Hei vain!

Olen tässä tuuminut viime viikkoina, että voiko olla niin, että keho päättää mihinkä pisteeseen haluaa laihtua ja pysyttelee siinä vaikka vajeet olisivat ihan suositusten mukaiset? Kun yhtäkkiä pysähtyi tämä projekti kesäkuussa lukemiin 72,4 kg?!? Mielestäni olen toiminut ihan niin kuin aikaisemminkin. Aloitin tämän urakan klassisesti tammikuussa 2012, takana on nyt 10 kg:n pudotus. Mutta tässäkö tämä siis oli?

Millä te muut saatte painoa alemmas?! Tavoitteeni on 70, aiemmin se oli 68 mutta näköjään epärealistinen minun kroppani mielestä...

Rhododenron mä olen jäävi vastaamaan tuohon koska pysyttelin vuoden samoissa lukemissa ja kun otteen lipsumisen seurauksena on nyt plus 4 kiloa ja nyt tuntuu etten saa niitäkään enää pois.

Hei

jos vähän päivittelisi kuulumisia. 70 se vain sieltä lähenee vaikka joskus tuntuu toivottomalta.Välillä painon pudotus pysähtyy täysin ja sitten 2 päivässä voi lähteä melkein 1kg (nesteitä ).

Nyt vasta niin sanottu ulkopuolinen huomasi, että olen laihtunut.Siis semmoinen henkilö joka ei tiedä, että laihdutan, Näköjään siihen tarvitaan minun kohdallani 15 kiloa, että minusta huomaa, että olen pienentynyt

No ei tuo ole niin paha kuin kuukausi sitten onniteltiin perheen lisäyksestä (tuli yksi isäntä osoittelemaan mahaani) ympärysmittani kapeimmasta kohdasta 82cm No nämä tilanteet lisäsivät vain intoani, että NYT rittää ja tää rouva kyllä näyttää mistä kana pissii

No onneksi olen kohdannut iloisia uutisia vaatekaapiltani kun muutamat vanhat farkut menee päälle että hujahtaa. Ja eilen uskalsin kokeilla 2 vuotta vanhaa hääpukuani päälle, jonka vetoketju meni ylös asti kiinni Ja sain lisätä vyöhöni taas yhden reiän lisää.
Eli joskus elämässä tulee huonoja päiviä, mutta onneksi niitä hyviäkin päiviä tulee

Enpä ole aikoihin kirjoitellut, niin paljon kaikenlaista muuta ohjelmaa että laihdutus ei ole ollut edes mielessä, silti, laihduttu on tasaseen tahtiin, tietysti se hidastuu kun ollaan jo tukevasti normaalipainon puolella. Enää reilu puoli kiloa tohon 70kg. Eli kaikenkaikkiaan -14 kiloa, ja tämän syksyn saldo -6 kiloa lähestulkoon. Tyytyväinen voi siis olla.

Puffi, olen joskus nuorempana tiputtanut kuukaudessa -10 kiloa, vaikka olin suht hoikka jo lähtökohtaisesti, ja nytkin aikuisiällä olen aika vauhdilla saanut painoa pois, riippuu kyllä ihmisestä, mutta olenhan nytkin tiputtanut kahdessa kuukaudessa tuon -6 kiloa, sanoisin siis että ihan mahdollista! Mutta tiukkaa työtä se kyllä vaatii. Tsemppiä!

Lohduttavaa Rhodo kuulla, että jollain mullakin on jumahtanut. En ole vajeita ihan tarkkaan merkkaillut. Pullien syömisestä kait johtuu. Nyt täytyy olla ottamatta niitä, vaikka on aina joka paikassa tyrkyllä. Vaje ei tykkää leivonnaisista.

Kuinka tiukassa voi läskit istua, mutta tänään on päivitetty edistymiset ja tickerit ja kaikki. vihdoinkin pieni liikahdus alaspäin.

Olen itse laittanut ruuat volumetrics oppien mukaan, ehkä se on auttanut. Ja jättänyt pois kaikki mikä alkaa sanalla suola (suolapähkinä, suolakala, suolakurkku...)

Senna57. Mielenkiintoista. Mitähän mä kirjaisin. Mulla ei ole suola vaan makeat. Eli liikaa hiilareita. Jospa kirjoittaisin hiilaripommuit, vaikka kyllähän mä ne oikeastaan tiedän.
Tämä viikko on menyt siististi pullien suhteen. Ei tarvi ottaa aina kun jotain tarjoillaan. Tätä tapahtuu usein eikä auta vaikka ei kotona nauttisikaan oikeastaan mitään. Oln vaan niin pettynyt kun olen aika, paljon vähentänyt eikä silti tapahtu paiossa mitään.
Kamalaa ruikutusta mutta kun ei haluaisi luovuttaa.

Täällä on ollut puhetta painon jämähtämisestä.

Ensinnäkin itsekin täällä voivottelen, kun paino on selvästi jämähtänyt samaan lukemaan, eikä mitään muutosta kohti tavoitetta tapahdu.

Mutta rehellisesti sanottuna kyllä sitä on tullut herkuteltua!! "Vain" yksi pieni suklaapatukkakin tekee jo paljon hallaa, vaikka se olisikin päivän aikana ainoa herkku! Kannattaa siis oikeasti pohtia onko sattunut huomaamattaan joitakin repsahduksia? Ja toinen syy on liikunnan harrastamisessa, kun lihakset alkavat kehittyä ja ne tuovat aluksi painoa jopa lisää. Kolmas juttu on, ettei ehkä oikeasti kannata vahdata painoa niin tiuhaan tahtiin. Mielummin unohtaa hetkeksi puntarin ja keskittyy terveelliseen kotiruokaan, eikä turhia mässäile, niin sillä pääsee jo pitkälle. Kyllähän siinä nimittäin nyt itse kukin hermostuu, jos on päivittäin puntarilla ja sitä helposti alkaa ajattelemaan että tässä puntarilla on jumitettu jo kuukausia, vaikka olisikin vain vaivaisesta viikosta kyse. Ainakin itselleni käynyt näin..

Painon pudotus ei ole helppoa, joten sitä suuremmalla syyllä tsempataan täällä toisiamme ja ajatellaan oman itsemme parasta, sekä muistetaan aina mitä siitä seuraa, jos meinaa karkkihyllyn nähdessään sortua lappaamaan suklaata mukaan.

Tämän paremmin en osaa asiaa edes sanoa ja mitä tämmöisessä tilanteessa edes kaunistelemaan.

Alaspäin mennään, vaikkakin hitaasti. Tänään paino oli 72,5 kg. Tsemppiä kaikille jumittelijoille!

BMI 23 ja jotain. Tänään menin heti puntarille kun heräsin, kun jotenkin tiesin että nyt! Ja olihan se, tasan 70kg Poistun siis täältä, tavoittelemaan sitä lopullista 65kg:n tavoitetta. Tsemppiä teille kaikille!

Ja uskon että se on juuri niinkuin Buffi sanoi, että se suklaapatukkakin päivässä voi olla liikaa, se tekijä mitä sitä painoa jumittaa. Olen kyllä huomannut sen itsestäni että kun olen vähän repsahtanut harkitusti, plussaa tulee heti, tai monen päivän jumitusta vaikkakin se repsahdus olisi hyvin vähäsitä. Nyt on paino tippunut koko ajan hyvin kun olen ollut tosi kurinalainen koko ajan. Ei siis mitään herkkuja, niitä pieniäkään kun tosi tosi harvoin ja vähän.