Totaalilakko toimi mulla nyt mässykierteen katkaisuna ja nyt mun ei oo tehnyt ees juurikaan mieli mitään herkkuja. Ja jatkossa toki aion sallia sitten kohtuudella niitä itselleni. Nyt tällä hetkellä musta tuntuu tämä noin 1500kcal ruokavalio, jossa pallurat ovat enimmäkseen vihreinä (tosin joskun proteiinia liian paljon tai rasvaa liian vähän) niin hyvältä, että tälläistä elämää voisin jatkaa loppuelämäni. Ja mä niin toivon, että tää puhti nyt oikeastikin pysyy päällä. Mä syön siis nyt itselleni paremmin sovellettuna Jutan GFG-ruokavaliota. Eli aamupuurot korvattu ruisleivällä täytteineen ja rasvaa vähän enempi mitä siinä ruokavaliossa. Mulla on 1-tyypin diabetes ja sen hoito on nyt helpompaa, joten senkin puolesta toimii tämä.

Mä käyn vaa'alla joka aamu. Mun mielestä se toimii mulla paremmin, kuin kerran viikossa käynti. Jos sattuukin just sille maanantaille se kaamea turvotus ja vaan silloin saisin astua vaa'alle, niin kyllä mua masentais enempi, kuin se että nyt näen päivittäin että paino tosiaan vaihtelee jonnin verran, mutta suunta on alaspäin. Maanantai on mulla virallinen punnituspäivä ja se hillitsee mua siinä, etten viikonloppuna mässäile, ku sitten ois maanantaina just huonot lukemat vaa'alla.

Suunta on alaspäin! Aijjettä... Toivottavasti hyvinkin jatkuva suunta. Viime viikosta -800g! Khivaa .

Nyt olen kyllä todella turhautunut itseeni. Meni taas pari kolme viikkoa niin hyvin ja nyt tekee mieli koko ajan herkkuja. Yövuorot laittoi uni-, ruoka-, ja liikuntarytmin täysin sekaisin. Myös menkat sopivasti tulossa ensi viikolle niin kaiken lisäksi muutenkin turvonnut olo. Saa nähdä uskallanko käydä maanantaina ollenkaan puntarissa

Joo-o, se on kai mulla ainakin jonkin sortin kieroutunut syömishäiriö tai vastaavaa. Jostain pitää saada niitä kiksejä ja jos se ei ole hirmunen liikkuminen ja toosi vähäinen syöminen, se on sitten mässy ja löhöily. Monet mulle onkin "motkottaneet", että syön liian vähän liikuntaan nähden, mutta kun se ongelma on siinä, että jos syön enemmän, mun motivaatio liikkumiseen katoaa kun tuntuu etten rääkkää itteeni tarpeeksi. No, nyt lähdin taas aamulenkin kautta käyntiin, että jospa se tästä. Mä veikkaan, että vaikeinta monelle ei ole laihdutus tmv vaan nimenomaan sen KOHTUUDEN löytäminen..

Putikka kyllä nyt sun kantsii vaan ottaa ittees niskasta ja ruveta taas liikkumaan kun sulla siitä sitten tulee kuitenkin hyvä olo ja piristyt sen myötä niin ruokailutkin rupee sujumaan paremmin...ISO voima hali sinne
Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin



Hienoa AnaNa, todella hyvä viikkopudotus

Stressi painon pudotuksesta on kyllä inhottavaa ja mitäänhän ei tapahdu jos asiaa ei ollenkaan ajattele ja pistä parastaan haaveidensa saavuttamiseksi. Mut tosiaan joku vois kertoa mullekkin sen missä se raja kulkee stressin ja ajatuksen paljouden välissä

Tsemppiä jennikissa, Noita tuntemuksia ja olotiloja tulee kaikille joskus, koska elämässä tapahtuu aina jotain muutoksia, pitää vaan yrittää pitää uudet paremmat tavat mukana muutoksessa, vaikka välillä se tuntuukin niin mahdottomalta kun jaksaminen ei riitä. Jos liikaa ahdistaa niin pitää kyetä oleen itselleen myös armollinen, mutta periksi ei kannat antaa. Väsyneessäkin ihmisessä on yllättävän paljon voimaa jos päättäväisyyttä vaan löytyy

Sitten minun täytyykin sanoa teille hei hei ! Olette olleet ihania
Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin


vaaka näytty tänäänkin 69.7kg eli 500g lähtenyt viimeviikosta
Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin


joten vaihdan vihdoista viimein tuonne alempaan ketjuun, eihän tän viiden kilon selättämisessä tosiaan mennytkään kuin hiemanvajaa vuosi Mut jos on näin hitaasti lähtenyt niin luulis pysyvän poissakin
On kyllä kovin kummallista katsella puntarista kutosella alkavaa lukua, en koskaan ikimaailmassa uskonut moista ihmettä näkeväni kun tähän projektiin läksin, koska en tosiaan aikuis iälläni ole ikuna painanut näin vähän. Tämä fiilis on aivan huimaava
Ylläpitäjä on poistanut tästä rikkinäisen linkin


ps: Tulkaa pian perässä

Heipsistä heijjakkaa!!

Mä sanoisin vinkkinä kaikille, että kun syö, niin syö itsensä täyteen, mutta ennen kuin ottaa ne viimeiset lusikalliset maitohörpyn jälkeen niin jättäkää ne lautaselle! ..ei tule ähkyä oloa, mutta vatsa on silti täynnä!

...ja jos tekee jotain herkkuja mieli, niin ottakaa pieni pala (karkkia tai suklaata tms) ja jättäkää loput keittiön kaappiin, sit kun suu on tyhjä, saa miettiä tekeekö mieli toista palaa vai haluaako sen vain tottumuksesta -jos vastaus on jälkimmäinen niin ei mennä uudelleen kaapille, mutta jos tosiaan tekee viel mieli hyväskää niin sinne kaapille kävellään uudelleen ja haetaan taas yksi pala karkkia! ..minulla toimii!!

Tässä on todenteolla laihdutettu huhtikuun alusta, mutta painoa siis merkkailtu vähiinsä koko ajan... viime syksynä paino oli 81,2 ja tänään se oli 71,7!! 65 tavoittelijat, täältä tullaaan!!!

Te KAIKKI pystytte siihen, se on vain valintoja välillä! Joskus saa herkutella oikein olan takaa, mutta sitten pitää muistaa liikkuakin! Mulla tapana leipoa joskus viikonloppuisin kun tulee vieraita kylään, niin sallin myös itseni nauttia leivoksia, mutta kohtuudella! ...ja muistan myös kaloreita kuluttavan pitkän (1h-1,5h) reippaan kävelylenkin ulkona.. ...kotijumpat tehoaa jenkkakahvoihin ja löysään pyllyyn!

Tsemppiä!!

Ja onnea mustakuu!!! ...tahdon tulla ihanjuurihetipian perässä!

Kiitoksia te ihanat tsemppaajat ja mustakuu mä tulen sun imussa perässä ihanhetikohta..!

Riri_ mulla kans liikunta on osa arkea, mutta se mikä muille saattaa jo olla normiliikuntaa ei riitä mulle..Eli jos käyn juoksemassa vaikkapa 2krt viikossa ja pari kertaa salilla, tuntuu etten ole tehnyt mitään ja paisun kuin pullataikina. Eli sitten vasta kun käyn 6krt viikossa ahkeroimassa, tuntuu "normaalilta", ja tähänkin olen tietoisesti vähentänyt koska aikaisemmin kävin sekä juoksemassa että salilla saman päivän aikana. Tiedostan kyllä , että vähempikin riittää, mutta silti se ei mene perille tai muuta mun toimintaani. Sama ruuan kanssa; jos syön 2000kcal päivän aikana, tunnen olleeni emäpossu. Tiedostan kyllä, että se on suositusten mukaan, mutta silti tunnen oloni hyväksi, kun kalorit jää alle 1500 ja mitä enemmän sen alle, sen parempi.

Kummallista on, että kroppa reagoi myös näihin juttuihin, jos tunnen olleeni laiska possu. Eli jos syön 2000 kcal ja liikun vain 4krt viikkoon, paino kapuaa. Nyt esimerkiksi kun vko meni ihan päin ¤#%&, siis juurikin noilla kaloreilla ja liikunnoilla, mun paino nousi viikossa 3,5kg..!!! En ole viitsinyt edes tickeriin laittaa moista, kun en ymmärrä miten se voi ees olla mahdollista.

Mustakuulle hurjasti onnea! Mahtavaa, että olet päässyt noin pitkälle.

Mä en ole uskaltautunut vaa´alle pariin viikkon ollenkaan, kun saatuani painon tuonne alle 75 kiloon se nousi heti parin päivän päästä 76 ja pysyi siinä ainakin viikon.. Nyt olen sitten ollut merkkailematta ruokia nämä viikot ja syönyt pääasiassa terveellisesti (vaikka mukaan mahtuu mäkkäriä, voisilmäpullaa ja karkkejakin..) ja yllätyksekseni painoin tänä aamula 74.7! Eli sinne se alle 75 kiloa on vaan tullut jäädäkseen, jospa tästä jatkuisi suunta pikkuhiljaa alaspäin.

Mäkin olen ennen ollut oikea karkki- ja herkkuaddikti, mutta nyt jo kahdesti opetellut syömään herkkuja kohtuudella
(Vaikea raskaus ja sen jälkeinen aika sai jo kerran opitut asiat unohtumaan ja väsyneenä tuli syötyä ihan mitä sattui, ja kun oikeaa ruokaa ei tehnyt mieli niin vedin sitten esim. suklaata. Sitä ennen olin jo pidempään osannut syödä terveellisesti, ja kohtuullisesti makeaa, mikä parin vuoden aikana pudotti minut lievästi ylipainoisesta normaalipainoiseksi, ihan itsestään laihduttamatta!)
Nyt huomaan olevani taas siinä tilanteessa, että pystyn syömään sitä mitä tekee mieli, sen verran kuin tekee mieli. En enää tunne huonoa omaatuntoa herkuttelusta. Mutta minulla tämän oppiminen on myös vaatinut laihdutusajattelusta ja nopeiden tulosten toivomisesta luopumista. Oon opetellut ajattelemaan, että pitkällä tähtäimellä on kuitenkin parempi, että paino laskee jos on laskeakseen, kunhan syön hyvin ja voin hyvin. (Vaikka tätä joutuu kyllä edelleenkin vakuuttelemaan itselleen ) Nyt takana on 9kg reilussa vuodessa.

Hulluna tsemppiä teille muillekin 70 kilon tavoittelijoille! Mäkin toivon näkeväni tuon kuutosen tässä pikkuhiljaa

Onnea Mustakuu.Olet tosi sitkeä sissi Minkäkin olen ihan täpinöissäni, että joko kohta näkyisi se 6 alkava luku.

Olis se hienoa.

Mulla menee varmaan maaliskuu painiskellessani tuon kilon kanssa.

Mutta huhtikuussa sitten Tadaa.

Onnea mustakuulle... Perästä tullaan... Tsemppiä ja onnea jokaiselle täällä myös!

Mun totaali herkkulakko päättyy tänään. 32v tuli täyteen ja tähän asti lupasin itselleni kieltäytyä herkuista. Nyt ei kylä tee mieli mitään hyvää ja hyvä näin, mut kaipa mä silti jotain pientä herkuttelen. Ainakin pizzaa ajattelimme tehdä.

Pienenä peikkona mielessä, että jos syön sipsejä, karkkia tai suolapähkinöitä jää taas putki päälle. Tämä reilu 2kk on kuitenkin aika lyhyt aika sisäistää parempaa ruokavaliota...