömään vain yhden suklaapalan.

Luulin tämän 7 kuukauden aikana oppineeni ja sisäistäneeni, miten pitää syödä. Nyt on kuitenkin ongelmia. Ei makeiden herkkujen, vaan tavallisen ruuan kanssa. Olen nyt neljänä päivänä syönyt liikaa, melkein kulutuksen rajoille saakka ja ilman että on edes nälkä, pelkästä mieliteosta. Aivot kytkeytyvät pois päältä ihan niinkuin mässäilykausina, joita on vuosien varrella ollut useita laihtumiskausien välissä. Se on huolestuttavaa ja nähdäkseni tuhon alku.

Toistaiseksi olen merkannut kaiken ruokapäiväkirjaan ja "katsonut totuutta silmiin", mutta jos tämä jatkuu ja paino alkaa nousta, en tiedä miten reagoin. Heitänkö hanskat tiskiin ja potkaisen vaa'an kaapin alle vai saanko psyykattua itseni jatkamaan laihduttamista. Inhottavaa. Joka aamu päätän, että tänään menee hyvin, mutta sitten meneekin pieleen. Luulin jo olevani kutakuinkin kaiken tällaisen yläpuolella, mutta olin täysin väärässä.

Moikka! Mahtuisiko tänne ryhmään vielä yksi satunnainen kirjoittelija?
Olen "ikuinen" laihduttaja ja toivoisin jo onnistuvani. Olen 178cm pitkä ja nyt painoa 101,2 kg.

Ryhmässä painon pudotus on kivempaa ja ehkä niitä onnistumisiakin tulisi?

Aerobista tarttis lisätä, mutta salilla käym säännöllisesti.

Aina tänne yksi Mamma mahtuu! Oletkin höyhensarjalainen minuun verrattuna. Toivotan menestyksekästä rupeamaa!

Tuli hyvä päivä. Sopivasti kaloreita ja vihreitä palloja. Rasvan määrä jäi prosenttiyksikön verran alakanttiin, mutta Enköhän jää henkiin.

Tervetuoa Mamma2003 !

Minulla oli eilen hankala päivä liikunnan suhteen. Askeleita ei tullut edes 5000:ta, ja salillakaan en käynyt. Ruokailut meni hyvin. Yön näin taas hirveitä painajaisia. Miesytävästä, hänen ystävästään, isästäni sekä hänen ja minun entisestä työpaikasta ja työautosta. Ja kaikki samassa unessa. Eikä se riittänyt, vaan vetelin hirveät määrät erilaisia herkkuja..

Noh, kymmenen maita lähden salille.
Päivästä näyttäisi sään suhteen, tällä hetkellä, tulevanihan hyvä. Nyt on seitsemän astetta lämmintä, eikä hirveästi näyttäisi tuulevan. Taivaalta ei tällä hetkellä sada mitään. Ehkä siis lenkilläkin käyn..

Kiitos teille

Itse turhaudun kun mitään ei tapahdu. Eilisestä taas paino noussut. No oli salilla kova päivä eli voinee olla siitä. Tänään yo juhlat ja tiedän että tulee otettua herkkuja mutta kohtuudella <3

Ihanaa viikonloppua teille kaikille.